Muotoilija on tulevaisuuden tekijä

Tehtävänä tulevaisuus – Tulevaisuuden muotoilijan työkirja edesauttaa visuaalisen viestinnän ja muotoilun tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia, toimien samalla myös muotoilijoiden tehtäväkirjana. Sisältö koostuu useista asiantuntija-artikkeleista, jotka ovat tarkoitettu kaikille muotoiluosaamisesta kiinnostuneille.

”Tänä syksynä on julkistettu myös TEKin ja Ornamon yhteinen Muotoilijan työkirja. Se sisältää tietoa esimerkiksi muotoilijan portfoliosta, työn hinnoittelusta ja immateriaalioikeuksista, toimien samalla oppaana työnhaussa. LABin UOMA-hankkeen julkaisema tulevaisuuden muotoilijan käsikirja antaa mahdollisuuden tarkkailla omaa osaamista valituilla osa-alueilla. Minkälainen muotoilija minä olen? Millä osa-alueella haluan kehittää itseäni? Mielestäni nämä työkirjat täydentävät hyvin toisiaan, joten kannattaa tutustua kumpaankin”, sanoo teollinen muotoilija, työkirjan editori ja projektisuunnittelija Paula Nurminen LAB-ammattikorkeakoulusta.  

Tutustu sisältöön:

