Rakennusmestari huolehtii työmaan vastuullisista työnjohtotehtävistä. Rakennusmestarin työtehtäviin kuuluu muun muassa työn aikana tapahtuvan suunnittelun ohjaus, töiden organisointi ja työmaan johtotehtävät, aikataulujen laadinta sekä hankintojen valmistelu. Työturvallisuudesta ja laadusta huolehtiminen on myös tärkeä osa rakennusmestarin työnkuvaa.
Rakennusmestarin tehtävässä toimiminen edellyttää ammatillisen ja teknisen osaamisen lisäksi henkilöstön johtamis- ja esihenkilötaitoja, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ongelmanratkaisukykyä, työsuhde- ja turvallisuusasioiden ja laadun hallintaa sekä tietoteknistä osaamista.
Rakennusmestari työllistyy vastuullisiin tehtäviin
Rakennusmestarin (AMK) tutkinnolla saa kelpoisuuden toimia vastaavana työnjohtajana vaativissa työnjohtotehtävissä Rakentamislain (751/2023) mukaisesti. Rakennusmestari voi työskennellä esimerkiksi
◆ tuotannon esihenkilötehtävissä ◆ myyntitehtävissä ◆ rakennusmateriaaliteollisuudessa.
Monimuoto-opiskelu mahdollistaa työn ja opiskelun yhdistämisen
Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna työn ohessa. Koulutukseen sisältyy lähi- ja etäopetusta. Lähiopetus toteutetaan pääsääntöisesti joka toinen viikkoperjantaisin klo 12–20 ja lauantaisin klo 8–16. Opinnot sisältävät myös kaksi (2) intensiiviviikkoa/lukuvuosi, jolloin opetusta on maanantaista perjantaihin klo 8–16. Intensiiviviikot pidetään toukokuussa ja elokuussa.
Keskeisimpinä osina opintoja ovat työmaatekniikka, rakentamisen laadun hallinta, rakennushankkeen kustannushallinta ja hankinnat, työturvallisuus ja esihenkilötoiminta. Lisäksi tekniikan alan perusopintoina opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa, viestintää, tietotekniikkaa sekä rakennetekniikkaa.
Keskeisenä opiskelumenetelmänä on yrityksissä tapahtuva työnjohtoharjoittelu. Tutkintoon sisältyy myös muuta työelämän kanssa toteutettavaa opiskelua ja yhteistyötä. Edellä mainitut edellyttävät sitä, että opiskelija on joko töissä rakennusalan yrityksessä tai sitoutuu etsimään rakennusalan yrityksen, jossa voi tehdä työnjohtoharjoittelun.
Sami ylennettiin projektipäälliköksi opintojen alkuvaiheessa
”Olen saanut päivitettyä tietämystäni alalta nykyaikaan ja oppinut paljon uutta tietoa lakipuolen koukeroista eli erilaisista vastuista ja velvoitteista."
Rakennusmestarina huolehdit työmaan vastuullisista työnjohtotehtävistä. Rakennusmestarin työtehtäviin kuuluu muun muassa työn aikana tapahtuvan suunnittelun ohjaus, töiden organisointi ja työmaan johtotehtävät, aikataulujen laadinta sekä hankintojen valmistelu. Työturvallisuudesta ja laadusta huolehtiminen on myös tärkeä osa rakennusmestarin työnkuvaa.
Rakennusmestarin tehtävässä toimiminen edellyttää ammatillisen ja teknisen osaamisen lisäksi henkilöstön johtamis- ja esihenkilötaitoja, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ongelmanratkaisukykyä, työsuhde- ja turvallisuusasioiden ja laadun hallintaa sekä tietoteknistä osaamista.
Rakennusmestarin koulutuksen opinnoissa saavutetaan Rakentamislain edellyttämä vastaavan työnjohtajan kelpoisuus vaativassa työnjohtotehtävässä. Keskeisimpinä osina opintoja ovat työmaatekniikka, rakentamisen laadun hallinta, rakennushankkeen kustannushallinta ja hankinnat, työturvallisuus ja esihenkilötoiminta. Lisäksi tekniikan alan perusopintoina opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa, viestintää, tietotekniikkaa sekä rakennetekniikkaa.
