Psykologinen turvallisuus auttaa työyhteisöä menestymään

Saman organisaation sisällä osa työtiimeistä menestyy ja kukoistaa, mutta osa tiimeistä junnaa paikoillaan. Kyse on usein työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Omia ajatuksia ja ideoita voi olla vaikeaa tuoda esille tiimissä, jossa vallitsee pelko virheiden tekemisestä tai arvostelusta. Psykologisesti turvallisessa työympäristössä jokainen uskaltaa puhua, ideoida ja kehittyä ilman pelkoa virheistä tai arvostelusta. 

”Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yhteistä kokemusta siitä, että porukassa tai tiimissä on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä – luotetaan omiin tiimiläisiin ja uskalletaan ehdottaa ideoita sekä myöntää virheitä. Voidaan kyseenalaistaa asioita, mutta ei kenenkään kyvykkyyttä. Psykologisesti turvallisessa tiimissä jokainen voi olla oma itsensä, tuntea olevansa hyväksytty ja kokea arvostusta. Voidaan puhua avoimesti ilman pelkoa nolostumisesta tai virheiden kääntymisestä itseään vastaan”, viestinnän lehtori Reetta Nyman havainnollistaa.

Psykologinen turvallisuus jaetaan neljään tasoon, joissa edetään järjestyksessä. Alin taso liittyy turvalliseen osallistumiseen, toisena on turvallinen oppiminen, kolmannella tasolla uskalletaan heittäytyä ja kokeilla uusia asioita, ja korkeimmalla tasolla asioiden haastaminen koetaan turvalliseksi. Nyman kannustaa testaamaan, millä tasolla psykologinen turvallisuus on esimerkiksi omassa tiimissä.

”Taso voidaan tunnistaa tarkkailemalla vuorovaikutustapoja ja keskustelukulttuuria. Kuinka paljon on keskustelua ja ketkä siihen osallistuvat, kuunnellaanko muita tai ollaanko läsnä, kyselläänkö lisää, haastetaanko muiden ajatuksia ja tartutaanko kollegojen juttuihin.” 

Hyvät vuorovaikutustaidot ja psykologinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä

Psykologinen turvallisuus koskettaa kaikkia, ja se on olennainen asia muutosten onnistuneeseen läpiviemiseen niin tiimeissä kuin koko organisaatiossa. Yksittäisen työntekijän tasolla psykologisella turvallisuudella on yhteys muun muassa tehokkaaseen oppimiseen, ja tiimeissä sillä edistetään resilienssiä eli sopeudutaan paremmin haasteisiin ja muutoksiin. Lisäksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä psykologisesti turvallinen ympäristö antaa tilaa luovuudelle.

”Psykologinen turvallisuus on edellytys myös tulevaisuuden työelämän kannalta merkittäville ydintaidoille, kuten ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyvylle sekä kriittiselle ajattelulle. Sillä on vaikutusta työn imuun ja työntekijän valmiuteen kehittää omaa työtään. Psykologinen turvallisuus ei ole vain kiva tavoite, vaan se on keino muiden päämäärien saavuttamiseen”, Nyman korostaa.

Esihenkilön yksi tärkeimmistä tehtävistä on johtaa psykologista turvallisuutta ja myös tunnistaa oma rooli sen luomisessa. Tiimeissä olisi hyvä määritellä yhteiset arvot, jotka kannustavat avoimuuteen ja kokeilukulttuuriin, jossa epäonnistumiset nähdään oppimiskokemuksina. Nyman muistuttaa, että työntekijät arvioivat jatkuvasti tiedostamattaankin esihenkilön rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

”Kannattaa esihenkilönä tutkia omaa ihmiskäsitystä: ajatteletko niin, että kaikki pyrkivät tekemään parhaansa tai puututko epäasialliseen käytökseen? Tiimiläisten tulisi tietää sallitun käytöksen rajat. Kiireen keskellä unohtuu yleensä se kaikkein tärkein eli kuunteleminen. On äärimmäisen tärkeää esihenkilönä pysähtyä kuuntelemaan alaisiaan, sillä ohittaminen ja pienet eleet hiljentävät ihmisen tehokkaasti. Lisäksi esihenkilö voi itse näyttää esimerkkiä avoimuudesta tuomalla esiin omia epävarmuuksiaan ja inhimillisyyttä.”

LAB-ammattikorkeakoulussa psykologista turvallisuutta edistetään muun muassa Menestysresepti-hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja ravintola-alan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Psykologinen turvallisuus syntyy aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, ja se on pohja paitsi työhyvinvoinnille myös tuottavuudelle. Tiimiläisten keskinäisellä tukemisella ja kannustamisella vahvistetaan luottamusta ja yhteishenkeä. 

”Tiimeihin ei kannata luoda kilpailuasetelmia, vaikka ne parantaisivat hetkellisesti yksilösuorituksia. Se vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen ja sitä kautta koko tiimin toimintaan. Vahva hierarkia haastaa turvallisuuden tunnetta, eivätkä työntekijät uskalla jakaa ajatuksiaan, jos johtamistapa ei tue avoimuutta ja luottamusta”, Nyman sanoo.

Artikkelin lähdeluettelo löytyy podcast-jakson tekstiversiosta (PDF).