Kesken jääneen tutkinnon viimeistely siivitti alanvaihtoon: ”Löysin paikkani työelämässä”

”Tietotekniikka oli ensimmäinen ala, jota opiskelin LABissa. Aloitin opinnot vuonna 2010 mutta jouduin jättämään ne parin vuoden jälkeen kesken henkilökohtaisten syiden takia. Keskeyttäminen tuntui epäonnistumiselta ja jäi harmittamaan pitkäksi aikaa”, Risto Flink kertoo.

Kun Risto joitakin vuosia myöhemmin alkoi miettiä opiskelua uudelleen, hän ei halunnut hakea takaisin tietotekniikkaan, vaikka opinnot olivat olleet mielenkiintoisia. Sen sijaan hän valitsi LABin tradenomiopinnot. ”LABissa pystyi silloin suuntautumaan kansainväliseen kauppaan, ja olen aina ollut kiinnostunut kansainvälisyydestä ja kielten opiskelusta”, hän perustelee.

Riston opintoihin sisältyikin paljon eri kieliä, ja opiskelijavaihdossa Espanjassa hän suoritti jopa baskin alkeiden virallisen tutkinnon. Kielten opiskelusta avautuu mielenkiintoinen yhtymäkohta myös tietotekniikkaan, sillä puhutuissa kielissä ja ohjelmointikielissä on Riston mukaan varsin samanlainen logiikka. Sanat tai komennot täytyy esittää tietyssä järjestyksessä, jotta niistä tulee ymmärrettäviä.

Tietotekniikkaa tarvitaan hankinta-alallakin

Tradenomiksi valmistuttuaan Risto työskenteli useita vuosia kaupallisella alalla hankintojen parissa. Vaikka työtehtävät eivät liittyneet tietotekniikkaan, tekninen osaaminen kulki kuitenkin sivujuonteena koko ajan. 

”Neuvoin ja autoin työkavereita tietokoneongelmien ja järjestelmien käytön kanssa. Tiimissäni oli tapana tulla kysymään minulta ensin ennen yhteydenottoa varsinaiseen IT-tukeen, ja useimmiten asiat selvisivät niin. Koska olen luonteeltani tarkka ja vähän kärsimätön, huomaan myös helposti, miten erilaisten ohjelmistojen käyttöä voisi nopeuttaa ja tehostaa.” 

Tietotekniikan opintojen pariin palaaminen alkoi vähitellen tuntua hyvältä ajatukselta. ”Halusin kokeilla opiskelua yliopistossa mutta en voinut hakea diplomi-insinöörikoulutukseen, koska insinööritutkinto jäi kesken. Pääsin kauppakorkeakouluun hankintatoimen maisteriopintoihin, mutta sielläkin olin kiinnostuneempi data-analytiikasta kuin toimittajasuhteiden hallinnasta.”

Uusia opintoja, tuttuja opettajia

Keväällä 2024 LABissa käynnistyi Restart-ohjelma aiemmin kesken jääneiden tutkintojen viimeistelyä varten. Risto oli ohjelman ensimmäinen hakija. ”Näin mainoksen Restartista jossakin sosiaalisessa mediassa, ehkä Facebookissa, ja se osui juuri täydelliseen ajankohtaan. En kovin usein edes käytä somea, joten se oli tosi hyvä sattuma”, hän kertoo.

Risto valittiin Restartiin tekemään tutkintonsa valmiiksi, ja vuoden määrätietoisen opiskelun jälkeen hän valmistui tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi kesäkuussa 2025. ”Viisitoista vuotta siihen meni, mutta nyt on tämä projekti ohi”, hän hymyilee.

Tietotekniikan opiskelu ehti vuosien aikana muuttua monella tavalla. Ohjelmistokielivalikoima oli 2010-luvun alussa hyvin erilainen, eikä nykyisin käytettyjä kieliä ja kehyksiä välttämättä ollut edes olemassa. Lisäksi LABin suomenkielinen tieto- ja viestintätekniikan koulutus on muuttunut lähiopetuksesta verkko-opinnoiksi. 

