Uusi tutkijayliopettaja kehittää varhaiskasvatuksen sosionomikoulutusta

Varhaiskasvatus elää jatkuvassa muutoksessa. Varhaiskasvatuksen lakimuutos lisää korkeakoulutetun henkilöstön tarvetta tilanteessa, jossa päiväkodeissa kärsitään jo valmiiksi työvoimapulasta. Ratkaisua etsitään muun muassa varhaiskasvatuksen sosionomien lisäkoulutuksesta, jonka alueellinen kehittäminen on keskeinen osa LABin hyvinvointiyksikön tutkijayliopettaja Eevastiina Gjerstadin työnkuvaa. 

Gjerstadin rooli LABissa on uusi, ja sen mahdollisti keväällä 2025 saatu Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön lahjoitus. Hän kehittää erityisesti varhaiskasvatuksen sosionomikoulutusta ja etsii ratkaisuja työelämän tarpeisiin sosiaalialalla. Työtään tutkijayliopettajana Gjerstad kuvailee laajaksi kokonaisuudeksi, jonka ytimessä on uusi työelämälähtöinen koulutusmalli.

”Työ tarjosi juuri sellaisia haasteita, joita kaipasin: vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia uuden kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Olen parhaimmillani etenkin uusien asioiden ja projektien käynnistäjänä ja toteuttajana. Odotan työn jatkumista yhtä mielekkäänä ja monipuolisena kuin miten se on alkanutkin.”

LAB on vuorossaan kolmas ammattikorkeakoulu, jossa Gjerstad työskentelee. Kasvatustieteiden tohtorilla on taustaa myös yliopistosta, järjestökentältä sekä kouluttajana ja valmentajana oman yrityksensä kautta. Nykyinen tutkijayliopettajan työ sujuu joustavasti Vantaalta käsin, mutta Gjerstad pendelöi sujuvasti kotikampukselleen Lappeenrantaan aina tarvittaessa.

Merkityksellinen työ lasten ja nuorten parissa

Aiemmin kotikasvatustutkijana toiminut Gjerstad uskoo, että kotikasvatus ja varhaiskasvatus täydentävät parhaimmillaan toisiaan. Hän pitää varhaiskasvatusta hyvän elämän peruspilarina niin lasten kuin aikuisten näkökulmasta. Alan arvostus on kuitenkin vaarassa heikentyä, jos sitä pidetään vain lasten säilytyspaikkana.

”Suunta on oikea, kun puhutaan varhaiskasvatuksesta eikä päivähoidosta. Toki myös hoito on tärkeä osa kasvatusta, mutta varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen kehityksen ja kasvun tukemista. Sitä ei tulisi nähdä vain säilöntäpaikkana, vaikka se mahdollistaakin aikuisten opiskelun ja työssäkäynnin”, Gjerstad sanoo.

”Varhaiskasvatuksen merkitys lasten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäjänä on tutkimuksissa kiistatta todettu. Olen hyvinvointivaltion kannattaja, ja laadukas varhaiskasvatus on välttämätön osa sitä.”

Kun pohdin nuorten ja ammattilaisten kanssa jokaisen syitä elää ja tapoja löytää tarkoitusta elämälleen, en voinut kuvitella sen mielekkäämpää työtä.

Uransa varrella Gjerstad on työskennellyt lukuisissa merkittävissä projekteissa, joista kolme on jäänyt erityisesti mieleen.

”Yliopistossa kasvatustieteen assistenttina työskentely ja väitöskirjan tekeminen oli yksi unelmieni täyttymys. Haaga-Heliassa puolestaan työskentelin innovatiivisissa projekteissa, joissa kokeiltiin uutta tunnetekoälyohjelmistoa osana ohjauksen ja tiimivuorovaikutuksen tutkimusta ja kehittämistä”, Gjerstad listaa.

