Rakennusmestari huolehtii työmaan vastuullisista työnjohtotehtävistä.
Rakennusmestarin työtehtäviin kuuluu muun muassa työn aikana tapahtuvan suunnittelun ohjaus, töiden organisointi ja työmaan johtotehtävät, aikataulujen laadinta sekä hankintojen valmistelu. Työturvallisuudesta ja laadusta huolehtiminen on myös tärkeä osa rakennusmestarin työnkuvaa.
Rakennusmestari työllistyy vastuullisiin tehtäviin
Rakennusmestarin tehtävässä toimiminen edellyttää ammatillisen ja teknisen osaamisen lisäksi henkilöstön johtamis- ja esihenkilötaitoja, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ongelmanratkaisukykyä, työsuhde- ja turvallisuusasioiden ja laadun hallintaa sekä tietoteknistä osaamista. Rakennusmestari voi työskennellä esimerkiksi
◆ tuotannon esihenkilötehtävissä ◆ myyntitehtävissä ◆ rakennusmateriaaliteollisuudessa.
Monimuoto-opiskelu mahdollistaa työn ja opiskelun yhdistämisen
Rakennusmestarikoulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna työn ohessa. Koulutukseen sisältyy lähi- ja etäopetusta.
Lähiopetus toteutetaan pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu perjantaisin (klo 12–20) ja lauantaisin (klo 8–16). Opinnot sisältävät myös kaksi (2) intensiiviviikkoa/lukuvuosi, jolloin opetusta on maanantaista perjantaihin klo 8–16. Osa opetuksesta toteutetaan verkko-opintoina.
Sami ylennettiin projektipäälliköksi opintojen alkuvaiheessa
”Olen saanut päivitettyä tietämystäni alalta nykyaikaan ja oppinut paljon uutta tietoa lakipuolen koukeroista eli erilaisista vastuista ja velvoitteista."
Rakennusmestarina huolehdit työmaan vastuullisista työnjohtotehtävistä. Tehtäviisi kuuluu muun muassa työn aikana tapahtuvan suunnittelun ohjaus, töiden organisointi ja työmaan johtotehtävät, aikataulujen laadinta sekä hankintojen valmistelu. Työturvallisuudesta ja laadusta huolehtiminen on myös tärkeä osa rakennusmestarin työnkuvaa.
Rakennusmestarin tehtävässä toimiminen edellyttää ammatillisen ja teknisen osaamisen lisäksi henkilöstön johtamis- ja esihenkilötaitoja, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ongelmanratkaisukykyä, työsuhde- ja turvallisuusasioiden ja laadun hallintaa sekä tietoteknistä osaamista.
Rakennusmestarin koulutuksen opinnoissa saavutetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vastaavan työnjohtajan kelpoisuus vaativassa työnjohtotehtävässä. Keskeisimpinä osina opintoja ovat työmaatekniikka, rakentamisen laadun hallinta, rakennushankkeen kustannushallinta ja hankinnat, työturvallisuus ja esihenkilötoiminta.
Lisäksi tekniikan alan perusopintoina opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa, viestintää, tietotekniikkaa sekä rakennetekniikkaa. Opintoja suoritetaan osittain projektitöinä hyödyntäen käytännön rakennushankkeita.
Keskeisenä opiskelumenetelmänä on yrityksissä tapahtuva työnjohtoharjoittelu. Tutkintoon sisältyy myös muuta työelämän kanssa toteutettavaa opiskelua ja yhteistyötä. Edellä mainitut edellyttävät sitä, että opiskelija on joko töissä rakennusalan yrityksessä tai sitoutuu etsimään rakennusalan yrityksen, jossa voi tehdä työnjohtoharjoittelun.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna työn ohessa. Koulutukseen sisältyy lähi- ja etäopetusta. Lähiopetus toteutetaan pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu perjantaisin (klo 12–20) ja lauantaisin (klo 8–16). Opinnot sisältävät myös kaksi (2) intensiiviviikkoa/lukuvuosi, jolloin opetusta on maanantaista perjantaihin klo 8–16. Osa opetuksesta toteutetaan verkko-opintoina.
Rakennusmestari-tutkinnolla (AMK) saa kelpoisuuden toimia vastaavana työnjohtajana vaativissa työnjohtotehtävissä Maankäyttö- ja rakennuslain 122 c § (41/2014) mukaisesti.
Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, jossa voi painottaa tutkimuksellista tai toiminnallista otetta.
Opinnäytetyö laajentaa ja syventää ammattiosaamistasi ja antaa monipuolisia valmiuksia toimia alan kehittämistehtävissä. Opinnäytetyö kehittää tiedonhankinta- ja ongelmaratkaisutaitojasi sekä kokonaisuuksien hahmottamista ja se voidaan toteuttaa työelämän toimeksiantona tai kehittämishankkeessa.
Opinnäytetyö voidaan tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä ja siihen kuuluu kirjallinen osio. Parhaimmillaan opinnäytetyö toimii ponnahduslautana työelämään.
LAB on kansainvälinen ammattikorkeakoulu. Meillä on maailmanlaajuisesti yli 300 yhteistyökorkeakoulua, joiden kanssa järjestämme vaihto-ohjelmia sekä kehitämme koulutustamme.
Sadat LABin opiskelijat lähtevät vuosittain ulkomaille joko harjoitteluun tai opiskelemaan. Osassa koulutuksistamme on mahdollisuus myös kaksoistutkinnon (double degree) suorittamiseen. Kaksoistutkinnon suorittanut saa tutkinnon sekä LABista että ulkomaalaisesta yhteistyökorkeakoulusta.
LABiin tulee vuosittain paljon opiskelijoita ympäri maailmaa. Meillä opiskelee 1200 kansainvälisiä tutkinto-opiskelijaa lähes 90 eri maasta. Opiskelu on siis aidosti kansainvälistä, vaikka ei ulkomaille lähtisikään.
LABissa opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä yritysten ja työyhteisöjen kanssa jo opintojen aikana. Opintoihin voi kuulua esimerkiksi suoraan oman alan työnantajille tehtäviä projekteja ja harjoitustöitä.
Erilaiset oppimisympäristöt, kuten opiskelijoiden osuuskunnat, vahvistavat kytköksiä aitoon vuorovaikutukseen työelämän kanssa koko opintojen ajan. LAB-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä samaan korkeakouluyhteisöön kuuluvan LUT-yliopiston kanssa.
LAB on työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu, mikä näkyy muun muassa työelämäläheisissä tutkinnoissa ja alueita palvelevassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Toimintamme ydin on kestävän, vastuullisen ja uudistavan kasvun tukeminen aineettoman arvonluonnin, monikäyttöisten materiaalien ja ihmisten hyvinvoinnin kautta.
Voit hakea soveltuvaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) tähtäävään koulutukseen hankittuasi vähintään kaksi vuotta alan ammatillista työkokemusta. Voit hakeutua opiskelemaan myös yliopiston maisteriohjelmiin. Tarkemmista valintakriteereistä päättää korkeakoulu.
lab [dot] fi