Digiosaamisella liiketoiminta kasvuun

Yrityskontekstissa digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologioiden hyödyntämistä liiketoiminnan prosesseissa. Sen avulla saadaan luotua yritykselle uudenlaisia arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yrityksen näkyvyyden kasvattamista ja sen myötä potentiaalisten asiakkaiden parempaa tavoittamista, myynnin tehostumista, rahan kulkemista jouhevammin, materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta ja monia muita positiivisia hyötyjä.  

Digitalisaation esteenä usein ajan puute 

LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden Jaani Väisäsen ja Jarkko Kääriäisen mukaan pk-yritysten digitalisaation esteenä on ensisijaisesti ajan puute ja sen myötä tarpeen ja siihen sopivan ratkaisun tunnistaminen.  

”Pienemmissä yrityksissä yrittäjien aika menee itse yrityksen pyörittämiseen ja monet sen toiminnoista on ulkoistettu. Yrittäjillä ei siis useimmiten ole kokonaiskuvaa siitä, kuinka yritystä voitaisiin viedä eteenpäin digitalisaation tarjoamilla mahdollisuuksilla tai ei ole aikaa perehtyä asiaan tarkemmin”, Väisänen kertoo. 

Väisänen on tutkinut eteläkarjalaisten yritysten digitalisaatiota. Tutkimuksessa (Väisänen, 2022) eriteltiin digitaalisten teknologioiden, kuten esimerkiksi nettisivujen, sosiaalisen median ratkaisujen, digitaalisten kalenterien, kirjanpitoratkaisujen, tekoälyn ja big datan sekä asioiden internetin (IoT) hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tutkimuksen mukaan eteläkarjalaisista yrityksistä voidaan löytää noin 20 prosentin ryhmä, joka on selkeästi muita alemmalla tasolla kaiken digiteknologian hyödyntämisessä. 

Apua yrityksille 

LABissa tuetaan pk-yrittäjien digitalisoitumista Päijät- Hämeen ja Etelä-Karjalan Digital Innovation Hub (DIH) -hankkeiden kautta. Etelä-Karjalassa hankkeen osatoteuttajana on myös LUT-yliopisto. 

DIH-hankkeiden päämääränä on tukiverkoston luominen ja digitaalisen innovaatiokeskittymän rakentaminen osaksi LABin olemassa olevia ekosysteemejä. Hankkeissa on tähän mennessä selvitetty erilaisten tapahtumien kautta yrittäjien tarpeisiin soveltuvia palveluita sekä tehty innovaatiokeskittymän käsitettä tutummaksi. Digitaalinen innovaatiokeskittymä voisi hankkeiden päätyttyä järjestää esimerkiksi koulutuksia, infotilaisuuksia ja työpajoja tarpeen mukaan eri kohderyhmille.  

”Hankkeissa luodun digitaalisen innovaatiokeskittymän perusajatuksena on, että yrittäjät voisivat olla suoraan yhteydessä ja saada yhden luukun -periaatteella apua digitaalisuuteen liittyviin tarpeisiin ja ongelmakohtiin”, Kääriäinen kertoo.  

Digitalisaatiossa jälkeenjääneet tipahtavat markkinoilta 

Pk-yritykset kattavat suurimman osan Suomen yrityskannasta. Yksittäisten pk-yritysten digitalisaation tukeminen onkin avain niiden liiketoiminnan jatkuvuuden lisäksi maakuntien hyvinvointiin ja lopulta koko Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kehittymiseen.   

Väisäsen mukaan tällä hetkellä Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä elinkeinoelämän yhdistäminen on verrattain heikkoa, vaikka se on näkynyt jo pitkään useiden maakuntastrategioiden tavoitteissa. 

”Meillä on selkeä kansantaloudellinen tarve yhdistää tutkimusta ja elinkeinoelämää paremmin toisiinsa. Jos pystymme luomaan DIH-verkoston avulla edes maakuntatasolla sellaisen tahon, joka tutkii, kehittää ja luo uusia innovaatioita, se lisää maakunnan houkuttelevuutta muun muassa uuden työvoiman ja uusien yritysten perustamisen näkökulmasta”, hän perustelee.  

DIH-hankkeiden työ jatkuu. Tulevaisuuden tavoitteena on, että hankkeiden kautta luotu innovaatiokeskittymä olisi selkeä ja yhden luukun kautta palveleva koti digitaalisille palveluille: oli sitten kyse hankkeista, opinnoista, verkostojen hyödyntämisestä tai elinkeinoa muuten hyödyttävistä digitaalisista palveluista. 

Lähde: Väisänen, J. (2022). Profiling SMEs Based On Their Digital Capabilities Using The K-Means Algorithm – The Case Of Southeastern Finland. International Conference on Management Cases.