”Syvällisin ja ihmisyyteeni eniten vaikuttanut työ oli kuitenkin Non Fighting Generation -nuorisokasvatusjärjestössä, jossa tutkin ja kehitin itsetuhoisille nuorille suunnattuja auttamis- ja mini-interventiomenetelmiä. Kun pohdin nuorten ja ammattilaisten kanssa jokaisen syitä elää ja tapoja löytää tarkoitusta elämälleen, en voinut kuvitella sen mielekkäämpää työtä.”

Gjerstadille tärkeät arvot, kuten rohkeus, viisaus ja anteliaisuus, näkyvät myös työssä, jossa hän panostaa sisukkuuteen, joustavuuteen ja laadukkaaseen tekemiseen. Työlle vastapainoa tuovat vapaa-ajalla sekä omat että lasten harrastukset.

”Saan voimaa ennen kaikkea ihmissuhteista, uskosta, monipuolisesta vapaa-ajasta sekä uuden oppimisesta. Toivon, että mieluummin tuon kuin vien energiaa kollegoiltani. Haluan kehittyä muita huomioivana lähimmäisenä ja alani asiantuntijana läpi elämän.”

Varhaiskasvatusta edistämässä alueellisesti ja kansallisesti

Varhaiskasvatus kärsii sosiaali- ja terveysalan tavoin veto- ja pitovoimaongelmista – tarvitaan uusia osaajia ja nykyiset pitäisi saada pysymään alalla. Tähän Gjerstad LABin tutkijayliopettajana pohtii mahdollisia syitä ja ratkaisuja.

”Osaajapula on monen tekijän summa. Yksi eniten puhuttaneista asioista on palkkaus, mutta myös johtaminen, työyhteisön ilmapiiri, resurssit ja työaikajoustot vaikuttavat. Liian vähäinen henkilöstö ja suhdeluvuilla pelaaminen heikentävät työtyytyväisyyttä”, Gjerstad kertoo.

Lisäksi urakehitysmahdollisuuksien puute karkottaa tekijöitä, mistä esimerkkinä on ajankohtainen keskustelu YAMK-sosionomien kelpoisuudesta päiväkodin johtajiksi. 

“Varhaiskasvatuksessa on myös sisäisiä haasteita, kuten eri työntekijäryhmien roolit. Aikoinaan roolit olivat niin ylikorostettuja, ettei opettaja voinut tarttua rättiin, kun vastaavasti toisessa ääripäässä kaikki tekivät kaikkea.”

Sosionomien määrä ja tarve kasvavat, ja tehtävänkuvien selkiyttäminen suhteessa opettajiin ja lastenhoitajiin on Gjerstadin mukaan keskeistä: “Puhutaan relationaalisesta asiantuntijuudesta eli siitä, että jokaisen asiantuntemus tuo yhteiseen työskentelyyn tärkeää osaamista, jota arvostetaan ja hyödynnetään. Tässä on myös ammattikorkeakouluilla vaikuttamisen paikka.”

Gjerstad näkee LAB-ammattikorkeakoulun potentiaalin kehittyä johtavaksi varhaiskasvatuksen sosionomien kouluttajaksi paitsi alueellisesti myös kansallisesti.

”LAB voi olla eturivin toimijana kehittämässä varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuvia ja työyhteisöjen relationaalista asiantuntijuutta. Kansallinen vaikuttamistyö on keskeistä, johon LABin profiili istuu hyvin. Myös varhaiskasvatukseen liittyvää TKI-toimintaa on lähivuosina lisättävä, mikä liittyy vahvasti omaan rooliini. Tässäkin rohkeus ja innovatiivisuus on valttia”, Gjerstad kiteyttää.

LABin avauksia varhaiskasvatuksen työvoimapulan helpottamiseksi:

• LAB ennakoi varhaiskasvatuksen korkeakoulutetun henkilöstön henkilöstövajetta Etelä-Karjalassa aloittamalla uudenlaisen koulutuksen.
• LAB on mukana kouluttamassa Suomen kuudelle suurimmalle kaupungille varhaiskasvatuksen sosionomeja.
• Sosionomitutkinnon verkkototeutusta kehitetään joustavammaksi, joka mahdollistaa paremmin työn ohessa opiskelun.