”Aiemmin opiskeltiin paikan päällä kampuksella, ja nyt kaikki tehtiin etänä. Lähiopetuksessa pystyi matalalla kynnyksellä kysäisemään naapurilta apua, mutta etäluennoilla kysymyksen joutuu kirjoittamaan luentochattiin koko ryhmän nähtäville.”

Jotakin samaa opinnoissa kuitenkin oli: ”Kursseilla oli paljon samoja opettajia kuin vuonna 2010. Se tuotti sellaisen loogisen jatkumon, että opiskelukokemus ei hirveästi muuttunut, vaikka vuosia oli välissä.”

Opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä

Restartissa opinnot suunnitellaan yksilöllisesti, ja niissä painottuvat etänä tai itsenäisesti suoritettavat kurssit. Ristolle tällainen opiskelun muoto sopi pääasiassa hyvin. ”Olen vähän herkkä ulkopuoliselle melulle, ja keskityn paremmin, kun opiskelen omassa rauhassani. Lisäksi en asu Lahdessa enää, joten kampuksella käyminen olisi ollut hankalaa. Toisaalta tietty yhteisöllisyys ja kommunikointi muiden opiskelijoiden kanssa jäi puuttumaan”, hän pohtii.

Risto on vapaa-ajallaan tehnyt erilaisia ohjelmointiprojekteja ja pysytellyt ajan tasalla teknologioiden kehityksestä. Restartissa hän halusi oppia vielä mahdollisimman paljon uutta, jotta saisi ohjelmasta muutakin kuin tutkintotodistuksen. Risto valitsi kursseja esimerkiksi mobiiliohjelmoinnista, käyttöliittymäsuunnittelusta ja käytettävyydestä, koska niitä hän ei ollut ennen juuri opiskellut.

Opinnäytetyössään Risto suunnitteli ja toteutti relaatiotietokantapohjaisen taustajärjestelmän mobiilisovellukseen. Muita opinnäytetyön tekijöitä hän neuvoo varaamaan työhön riittävästi aikaa, koska ”se ei ole yhden viikonlopun juttu missään nimessä, vaan pidempi monivaiheinen prosessi”. Itselle sopivien työskentelytapojen tunnistaminen auttaa myös.

Oma paikka työelämässä löytyi rohkeudella

Monet Restartin opiskelijat ovat tiiviisti työelämässä ja suorittavat opintoja työn ohella. Ristokin oli kokopäivätyössä Restartissa aloittaessaan, mutta puolen vuoden jälkeen hän teki rohkean päätöksen ja irtisanoutui. 

”Totta kai se oli riski, mutta halusin olla varma, että saan kevään aikana tehtyä opinnot loppuun. Tavoitteeni oli siirtyä kaupalliselta alalta IT-alalle töihin, joten aloitin samalla työnhaun. Työpaikkoja on tällä hetkellä avoinna hyvin vähän ja hakijoita on valtavasti, eikä insinööritutkinto takaa työllistymistä, mutta uskoin sen kuitenkin osoittavan työnantajille, että ymmärrän näitä asioita.”

Riskinotto kannatti, sillä nykyään Risto työskentelee ruokalähettiyhtiö Woltilla nimikkeellä Software Engineering Intern. ”Olen viihtynyt oikein hyvin, sillä olen saanut heti vastuuta ja päässyt mukaan kiinnostavaan projektiin. Tuntuu, että olen nyt työurani suhteen juuri siellä, missä minun pitääkin olla”, hän kuvailee.

Risto kannustaa muitakin opintonsa keskeyttäneitä ainakin harkitsemaan niiden pariin palaamista. ”Jos opintojen ala edelleen kiinnostaa, opiskelu ei ikinä ole hukkaan heitettyä aikaa. Itse sain Restartista todella paljon irti, kun lähdin ohjelmaan päättäväisellä asenteella ja halusin oppia niin paljon kuin mahdollista.”