Onni Laitinen opiskelee toista vuotta terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella. Laitinen valitsi LABin, koska koki sen tarjoaman terveydenhoitajakoulutuksen yhdistävän hyvin teorian ja käytännön, ja mahdollistavan paljon eri asioita myös opintojen jälkeen.

”Terveydenhoitajan työssä on monenlaisia mahdollisia urasuuntia, ja itseäni kiinnostaa erityisesti tällä hetkellä työ- tai opiskelijaterveydenhoidossa työskentely. Myös jatko-opiskelu yliopistossa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on mahdollista. Valmistumisen jälkeen suuntaan todennäköisesti jatkamaan opintojani ja syventämään osaamistani ennen työelämään siirtymistä.”

Tiina Simolan mukaan LABin terveydenhoitajaopiskelijat pääsevät nopeasti mukaan työelämään: ”Opintojaksoilla tehdään yhteistyötä LABin työelämäverkostojen kanssa sekä projekti- ja työharjoittelua. Se mahdollistaa opinnoista työelämään siirtymisen mutkattomasti, ja tarjoaa mahdollisuuksia löytää monista vaihtoehdoista itseään kiinnostavia urapolkuja.”

Terveydenhoidon työharjoitteluista ensimmäisiä käytännön kokemuksia

Ensimmäiset terveydenhoitajakoulutuksen työharjoittelut herättivät Laitisessa jännityksen ja epävarmuuden tunteita, sillä hänellä ei ollut entuudestaan käytännön kokemusta hoitotyöstä.

”Ennen terveydenhoitajaopintoja olen valmistunut ylioppilaaksi, eikä kokemusta hoitotyöstä esimerkiksi lähihoitajan ammatin kautta ollut. Kuitenkin mitä enemmän työharjoitteluja on tullut tehtyä, sitä varmemmaksi olen tullut siitä, että tämä on itselleni oikea ala. Olenkin kokenut terveydenhoitajakoulutuksen työharjoittelut todella mielenkiintoisiksi.”

Opinnot ovat kaiken kaikkiaan olleet Laitiselle mielenkiintoisia ja herättäneet paljon ajatuksia. Hän on esimerkiksi osallistunut projektiharjoittelussa yhdistyksen toimintaan, tutkinut erilaisia sairauksia ja niiden syntymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä oppinut terveydenhoitotyön asiakaskeskeisyydestä.

”Perehdyimme eräällä kurssilla ryhmissä eri mielenterveyden häiriöihin ja esittelimme työn tuloksia muille opiskelijoille. Koin sen todella mielenkiintoiseksi! Asiakaslähtöisen terveydenhoitajan kurssi antoi puolestaan itselleni oivalluksia siitä, että terveydenhoitotyön keskiössä todella on asiakas ja hänen hoitonsa.”

Laitisen terveydenhoitajaopinnot ovat sisältäneet ryhmätöiden ja työharjoittelujen lisäksi seminaareja, case-tapauksia sekä paljon itsenäistä työskentelyä.

”Käymme monesti suullisesti läpi esimerkiksi ryhmätöiden tuloksia tai esittelemme ryhmässä työstämiämme asioita muille. Koen, että terveydenhoitajaopintoihin hakevan on hyödyllistä omata hyvät sosiaaliset taidot. Niitä tarvitaan opintojen aikana ja tietenkin terveydenhoitajan työssä.”

Simola näkee terveydenhoitajan työn sopivan erityisesti itsenäisesti ja vastuullisesti toimiville ihmisille, sillä työ on vaativaa asiantuntijatyötä. Terveydenhoitajakoulutukseen hakemista pohtivaa hän kuitenkin rohkaisee: ”Sosiaali- ja terveysalan työkenttä on todella laaja ja työ on mielenkiintoista, joten erilaiset ihmiset löytävät sieltä varmasti itselleen sopivan tehtävän.”

Simola on itse yhdistänyt työssään terveydenhoitajan ja opettajan ammatit. ”Hoitoala on kiinnostanut aina ja pohdin aikoinaan hoitajan ja opettajan uran väliltä. Tässä työssä olen pystynyt yhdistämään nämä unelma-ammatit!”

Tiina Simola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitotyön lehtorina yhdistäen työssään kaksi unelma-ammattiaan.

