Sosionomeilla on tärkeä osa varhaiskasvatuksen tulevaisuudessa
Nykypäivän varhaiskasvatuksessa ei ole kyse enää säilytyspaikasta, jonne lapset viedään päivän ajaksi vanhempien mennessä töihin. Lapsen suurimmat kehitykselliset muutokset tapahtuvat ennen kouluikää. Varhaiskasvatus on siis tehokkainta aikaa rakentaa lapsen oppimispohjaa ja minäpystyvyyttä elämää varten.
”Varhaiskasvatuksen merkitystä ei voi ylikorostaa. Meillä eräskin opiskelija suuntasi varhaiskasvatuksen koulutuksen suoritettuaan työskentelemään lastensuojelussa, mutta päätti palata takaisin nähtyään, miten kauaskantoiset vaikutukset elämän alkuvaiheen kasvatuksella on”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori Pipsa Murto.
Samaan aikaan alan julkisuuskuvaa vaivaavat väärinkäsitykset siitä, että varhaiskasvatus olisi helppoa tai vähemmän tärkeää työtä. Kiire ja arvostuksen puute lisäävät työntekijöiden kuormitusta.
”Kuitenkin tutkimukset huoltajien varhaiskasvatusta koskevista ajatuksista osoittavat, että oman lapsen kasvatukseen ollaan todella tyytyväisiä. Päiväkodissa tehdään joka päivä pieniä ihmeitä. Eivätkä kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät ole loppuun palaneita tai väsyneitä”, sanoo LABin varhaiskasvatuksen opetuksen lehtori Outi Kokko-Muhonen.
Varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien osaaminen täydentää toisiaan
Varhaiskasvatusta voi opiskella korkeakoulutasolla joko yliopistossa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tai ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatuksen sosionomin tutkinnossa. Siinä missä yliopistossa opettajien koulutus keskittyy enemmän opetukseen ja ohjaukseen, sosionomien koulutus painottuu sosiaalipedagogiikkaan, verkostotyöhön sekä perheiden kohtaamiseen.
”Molemmat koulutukset tuottavat arvokasta osaamista lapsiryhmätyöskentelyyn. Sosionomikoulutuksessa keskeisenä on lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen. Lisäksi sosionomeilla on laaja tietämys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmästä ja verkostoista, joilla lasta ja perhettä voidaan tukea”, Kokko-Muhonen avaa.
Korkeakoulutettujen, kuten varhaiskasvatuksen sosionomien tarve on kasvanut merkittävästi erityisesti vuonna 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä, jonka mukaan vähintään kahdella kolmasosalla päiväkotien työntekijällä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. LABissa tämä on johtanut muun muassa sosionomien täydennyskoulutuksen lisäämiseen, minkä lisäksi työnantajayhteistyössä on käynnistetty useampia opiskelijaryhmiä, jotka tähtäävät varhaiskasvatuksen sosionomin tutkintoon.
”Aikuiskoulutuksen lakkauttamisen myötä myös kysyntä työn ohessa soveltuville verkko-opetuksille on lisääntynyt. LABin Opi ja kehitä! -mallia noudattavassa verkko-opetuksessa oppiminen tapahtuu käytännönläheisesti ja opiskelijat työskentelevät autenttisissa ympäristöissä. Koulutus tähtää siihen, että tarvittavaa osaamista voidaan tuottaa laadukkaasti ja osaamistavoitteita noudattaen”, Murto kertoo.
Moniammatillisuus tukee laadukasta varhaiskasvatustyötä
Vaikka Kokko-Muhonen ja Murto pitävät molemmat uuden lainsäädännön asettamien vaatimusten toteutumista aikataulussa haastavana, on kyseinen tavoite heidän mielestään silti tärkeä. Moniammatillisen tiimityön lisääminen tukee varhaiskasvatuksen perustehtävän toteuttamista.
“Vielä on paljon epäselvyyttä siitä, mikä oikeastaan on varhaiskasvatuksen sosionomin rooli muiden varhaiskasvatustiimin ammattilaisten rinnalla. Tarpeettoman vastakkainasettelun sijasta haluaisin nähdä, että eri ammattilaisten osaamiset otetaan ilolla vastaan yhteiseen tiimiin”, Murto painottaa.
Nykyperheissä näkyvät monet kasvavat trendit, kuten monikulttuurisuus ja teknologian lisääntyminen. Näihin ilmiöihin vastaaminen vaatii laajaa osaamista ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Tämän takia on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa on monipuolista asiantuntemusta, jonka avulla voidaan tukea perheiden muuttuvia tarpeita.
“Varhaiskasvatuksen osaamiselle tulee antaa sille kuuluva arvo. Tämä vaatii sitä, että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia keskustelulle ja suunnittelulle, mutta myös, että huoltajat pystyvät vaikuttamaan paremmin siihen, miten heidän lastansa kasvatetaan. Laadukas varhaiskasvatus varmistaa, että jokainen lapsi voi kokea tulleensa nähdyksi”, Kokko-Muhonen korostaa.
