Potilasturvallisuuden vaaratapahtumista kärsii myös hoitohenkilökunta

Oheiskärsijäilmiö tarkoittaa potilasturvallisuuden haittatapahtumaa, kuten hoitovirhettä, jossa potilaan lisäksi kärsii myös ilman tukea jäävä hoitohenkilökunta. Virhe voi aiheuttaa potilaalle pysyvän haitan, tai jopa kuoleman. Potilas ja hänen läheisensä ovat ensimmäisiä uhreja, mutta oheiskärsijöitä tapahtumassa ovat terveydenhuollon henkilöt, jotka ovat vaaratilanteessa mukana.

”Haittatapahtumat voivat palata mieleen toistuvasti ja niillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia terveydenhuollon työntekijän hyvinvointiin, terveyteen ja työkykyyn. Haittatapahtumat aiheuttavat paljon myös välittömiä reaktioita, kuten pelkoa, häpeää ja ahdistusta”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntija Susanna Tella.

Oheiskärsijä-tukimalli ja riittävä tuki tärkeää

Hyvinvointialan ammattilaisten kokemaa kärsimystä voidaan vähentää ja helpottaa lisäämällä tietoisuutta ilmiöstä sekä varautumalla sen mahdollisiin seurauksiin. Tutkimukset osoittavat, että haittatapahtuman jälkeen vertaistuki koetaan tärkeimmäksi, mutta myös muunlaista tukea tarvitaan. Hyvinvointialan organisaatioiden tulisi tarjota riittävä tuki, jonka perustana on yhteisesti hyväksytty toimintamalli.

”Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on johtanut kansallista oheiskärsijä-toimintamallin laatimista, joka on juuri julkaistu”, kertoo Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johtaja Tuija Ikonen.

”Eloisassa on tunnistettu Oheiskärsijä-toimintamallin tarve. On hienoa, että valtakunnallinen toimintamalli on nyt julkaistu. Se tullaan ottamaan heti käyttöön”, sanoo Etelä-Savon hyvinvointialueen varautumisasiantuntija Sonja Mehtonen.

LAB mukana luomassa eurooppalaista sertifikaattia

LAB on mukana eurooppalaisessa tiede- ja teknologiaverkostossa, jossa on kehitetty oheiskärsijätuen ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttamiseen ja tukemiseen. Eri maiden tutkijat ovat yhteistyössä luomassa eurooppalaista sertifikaattia, jonka tarkoitus on auttaa hyvinvointiorganisaatioita oheiskärsijätuen kehittämisessä ja vahvistaa niiden standardien mukainen tukitoiminta.

”Sertifikaatin avulla voidaan tunnistaa sairaaloita ja muita hyvinvointialan organisaatioita, joissa on standardien mukainen tuki oheiskärsijöille. Näin voidaan paremmin varmistaa, että haittatapahtuman kokeneita – niin lääkäreitä, hoitajia kuin muita ammattilaisia koulutetaan ja tuetaan paremmin. Kokonaisuudessaan hankkeen tavoitteena on ollut tuoda ilmiö laajempaan tietoisuuteen, tuottaa aiheesta koulutusmateriaalia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille ja lisätä myös poliittisten päättäjien tietoisuutta asiasta”, Tella kertoo. 

Helsingissä järjestetään 22.5. keskustelutapahtuma Round table discussion: European certification of second victim support interventions. Tapahtumaan on tulossa 37 maan oheiskärsijä-tutkimusverkostoa johtava professori José Mira kertomaan tutkimustuloksista ja eurooppalaisen oheiskärsijä-sertifikaatin valmistelusta ja pilotoinnista. 

Keskustelijoina muun muassa 

• lääkintöneuvos Sanna-Maria Kivivuori (Sosiaali- ja terveysministeriö)
• kansanedustaja Maaret Castrén (Eduskunta)
• opetusneuvos Dinah Arifulla (Opetushallitus) 
• kouluttajalääkäri Kirsimarja Metsävainio (Kuopion yliopistollinen sairaala) 
• erikoissuunnittelija Sanna Kaski (Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus).