Tulevaisuuden kodit ovat hiilivarastoja – puu mahdollistaa hiilineutraalin rakentamisen

Kuva
LABin puutekniikan lehtori Esa Mikkonen
LABin puutekniikan lehtori Esa Mikkonen puhuu suomalaisen puun puolesta.
Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali, joka sitoo hiiltä ja on myös turvallinen ja terveellinen vaihtoehto asuntojen rakentamiseen. Puutekniikan insinöörikoulutusta tarjoava LAB-ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä tulevaisuuden puurakentamista.

Asumisesta ja rakentamisesta aiheutuu reilu kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja se vaatii puun käytön laajentamista sekä puupohjaisten rakennusjärjestelmien ja -tuotteiden kehittämistä. Omakotitaloista jo noin 85 prosenttia on puurunkoisia, mutta esimerkiksi kaupunkirakentamisessa puun hyödyntäminen on vielä alkutekijöissä.

”Puun käyttöä on lisätty julkisrakentamisessa, kuten koulurakennuksissa, joista joka neljäs on jo puuta. Kerrostalorakentamisessa puu on kuitenkin vielä sivuroolissa, ja siinä runkomateriaalina käytetään pääosin betonia”, LAB-ammattikorkeakoulun kone- ja puutekniikan lehtori Esa Mikkonen sanoo.

Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman (2016–2023) tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa sekä suurissa puurakenteissa.

Suurin osa rakentamisen kasvihuonepäästöistä tulee rakennusmateriaalien, kuten betonin, teräksen ja eristeiden valmistuksesta. Etenkin betoniin tarvittavan sementin valmistusprosessin muuttaminen hiilineutraaliksi on haasteellista. Puu taas päinvastoin sitoo itseensä hiiltä.

”Jos rakennusteollisuuden käyttämä betoni ja teräs korvattaisiin edes osittain puulla, alan kasvihuonepäästöt laskisivat merkittävästi”, Mikkonen mainitsee.

Hinta ratkaisee

Puurakentamisella olisi paljon potentiaalia yleistyä, mutta kerrostalorakentamisessa siitä tulee usein kustannuskysymys. Puukerrostalon tilaamisen kehityshankkeessa havaittiin, että puukerrostalon rakennuttamisprosesseja tulisi monipuolistaa, jotta siitä tulisi yhtä systemaattista ja kannattavaa kuin betonirakentamisesta.

”Selvityksemme mukaan suurin syy sille, miksi puurakentaminen ei ole betonin lailla yleistynyt, ovat hitaasti muuttuvat rakenteet, asenteet ja toimintatavat. Puurakentamisellehan ei ole teknisesti mitään esteitä”, LABissa yliopettajana toimiva arkkitehti Kimmo Liimatainen selventää.

”BES-järjestelmää eli betonielementtistandardia on kehitetty 60-luvulta asti, ja teollisuuden kaikki tuotantolinjat ovat rakennettu sen mukaan. Puurakentamisesta tällainen uupuu, ja se on ikään kuin koerakentamista joka ikinen kerta. Siitä johtuen myös suunnitteleminen on hitaampaa ja ratkaisut ovat kustomoituja, mikä taas näkyy loppulaskussa”, Liimatainen jatkaa.

Puukerrostalon suunnittelu on siis kalliimpaa, ja toimitusketjun ja kokemusten puutteet nostavat hintoja. Ekologiselta kestävyydeltään puukerrostalo on kuitenkin edullisempi kuin betonirakenteinen.

”Puun hyödyntäminen siihen soveltuvissa kohteissa on aina ympäristöteko. Puusta tehtyjen tilaelementtien kuljettaminen on halvempaa ja ympäristöystävällisempää, sillä ne eivät ole yhtä painavia kuin esimerkiksi betoni. Mutta kokonaishintahan se on, joka ohjaa ihmisten ajattelua betonirakentamisen suuntaan”, Mikkonen toteaa.

Puu ei lopu rakentamalla

Suomen maapinta-alasta ainakin 75 prosenttia on metsää. Metsäteollisuus on yksi suurimmista kotimaan teollisuuden toimialoista, mutta puurakentaminen on siitä vain murto-osa. Puun jalostusastetta haluttaisiinkin nostaa, ja puurakentaminen olisi siihen yksi ratkaisu. Puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää käyttöä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee todennäköisesti vauhdittamaan globaalia puurakentamista. Puun käytön lisääminen rakennusteollisuudessa auttaisi myös korvaamaan betonista syntyviä kasvihuonepäästöjä. Esimerkiksi yksi kuutiometri puuta sitoo ilmasta jopa 700–1 000 kilogrammaa hiilidioksidia.

”Jos metsästä katkaistu puutavara pysyy rakennuksessa yli 100 vuotta toimien samalla hiilivarastona, on siinä ajassa hakkuualueelle ehtinyt kasvamaan uudestaan kunnollinen metsä. Näin hoitaisimme metsää kestävästi ja rakentaisimme ilmastoystävällisesti”, Kimmo Liimatainen esittää.

Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali maailmassa. Yhden kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta. Kasvusykliä voidaan myös nopeuttaa, ja Suomessa istutetaankin vuositasolla 150 miljoonaa tainta.

”Puun käyttö ei tule maailmassa vähenemään, mutta Suomen metsien volyymi kasvaa joka vuosi. Jos kotimaan metsävarantoa ei haluta hyödyntää, siirtyvät hakkuut ulkomaille ja mahdollisesti sellaiselle alueelle, jossa metsänhoito on raakaa katsottavaa. Mikä on edes se maa, jossa metsiin liittyvät asiat – kaupallinen hyödyntäminen, virkistys ja suojelu – olisi hoidettu kokonaisuutena mallikkaammin kuin meillä?”, puualan asiantuntija Esa Mikkonen pohtii.

LAB vastaa osaltaan tulevaisuuden puurakentamisesta

Puutekniikan insinööriksi voi valmistua Suomessa ainoastaan LAB-ammattikorkeakoulusta. Puutekniikan asiantuntijoiden kouluttamisen lisäksi LAB tukee puurakentamisen kehitystä myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassaan (TKI).

”Koulutamme moniosaajia erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Meiltä valmistuneet ovat puualan ammattilaisia, jotka ymmärtävät puun toimintaketjun aina metsästä tehtaan portille sekä tuotteista markkinoihin saakka. Pyrimme antamaan kokonaiskuvan puusta materiaalina ja sen moninaisista mahdollisuuksista”, Mikkonen sanoo.

Puurakentamiseen, elementtivalmistukseen ja yleisesti puun käytön lisäämistä mahdollistamaan tarvitaan kehittyneempää tekniikkaa sekä uusia innovaatioita.

”Voisimme jatkossa kehittää puutekniikan opiskelijoiden ja alan yritysten kanssa yhdessä uudenlaisia puurakennejärjestelmiä ja niihin liittyviä automaatioita sekä logistiikkaa”, arkkitehtinäkin toimiva yliopettaja Liimatainen tuumii.

Lue lisää:

LABin tekniikan alan tutkintokoulutukset

Opas puukerrostalon tilaamisen kehittämiseen

Lisätietoja:

Kimmo Liimatainen
Yliopettaja
kimmo [dot] liimatainenatlab [dot] fi

LAB edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita

Tavoitteenamme on edistää kestävyyttä ja hillitä ilmastonmuutosta. Vastuullisuusraportista voit lukea, miten edistimme tavoitteita vuonna 2021.

Location