Mitä eroa on laboratorioalan koulutuksilla?

Laboratorioanalyytikko edistää parempaa huomista

Laboratorioanalyytikot (AMK) voivat työllään vauhdittaa vihreää siirtymää teollisuudessa esimerkiksi tehostamalla teollisuuden sivuvirtojen kierrätystä ja tutkimalla uusia materiaaleja. Laboratorioanalyytikko on ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutus ja se valmistaa vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opinnot kestävät noin 3,5 vuotta (210 opintopistettä). 

Laboratorioanalyytikon työhön kuuluu näytteiden ottaminen elintarvikkeista, vedestä, maaperästä tai biologisista materiaaleista ja niiden valmistelu analysointia varten. Analysointiin hän voi käyttää kemiallisia, fysikaalisia sekä mikrobiologisia mittauksia ja kokeita. Laboratorioanalyytikko usein myös osallistuu uusien tuotteiden ja menetelmien kehittämiseen tutkimusryhmien kanssa.

Opintoihin sisältyy paljon käytännönläheistä opiskelua intensiivijaksoina laboratorioissa. Keskeisiä osaamisalueita ovat kemian teoria ja käytännön osaaminen, analyysilaitteiden käyttö ja huolto, työ- ja kemikaaliturvallisuudesta huolehtiminen, näytteenotto ja laadunhallinta.

Laboratorioanalyytikko työskentelee esimerkiksi erilaisten tutkimuslaitosten ja yritysten laboratorioissa analytiikan, laadunvalvonnan, tuotekehityksen sekä testauksen parissa yhdessä kemistien, insinöörien ja laboranttien kanssa. Suomessa osaajia tarvitaan muun muassa metsä-, elintarvike- ja puutuoteteollisuudessa sekä kaivannaisalalla.

Tutustu LABin laboratorioanalyytikkokoulutukseen.

Laborantti tuntee käytännön laboratoriotyön

Laborantiksi kouluttaudutaan suorittamalla laboratorioalan perustutkinto ammatillisella toisella asteella. Koulutuksen kesto on noin 2–3 vuotta (180 opintopistettä). Laborantit tekevät laboratoriotyötä, kuten näytteiden valmistelua ja analysointia, laboratoriolaitteiden huoltoa, laadunvalvontatehtäviä ja raportointia. 

Koulutukseen kuuluu muun muassa kemiallisia ja fysikaalisia analyyseja, mikrobiologisia ja aistinvaraisia tutkimuksia sekä tietoa laboratoriotyön turvallisuudesta ja laadusta. Laborantit työllistyvät esimerkiksi eri teollisuuden alojen laboratorioihin ja julkisen sektorin tutkimuslaitoksiin. Laborantin nimike työelämässä voi olla myös laboratorioteknikko. Koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. 

Bioanalyytikko on kliinisen laboratorion asiantuntija  

Bioanalyytikot (AMK) ovat terveysalan laboratorioammattilaisia. Koulutus on ammattikorkeakoulupohjainen ja se kestää noin 3,5 vuotta (210 opintopistettä). 

Bioanalyytikkojen työnkuvaan kuuluu ottaa potilasnäytteitä, kuten veri- tai kudosnäytteitä, analysoida niitä kliinisissä laboratorioissa sekä arvioida tuloksia lääkärin tekemää diagnosointia varten. Työ yhdistää asiakaspalvelun, laboratoriotyöskentelyn sekä terveydenhuollon osaamisen. 

Opinnot sisältävät muun muassa kliinisen laboratoriotyön perusteita, laboratoriotekniikkaa ja analysointimenetelmiä, ammatillista etiikkaa ja potilasturvallisuutta sekä työelämäharjoitteluita terveydenhuollon laboratorioissa. Bioanalyytikko voi työssään erikoistua useille eri kliinisen laboratorion aloille, kuten hematologiaan, kliiniseen kemiaan, genetiikkaan, mikrobiologiaan tai sytologiaan. 

Työllistymismahdollisuuksia tarjoavat sekä julkiset että yksityiset laboratoriot, sairaalat ja terveyskeskukset, tutkimuslaitokset ja biotekniikan yritykset. 

Laboratoriotekniikka yhdistää luonnontieteet ja insinööriosaamisen

Laboratoriotekniikkaa opiskelleet insinöörit (AMK) työskentelevät globaalien haasteiden parissa, kuten kestävien materiaalien kehittämisessä, kiertotalouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Opinnot kestävät noin 4 vuotta (240 opintopistettä). 

Laboratoriotekniikan opiskelijat perehtyvät kemiaan, bioteknologiaan, mikrobiologiaan ja ympäristöanalytiikkaan sekä oppivat käyttämään laboratoriolaitteita ja analyysimenetelmiä. Opinnot sisältävät myös matematiikkaa, tilastotiedettä ja laadunhallintaa, jotka tukevat mittausten tulkintaa ja tutkimustyötä.

Teollisuuden laboratorioiden lisäksi laboratoriotekniikkaa opiskelleet voivat työllistyä kemian-, elintarvike- tai lääketeollisuuden laboratorioihin, ympäristöalan tutkimuslaitoksiin, bioteknologian ja terveysteknologian yrityksiin sekä tuotekehityksen ja laadunvalvonnan asiantuntijatehtäviin.