Keskeisenä opiskelumenetelmänä on yrityksissä tapahtuva työnjohtoharjoittelu. Tutkintoon sisältyy myös muuta työelämän kanssa toteutettavaa opiskelua ja yhteistyötä. Edellä mainitut edellyttävät sitä, että opiskelija on joko töissä rakennusalan yrityksessä tai sitoutuu etsimään rakennusalan yrityksen, jossa voi tehdä työnjohtoharjoittelun.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna työn ohessa. Koulutukseen sisältyy lähi- ja etäopetusta. Lähiopetus toteutetaan pääsääntöisesti joka toinen viikkoperjantaisin klo 12–20 ja lauantaisin klo 8–16. Opinnot sisältävät myös kaksi (2) intensiiviviikkoa/lukuvuosi, jolloin opetusta on maanantaista perjantaihin klo 8–16. Intensiiviviikot pidetään toukokuussa ja elokuussa.
Rakennusmestarin (AMK) tutkinnolla saa kelpoisuuden toimia vastaavana työnjohtajana vaativissa työnjohtotehtävissä Rakentamislain (751/2023) mukaisesti.
Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, jossa voi painottaa tutkimuksellista tai toiminnallista otetta.
Opinnäytetyö laajentaa ja syventää ammattiosaamistasi ja antaa monipuolisia valmiuksia toimia alan kehittämistehtävissä. Opinnäytetyö kehittää tiedonhankinta- ja ongelmaratkaisutaitojasi sekä kokonaisuuksien hahmottamista ja se voidaan toteuttaa työelämän toimeksiantona tai kehittämishankkeessa.
Opinnäytetyö voidaan tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä ja siihen kuuluu kirjallinen osio. Parhaimmillaan opinnäytetyö toimii ponnahduslautana työelämään.
LAB on kansainvälinen ammattikorkeakoulu. Meillä on maailmanlaajuisesti satoja yhteistyökorkeakouluja, joiden kanssa järjestämme vaihto-ohjelmia sekä kehitämme koulutustamme.
Monet LABin opiskelijat lähtevät vuosittain ulkomaille joko harjoitteluun tai opiskelemaan. Osassa koulutuksistamme on mahdollisuus myös kaksoistutkinnon (double degree) suorittamiseen. Kaksoistutkinnon suorittanut saa tutkinnon sekä LABista että ulkomaalaisesta yhteistyökorkeakoulusta.
LABiin saapuu vuosittain lukuisisia opiskelijoita ympäri maailmaa, joten opiskelu on aidosti kansainvälistä, vaikka ei ulkomaille lähtisikään.
LABissa opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä yritysten ja työyhteisöjen kanssa jo opintojen aikana. Opintoihin voi kuulua esimerkiksi suoraan oman alan työnantajille tehtäviä projekteja ja harjoitustöitä.
Erilaiset oppimisympäristöt, kuten opiskelijoiden osuuskunnat, vahvistavat kytköksiä aitoon vuorovaikutukseen työelämän kanssa koko opintojen ajan. LAB-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä samaan korkeakouluyhteisöön kuuluvan LUT-yliopiston kanssa.
LAB on työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu, mikä näkyy muun muassa työelämäläheisissä tutkinnoissa ja alueita palvelevassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Toimintamme ydin on kestävän, vastuullisen ja uudistavan kasvun tukeminen aineettoman arvonluonnin, monikäyttöisten materiaalien ja ihmisten hyvinvoinnin kautta.
Voit hakea valitsemasi korkeakoulun jatko-opintoihin joko soveltuvaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) tähtäävään koulutukseen tai yliopiston maisteriohjelmaan. Tarkemmat valintakriteerit päättää korkeakoulu.
lab [dot] fi