Arjen kohtaamisista digitaalisiin ratkaisuihin – LABissa kehitetään sosiaalialan asiakasturvallisuutta
TIIVISTELMÄ
- Asiakasturvallisuudessa asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus varmistetaan koko palveluprosessin ajan hänen kokemustaan kuunnellen ja arvostaen.
- Asiakkaan kokemus ja kohtaaminen ovat keskeisiä, ja turvallisuus syntyy vuorovaikutuksesta ja kuuntelemisesta.
- Lainsäädäntö ohjaa asiakasturvallisuutta, mutta käytännön työssä tarvitaan myös tilannekohtaista soveltamista ja rohkeutta ilmoittaa epäkohdista.
- Digitalisaatio tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita, kuten sähköiset palvelut ja tietoturvakysymykset.
Turvallisuus on sosiaalialalla pitkään mielletty potilasturvallisuuden kautta keskittyen siihen, että hoidon ja toimenpiteiden toteutuksessa potilaalle ei aiheudu vahinkoa. Tämä näkökulma on kuitenkin kovin kapea sosiaalihuollon arjessa, jossa asiakasta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Viime vuosina asiakasturvallisuus onkin laajentunut osaksi koko palveluprosessia.
Sosiaalialalla asiakasturvallisuuden käsite kattaa fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden. Keskiössä on asiakkaan oma kokemus siitä, miten häntä kohdataan ja kuunnellaan. Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan se rakentuu koko asiakasprosessin ajan aina palveluun hakeutumisesta lähtien.
”Moniammatillisessa työssä asiakasturvallisuus saa erilaisia muotoja riippuen siitä, missä vaiheessa asiakasprosessia ollaan”, kertoo LABin sosiaalialan lehtori Kati Ojala. ”Esimerkiksi palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa korostuvat eri asiat.”
Ojalan mukaan asiakasturvallisuutta ohjaa vahva lainsäädäntö, kuten sosiaalihuoltolaki sekä laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Lainsäädäntöä uudistetaan jatkuvasti vastaamaan alan muuttuvia tarpeita, ja sen tunteminen on jokaisen ammattilaisen velvollisuus.
”Lainsäädäntö antaa selkeät raamit toiminnalle, mutta käytännön työssä tarvitaan myös kykyä soveltaa ohjeita erilaisissa tilanteissa. On tärkeää, että työntekijät uskaltavat tehdä ilmoituksia epäkohdista ja että toimintaa kehitetään yhdessä”, Ojala painottaa.
Digitalisaatio ja turvallisuus LABin kehittämisen ytimessä
LABin sosiaalialan tiimissä asiakasturvallisuus on ollut kehittämisen kohteena jo pitkään. Keväästä 2024 lähtien tiimi on kirkastanut yhteistä sosiaaliohjauksen profiilia sekä tarkastellut sitä turvallisuusnäkökulmasta.
”Olemme kartoittaneet opintojaksojen turvallisuuteen liittyvät kokonaisuudet, jotta saisimme koottua yhteen sen, mitä meillä jo toteutuu. Lisäksi jatkamme tiiminä tämän aihion työstämistä”, kertoo LABin sosiaalialan lehtori Sanna Nurmiainen.
Uusia mahdollisuuksia sosaalialan asiakasturvallisuuteen tuo nopeasti kehittyvä digitalisaatio, minkä myötä esimerkiksi sähköiset palvelut ovat lisääntyneet. Näihin asioihin LABin opiskelijat pääsevät tutustumaan LABin Testikodin kautta, joka sijaitsee Mukkulan kampuksella sekä virtuaalisesti verkossa.
”Testikoti on ulkoistettu showroom-kokonaisuus, jossa hyvinvointieknologiaan tutustutaan käytännön kautta. Näin varmistetaan, että tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää uusia ratkaisuja työssään ja kehittää turvallisia toimintatapoja”, Nurmiainen avaa.
Mahdollisuuksien lisäksi kehittyvä teknologia tuo mukanaan haasteita. Asiakkaiden tietojen kirjaamiseen ja säilyttämiseen liittyvät huolet ovat nousseet esiin erityisesti tietoturvamurtojen myötä.
”Digitalisaation myötä ammattilaisilta vaaditaan uudenlaista osaamista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Samalla on tärkeää, että osaamme huomioida myös ne asiakkaat, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluja”, Nurmiainen korostaa.
Turvallisuus rakentuu arjen kohtaamisissa
Asiakasturvallisuuteen liittyvät riskit sosiaalialalla vaihtelevat toimintaympäristön mukaan. Nurmiaisen mukaan jokaisella osa-alueella on omat erityispiirteensä, jotka täytyy tunnistaa ja ottaa huomioon.
”Esimerkiksi vammaistyössä sekä ikääntyneiden palveluissa korostuvat paloturvallisuus, lääketurvallisuus sekä esihenkilön organisaatiovastuu. Turvallisuuden ytimessä on kuitenkin aina asiakkaan hyvä kohtelu ja vuorovaikutusosaaminen”, hän tarkentaa.
Ojala painottaa, että asiakasturvallisuus ei ole mikään erillinen osa-alue, vaan kiinteä osa sosiaalityön arkea, joka vaatii sekä yksilöiltä että organisaatioilta sitoutumista ja osaamisen päivittämistä.
”Tämä on sosionomin ammattitaidon ydintä ja näkyy kaikessa työssä asiakkaiden kanssa”, Ojala jatkaa.
Molemmat korostavat, että turvallisuus ei synny pelkistä ohjeista tai rakenteista, vaan kohtaamisessa. Jokainen tervehdys, keskustelu ja päätös on merkittävä asiakkaan turvallisuuden kokemuksen rakentamisessa.
”Se näkyy siinä, miten ihminen kohdataan kiireen keskellä, miten kuunnellaan ja varmistetaan, että asiakas voi luottaa palveluun. Turvallisuus koostuu pienistä teoista, mutta niiden taustalla on vahva ammattitaito ja organisaation tuki”, he summaavat yhdessä.
Tilaa LABin uutiskirje
Saat tuoreimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa.