• Muotoilija on tulevaisuuden tekijä | Elina Hiltunen
  • Muotoilu on monessakin mielessä tulevaisuuden laji. Minimissään muotoilijan tulee nähdä tuotekehitysprosessin yli vähintäänkin siihen hetkeen, kun asiakas saa tuotteen käyttöönsä. Minkälainen maailma mahtaa tuolloin olla? → Lue koko artikkeli sivuilta 9–12.
• Muotoilun historiasta tulevaisuuden taitoihin | Heikki Saros
  • Kulttuuri ja identiteetti rakentuvat kommunikaatiossa, jossa käytetään yhteisöllisiä ja yksilöllisiä symboleita. Käsitteet kehittyvät kulttuurisessa vuorovaikutuksessa, jossa on aina läsnä menneisyys, nykyhetki ja visio tulevaisuudesta. → Lue koko artikkeli sivuilta 15–18.
• Muotoilija, aikuinen lapsi | Ari Känkänen
  • Lapselle mielikuvittelu sallitaan, mutta aikuisen avatessa mielensä rajoja, kohtaa hän helposti arvostelua. → Lue koko artikkeli sivuilta 21–24.
• Tutkimuksellisuus tulevaisuuden muotoilijan työssä | Mirja Kälviäinen
  • Tutkimuksellisuusosaamisen merkitys on muotoiluammateissa nousussa useista eri syistä. Yksi tärkeä syy liittyy muotoiluajattelun ja visuaalisen suunnittelun käytön yleistymiseen nimenomaan epävarmoissa ja kompleksisissa tilanteissa tapahtuvan kehittämistyön välineenä. → Lue koko artikkeli sivuilta 27–29.
• Ihminen osana ekosysteemiä ympäristölähtöisessä muotoilussa | Annariina Ruokamo
  • Vastuullisuuden määritelmä on hiljalleen alkanut laventua muotoilun saralla pois pelkästä materiaalikeskeisyydestä ja se hahmotetaan yritysmaailmassakin jo kokonaisvaltaisena organisaation strategiaa ohjaavana toimintana. → Lue koko artikkeli sivuilta 31–34.
• Shikake on kärpänen pisoaarissa | Harri Heikkilä
  • Ihmisellä lienee syytä muuttaa monia tapojaan muun muassa ekologisista ja terveydellisistä syistä. Kuinka muotoilu voi auttaa tässä? Japanilainen Shikake-menetelmä saattaa tarjota vastauksia. → Lue koko artikkeli sivuilta 37–40.
• Muotoiluajattelu muokkaamassa tulevaisuuden hyvinvointia kolmannella sektorilla | Milla Mäkinen
  • Tulevaisuuden muotoilijoihin yhdistetään mitä useammin viheliäisten ja kompleksisten ongelmien ratkaiseminen. Tämä edellyttää muotoilijalta ymmärrystä muutoksen teorioista. → Lue koko artikkeli sivuilta 43–46.
• Muotoiluosaaminen julkisella sektorilla | Sara Ikävalko
  • Kaupunkimuotoilun tavoitteena on lisätä demokraattista suunnittelua, tuoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, parantaa vuorovaikutusta ja edistää käyttäjälähtöistä suunnittelua kaupungeissa. → Lue koko artikkeli sivuilta 49–53.
• Teknologia on vastaus, mutta mikä on kysymys? | Noora Nylander
  • Tulevaisuuden ennustamisen tarkoituksena ei ole määritellä tulevaisuutta tarkasti, vaan tuottaa erilaista ymmärrystä mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista pitkällä aikavälillä ja vuoropuhelussa erilaisten toimijoiden kesken. → Lue koko artikkeli sivuilta 57–60.
• Data-analytiikka ja teköäly muotoiluratkaisujen rakennusaineena | Mirja Kälviäinen
  • Tietoperustainen, systeeminen ja tietoa yhtenä suunnittelutekijänä korostava muotoilu lisääntyy IoT-ratkaisujen yleistyessä ja data-analytiikan sekä tekoälyratkaisujen tullessa tyypillisiksi yrityksissä ja muissa organisaatioissa. → Lue koko artikkeli sivuilta 63–66.
• IoT on palvelu- ja laitekokonaisuus | Patrik Koskinen
  • IoT:n tekniset mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Keskiöön nousee itse palvelu, sen hyöty käyttäjälle ja käyttökokemus. Muotoilulla on tässä keskeinen rooli. → Lue koko artikkeli sivuilta 69–71.
• UX/UI uutena koulutusohjelmana ja muotoilutraditiona | Harri Heikkilä
  • Syksyllä 2021 Muotoiluinstituutissa aloitti uusi UX/UI:n eli käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun AMK-linja. Syitä siihen on kaksi: kysyntä ja uuden muotoilutradition nousu. → Lue koko artikkeli sivuilta 73–76.
• XR-laajennettu todellisuus | Antti Heinonen
  • XR tulee olemaan läsnä kaikkialla yhteiskunnassa, muun muassa viihteen, terveydenhuollon, hallinnon, armeijan, koulutuksen ja teollisuuden valmistus- ja automaatiokoulutuksen aloilla. → Lue koko artikkeli sivuilta 77–80.
• Etätyö haastaa opettelemaan uusia toimintatapoja | Katariina Pakarinen
  • Tekniikan kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa yhä laajemmin työn tekemisen, milloin ja mistä vain toimialasta riippumatta. Seuraavan vuosikymmenen aikana nähdään yhä innovatiivisempia kokeiluja, jotka yhdistävät ihmiset ja tekniikan. → Lue koko artikkeli sivuilta 83–86.
• Viisas itsensä muotoilu | Mariann Nagatsu ja Paula Nurminen
  • Kun muotoilu on osa yrityksen strategiaa, ollaan muotoiluosaamisen ylimmällä portaalla. Onko muotoiluajattelu jo osa johtamisstrategiaasi vai onko portaita vielä kiivettäväksi? → Lue koko artikkeli sivuilta 89–94.
• Sosiaalinen atomi ja navigointitaidot | Auli Haarnio
  • Elämme systeemisessä todellisuudessa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jokaisella yksilöllä, tapahtumalla, kohtaamisella ja kokemuksella on vaikutus syntyviin toimintamalleihin ja -tapoihin. → Lue koko artikkeli sivuilta 95–99.

Kuva

→ Työkirjaa ja artikkeleja pääset lukemaan Theseuksesta.