Käytetyistä kalaverkoista uutta raaka-ainetta jatkokäyttöön

Pidä Saaristo Siistinä ja LAB tutkivat käytettyjen kalaverkkojen kierrätystä. Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry.
Pidä Saaristo Siistinä ry keräsi merestä käytettyjä kalaverkkoja tutkimusta varten. Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry.
Keväällä 2025 LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö toteutti yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa tutkimuksen, joka osoittaa käytöstä poistettujen vapaa-ajan kalaverkkojen potentiaalin kiertotalouden raaka-aineena. Työ toteutettiin osana kansainvälistä Re:Fish-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevaa muovijätettä Itämeren rannikkoalueella ja edistää kestävien materiaalikiertojen kehittämistä.

Yhteistyöllä ratkaisuja Itämeren hyväksi

Itämeri kärsii monista ympäristöongelmista, joista yksi on vesistöihin päätyvät vanhat ja hylätyt kalaverkot. Niiden kierrätykselle on selkeää tarvetta, mutta käytännön ratkaisut ovat olleet hajanaisia.  Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen ympäristökeskus,Tarton yliopisto ja Håll Sverige Rent tarttuivat haasteeseen osana yhteistä Re:Fish-hankettaan tarttuivat haasteeseen ja halusivat selvittää, miten muovista valmistettujen vapaa-ajan kalastusverkkojen kierrätys voitaisiin toteuttaa kestävästi. 

LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön tuotepäällikkö Mika Väkeväinen kertoo, että LAB valikoitui materiaalitutkimuksen toteuttajaksi yksikön monipuolisen tutkimusosaamisen ja joustavan palvelumallin ansiosta. 

“Meiltä luonnistuvat myös nopeat ja kohdennetut selvitykset. Tavoitteena on, että asiakas saa käyttöönsä selkeää ja luotettavaa TKI-tietoa jatkokehityksen tueksi”, Väkeväinen kuvaa.

Kalaverkkojen uusiokäytön mahdollisuuksia arvioitiin

Tutkimuksessa analysoitiin Suomen rannikkovesien Roope-keräyspisteisiin kerättyjä vapaa-ajan kalaverkkoja, jotka purettiin osiin ja käsiteltiin LABin laboratorioissa. Roope-keräyspisteitä ylläpitää Pidä Saaristo Siistinä ry osana Re:Fish-hanketta, ja ne toimivat keskeisenä väylänä käytöstä poistettujen kalastusvälineiden keräämisessä.

Verkot purettiin osiin, ja niiden eri komponentteja -ylä- ja alapauloja sekä varsinaista verkkomateriaalia- käsiteltiin LABin laboratorioissa. Materiaalista valmistettiin koekappaleita ruisku- ja levypuristusmenetelmiä hyödyntäen, tarkoituksena arvioida materiaalin prosessoitavuutta ja rakenteellisia ominaisuuksia.

Erityisesti alapauloista valmistetuista koekappaleista saatiin rakenteeltaan yhtenäisiä ja mekaanisesti kestäviä levyjä ilman prosessissa erikseen lisättyjä lisäaineita. Tämä osoittaa, että käytetyllä menetelmällä voidaan laboratoriomittakaavassa hyödyntää kierrätettyä kalaverkkomateriaalia jatkokäsittelyn lähtöaineena.

Kemiallista turvallisuutta selvitettiin

Materiaalien kemiallista turvallisuutta arvioitiin SVHC-analyysillä, analyysi kohdistui EU:n REACH-asetuksen mukaisiin erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin. Tutkituista kalaverkkomateriaaleista ei havaittu haitta-aineita pitoisuuksina, jotka ylittäisivät voimassa olevat raja-arvot.

“Alustavat tulokset osoittavat, että analysoitu uusiomateriaali täyttää kemiallisen turvallisuuden vaatimukset jatkokäytön näkökulmasta”, Väkeväinen täsmentää.

Selkeä kokonaiskuva ja tuki jatkokehitykselle

Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Niklas Niemi kuvaa tutkimusyhteistyötä sujuvaksi ja hyödylliseksi hankkeen tavoitteiden kannalta.

“Raportti oli miellyttävää luettavaa, ja erityisesti tieto paulojen soveltuvuudesta uusiokäytön tarkasteluun on arvokasta hankkeen jatkon kannalta. Työn vaiheet on kuvattu selkeästi, ja raportista saa hyvän kokonaiskuvan tutkimuksen toteutuksesta”, Niemi toteaa.

Kiertotalous konkretisoitui uusiomateriaaliksi

Vapaa-ajan kalastusverkkojen materiaalianalyysi tukee kiertotalouden periaatteita tuottamalla konkreettista tietoa muovijätteen hyödyntämismahdollisuuksista. Tutkimus osoitti, että kalaverkkojen muovimateriaalia voitiin käsitellä ja muotoilla uusiksi koekappaleiksi laboratorio-olosuhteissa. Tämä osoittaa materiaalin soveltuvuuden uusiokäytön tarkasteluun ja vähentää tarvetta neitseellisille raaka-aineille.

Vetokokeiden perusteella materiaalin mekaaniset ominaisuudet olivat suuntaa antavasti  verrattavissa yleisesti käytettyihin polyamidimateriaaleihin. Prosessointi onnistui laboratorio-olosuhteissa ilman merkittäviä teknisiä haasteita, mikä tarjoaa lähtökohdan jatkotutkimukselle ja mahdolliselle kehitystyölle. Tulokset ovat linjassa kansallisten muovistrategioiden ja kiertotaloustavoitteiden kanssa, erityisesti merten roskaantumisen vähentämisen näkökulmasta.

Seuraavat askeleet kohti laajempaa hyödyntämistä

Vaikka toteutettu materiaalianalyysi edustaa aihepiirin alkuvaiheen tarkastelua, saadut tulokset ovat lupaavia. Jatkossa kehitystyö voi keskittyä esimerkiksi prosessien skaalaamisen edellytysten arviointiin, materiaalien seostamiseen, lisätestaukseen eri käyttökohteita varten sekä kaupallistamisen mahdollisuuksien selvittämiseen.

Kuvassa merestä kerättyä käytettyä kalaverkkoa. Kuvat Pidä Saaristo Siistinä ry.

Kuvassa merestä kerättyä käytettyä kalaverkkoa. Kuvat Pidä Saaristo Siistinä ry.
Tutustu koko tutkimusraporttiin Pidä saaristo siistinä ry:n verkkosivuilla.  

Mika Väkeväinen
Tuotepäällikkö
mika [dot] vakevainenatlab [dot] fi