Tavoitteena inhimillisesti kestävä työelämä – LABissa etsitään keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen digitalisaation keinoin

Suomalainen työelämä on murroksen keskellä. Työntekijöiden työhyvinvointi ja työn imun kokemus ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa, paljastaa Työterveyslaitoksen seurantatutkimus. Tyytymättömyys työelämää kohtaan on nähtävissä erityisesti nuorten keskuudessa. 

Kehittääkseen ratkaisuja työelämän haasteisiin LAB-ammattikorkeakoulu on käynnistänyt Työn Syke -hankkeen, jonka tavoitteena on tuoda yrityksille digitalisaation avulla uusia menetelmiä työhyvinvoinnin parantamiseen. Hankkeessa kartoitetaan ja kokeillaan yhteistyössä yritysten kanssa sopivia teknologioita yrityksissä tunnistettuihin työhyvinvoinnin ja osaamisen kehitystarpeisiin. 

”Työntekijöitä kuormittavat monet nykypäivän ilmiöt, kuten työelämän pirstaloituminen ja kasvava tietotulva, ja tämä heijastuu suoraan työhyvinvointiin. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön, jotta nyt nähtävä laskusuunta saadaan käännettyä ylöspäin”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori, Työn Syke -hankkeen asiantuntija ja väitöskirjatutkija Sari Soutukorva.  

Teknologiasta keinot niin työhyvinvoinnin seurantaan kuin työkyvyn ylläpitoonkin

Hankkeessa on mukana viisi yritystä, joista jokaisen kohdalla on tehty alkukartoitus, missä on kerätty työhyvinvoinnin tarpeisiin liittyvää tietoa. Kunkin yrityksen alkukartoituksen pohjalta valitaan yrityskohtainen tarve, jonka kehittämiseksi kokeillaan teknologiatyökalua. Työkalut otetaan yrityksissä käyttöön ja niiden käytön tehokkuutta sekä käyttökokemuksia seurataan pitkin kuluvaa vuotta.

”Alkukartoituksen aineistoa kerättiin työntekijöiltä, esihenkilöiltä ja johtajilta. Osa yrityksistä on toivonut enemmän tapoja kerätä ja analysoida tietoa työntekijöiden työhyvinvoinnista, ja näille tarjoamme sähköisiä menetelmiä työtyytyväisyyden sekä työntekijöiden jaksamisen seuraamiseen. Toisissa tapauksissa on kaivattu käytännönläheisempiä keinoja esimerkiksi fyysisen työkyvyn tukemiseen ja edistämiseen, jolloin tuomme käyttöön esimerkiksi työergonomiaa sekä etätyössä palautumista edistäviä menetelmiä”, Soutukorva luettelee.

Hankkeessa on mukana myös YAMK-opiskelija tutkimassa osana opinnäytetyötään, millaisia ajatuksia, tunteita ja asenteita työhyvinvointiin liittyvä teknologia herättää. Soutukorvaa itseään kiinnostaakin nähdä, tullaanko asenteissa havaitsemaan muutoksia teknologiakokeilujen myötä. 

”Tämä hanke on jo itsessään teknologiakokeilu, jossa kasvatamme ymmärrystämme eri teknologioiden soveltamismahdollisuuksista. Lisäksi kerrytämme kokemusta siitä, mitä asioita pitää ottaa huomioon kerätessä dataa teknologiakokeilun yhteydessä. Teknologian kylkeen voidaan tarvita esimerkiksi uusi sovellus, jotta sen tarjoamaa tietoa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.”  

Digitalisaatio on hyvä renki mutta huono isäntä

Teknologia herättää Soutukorvan mukaan ihmisissä paljon erilaisia tunteita, jotka vaihtelevat innostuksesta ja kiinnostuksesta aina epävarmuuteen ja pelkoon. Keskeisenä haasteena on, että yrityksissä ei usein tiedetä, mitä työhyvinvointia tukevia teknologiavaihtoehtoja on olemassa. 

”Yleisesti ottaen tietoisuus on vähäistä sekä työtekijöiden että esihenkilöiden keskuudessa, mikä kasvattaa epäluuloisuutta. Teknologian kehityksen perässä pysyminen vaatii myös paljon aikaa. Tavoitteenamme onkin löytää uusia keinoja, miten yritykset voisivat saada ajantasaista tietoa heille relevanteista ratkaisuista”, hän avaa.   

Soutukorva painottaa, että esimerkiksi työpaikoilla esiintyvältä teknologiastressiltä ei voida sulkea silmiä, mutta samaan aikaan tulee nähdä myös mahdollisuudet, millä tavoin teknologia voi tehdä työelämästä parempaa. Työpaikoilla tulisikin päästä tasapainoon teknologian ja inhimillisyyden välillä. Sopivat toimintamallit löydetään ottamalla työntekijät mukaan kehitystyöhön. 

”Teknologia on tullut jäädäkseen. Mitä nopeammin hyväksymme tämän, sitä nopeammin pystymme yhdessä löytämään keinot, joilla voimme valjastaa teknologian käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on myös tunnistettava yhteydet, missä teknologian käytön sijasta tulee säilyttää ihmiskontakti, esimerkiksi kehityskeskustelut voi olla yhä tärkeää käydä kasvotusten.”