Toisten huomioiminen rakentaa hyvää opiskeluilmapiiriä

Laitisen mielestä ehdottomasti parhaat asiat LABissa ovat muut opiskelijat ja motivoituneet opettajat.

 ”LABissa on hyvä opiskeluilmapiiri. Opettajat ottavat opiskelijat hyvin huomioon esimerkiksi opetuksen toteutuksen suunnittelussa, ja opetus perustuu dialogiin ja vuorovaikutukseen.”

Terveydenhoitajaopinnoissa tehdään paljon ryhmätöitä, ja siksi myös opiskelijoiden välinen ilmapiiri on tärkeä. ”Opettajien lisäksi on kiva huomata, että myös opiskelijat ottavat toisensa huomioon. Se luo hyvää opiskeluilmapiiriä”, pohtii Laitinen.

Myös Simola tunnistaa LABin sosiaali- ja terveysalalla vallitsevan hyvän ilmapiirin. ”Koen, että meillä saa aina apua ja kannustusta niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Opiskelijoilta olemme saaneet myös positiivista palautetta siitä, että kukaan ei jää meillä yksin. Ilmapiiri on rohkaiseva, ja siitä olen ylpeä.”

Terveydenhoitotyön ydin säilyy myös muuttuvassa maailmassa

Terveydenhoitajan työllä edistetään eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Vaikka maailma muuttuu ja digitalisoituminen näkyy myös terveydenhoitajan työssä, uskoo Simola, että työn keskiössä tulee myös tulevaisuudessa olemaan ihmisten terveyden edistäminen. 

”Kun maapallo ja vesistö saastuvat, korostuvat terveyden edistämisen tarpeet. Myös digitalisaatio muuttaa ja on muuttanut terveydenhoitajan työtä. Muuttuvasta maailmasta huolimatta tulevaisuudessakin terveydenhoitotyön ytimessä tulevat olemaan terveyden edistäminen ja ihmisten kohtaaminen.”

Jatkuva muutos näkyy myös työelämässä, ja työelämätaitojen kehittämisellä on siinä keskeinen rooli. Simola kertoo, että terveydenhoitajakoulutuksessa opitaan ammatin vaatimien taitojen lisäksi myös työelämätaitoja.

”Käymme poikkileikkaavasti läpi työelämää osana terveydenhoitajakoulutusta. Opiskelijat oppivat työelämäyhteistyön kautta muun muassa johtamis- ja alaistaitoja, joita sitten pohdimme yhdessä opiskelijoiden kanssa.”

Laitinen tunnistaa työelämän jatkuvan muutoksen ja näkee terveydenhoitajan ammatin sellaisena, jossa pääsee kehittämään osaamistaan jatkuvasti ja työskentelemään monenlaisissa työympäristöissä. 

”Tärkeintä mielestäni on kuitenkin kiinnostus työskennellä ihmisten kanssa”, ajattelee Laitinen terveydenhoitajan työstä.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koulutusyhteistyön avulla 40 lähihoitajaa opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi työn ohessa. Käynnissä oleva koulutus räätälöitiin ja käynnistettiin hyvinvointialueelta tulleen toiveen mukaisesti, ja siihen saivat hakea Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vakituisessa työsuhteessa olevat lähihoitajat. Syksyllä 2023 koulutuksessa aloittaneet lähihoitajat suorittivat ensin polkuopintoja avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja siirtyivät sitten erillishaun kautta tutkinto-opiskelijoiksi. 

Sairaanhoitajakoulutukseen haki hyvinvointialueelta peräti 120 lähihoitajaa, joista yksi opiskelemaan valituista on Jenna Palomäki. Työkokemusta lähihoitajan työstä oli ehtinyt kertyä 18 vuotta, joten sairaanhoitajan tutkinto tuntui Palomäelle luonnolliselta jatkumolta. 

“Koen, että tämä koulutus on ainutlaatuinen mahdollisuus ja myös työnantajalta erittäin avokätinen ojennus meille opiskelijoille. Ilman työnantajan taloudellista tukea en voisi opiskella, varsinkaan nyt, kun aikuiskoulutustuki lakkautettiin”, Palomäki pohtii ja jatkaa:

“Koulutukseen sisältyy paljon työharjoittelua, joka tarjoaa tilaisuuden tutustua organisaation eri työyksiköihin, ja samalla voi solmia verkostoja tulevaan. Lisäksi onhan se todella hienoa, että harjoittelutkin suoritetaan työsuhteessa, eli työntekijän edut ja tulot eivät katkea opintojen vuoksi, mutta olemme myös oikeutettuja opiskelijaetuihin.”

Työelämälähtöinen koulutusmalli on monistettavissa kaikille toimialoille

LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteistyökoulutus sai alkunsa hyvinvointialueen työvoimatarpeesta. Tätä varten kehitettiin työelämäpedagoginen toimintamalli, jossa teoriaopinnot ja ammatillinen harjoittelu yhdistetään tiiviisti työhön. Vastaavaa koulutusmallia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös muilla toimialoilla ja tutkintokoulutuksissa. 

”Olennaista on löytää yhteistyöyritykset tai -tahot, joiden kanssa koulutusmallin toteuttaminen on mahdollista. Pilotoimme mallia nyt hyvinvointialueen kanssa toteutettavassa yhteistyökoulutuksessa. Tuemme tämäntyyppisellä koulutuksella jatkuvaa oppimista, ja kehitämme toimintaa opiskelijoilta, opettajilta ja työelämätaholta keräämiemme kokemusten ja palautteiden myötä”, LABin hoitotyön osaamispäällikkö Virpi Liljeström sanoo.

Hyvinvointialueen ja LABin yhteisellä koulutuksella taklataan sairaanhoitajien työvoimatarvetta ja mahdollistetaan hyvinvointialueen työntekijöille henkilöstöohjelman mukainen urakehitys. LAB puolestaan kehittää yhteistyön avulla työelämälähtöistä koulutusmalliaan, jossa opiskelija ei vain valmistu nopeammassa tahdissa, vaan saa myös valmiudet oman asiantuntijuuden ja työyksiköiden kehittämiseen.

Taloudellinen tasapaino säilyy 

Yhteistyökoulutuksen aikana hyvinvointialueella aiemmin lähihoitajina toimineet opiskelijat pääsevät toteuttamaan potilaan hoitotyötä laajemmin, ja valmistumisen jälkeen heille avautuu entistä laajemmat työmahdollisuudet esimerkiksi oman organisaation sisällä.

“Koulutus mahdollistaa työn ja korkeakouluopintojen yhdistämisen, vähentäen taloudellista huolta. Kaikki harjoittelut voi suorittaa työsuhteessa, ja teoriaopinnot yhdistetään mahdollisuuksien mukaan työelämälähtöisiin oppimistilanteisiin”, Liljeström korostaa.

Koulutusyhteistyössä alusta saakka mukana olleet Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ylihoitajat Tuija Sulonen ja Ulla Linnajärvi ovat yhtä mieltä siitä, että tämäntyyppiselle koulutusmahdollisuudelle on tilausta. Aikuiskoulutustuen poistuminen ajaa yhä useamman opiskelusta haaveilevan vaikean valinnan eteen.

“Koulutusmuoto mahdollisti monelle lähihoitajallemme opiskelun aloittamisen, sillä osa koulupäivistä on palkallisia ja työharjoittelut voidaan opinnollistaa. Näin esimerkiksi perheellisille ei aiheudu sietämättömiä talousongelmia, ja useampi opiskelija on sanonutkin, ettei tämänhetkisessä elämäntilanteessaan pystyisi muutoin opiskelemaan”, Sulonen ja Linnajärvi kertovat.

Hyvinvointialueen henkilöstö pääsee uudella tavalla ja mentorin roolissa ohjaamaan jo talossa olevia työntekijöitä sekä samalla perehdyttämään itselleen tulevia sairaanhoitajakollegoita, joista on pulaa.

“Haluamme tarjota henkilöstöllemme erilaisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Näin pyrimme myös vahvistamaan organisaatiomme veto- ja pitovoimaa. Mahdollisuuksien mukaan yksiköstä lähtenyt opiskelija palaa viimeisellä harjoittelujaksollaan takaisin omaan yksikköönsä ja jatkaa työskentelyä valmistuttuaan sairaanhoitajaksi”, Linnajärvi ja Sulonen esittävät.

Lue myös:

• Työelämäläheisen pedagogiikan kehittäminen vastaamaan työelämän ja ammattikorkeakoulun tavoitteita
• Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi – uusia haasteita ja arjen sovittelua