Mistä rohkeutta yrityksen kiertotaloussiirtymään?

Neitseellisten luonnonvarojen saatavuus vaikeutuu ja kallistuu vuosi vuodelta. Kyseessä on kestämätön jatkumo, joka vaatii muutosta. Ratkaisuna ongelmaan on yritysten rohkea siirtymä kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

”Yritysten tulisi nähdä kiertotalous raportointivelvollisuuden sijaan strategisena mahdollisuutena, sillä sekä kuluttajat että rahoittajat vaativat vastuullisuutta. Muutos ei ole enää valinnainen, vaan välttämätön, ja sen lykkääminen voi pitkällä aikavälillä osoittautua yritykselle riskialttiimmaksi kuin sen toteuttaminen”, Vesa Alatalo sanoo. 

Kiertotalouden ydin on suunnitella tuotteet kestävistä ja uusiutuvista raaka-aineista siten, että niitä voidaan huoltaa ja korjata. Tällöin jätettä ei synny. Lopullinen tavoite on kunnianhimoinen mutta selkeä: kiertotalous tähtää jätteen sukupuuttoon.

Mikä muuttuu ja mitkä ovat vaatimukset?

Monet yritykset pohtivat, mitä muutos käytännössä tarkoittaa. Yrityksen kiertotalousmatka voi alkaa yksinkertaisista teoista, kuten jätteiden lajittelun järjestämisestä ja edetä vähitellen kohti laajempia muutoksia liiketoimintamallissa ja ansaintalogiikassa. 

Yritysten on varauduttava myös siihen, että kiertotalous muuttaa rahavirtoja. Perinteinen malli, jossa tuote myydään kerralla ja tuotto saadaan heti, voi vaihtua palvelupohjaisiin malleihin, joissa tulot kertyvät pienemmissä erissä pidemmän ajan kuluessa. Tämä vaatii uudenlaista kassanhallintaa ja etukäteisinvestointeja. Pitkällä aikavälillä hyödyt voivat kuitenkin olla merkittäviä.

”Suurin osa ihmiskunnan historiasta on eletty kiertotaloudessa. Nykyinen lineaarinen talousmalli on tullut käyttöön vasta teollistumisen myötä. Onnistuneissa esimerkeissä kiertotalous on tuonut yrityksille vakaamman ja jopa suuremman tulovirran kuin perinteinen lineaarinen malli”, Henri Heikkilä kertoo.

Yksi keskeinen riski on viherpesu, eli näennäiset toimet, joilla yritykset pyrkivät näyttämään vastuulliselta ilman todellisia muutoksia. Tämä on saanut viranomaiset ja kuluttajat kiinnittämään entistä enemmän huomiota yritysten todellisiin tekoihin. Erityisesti kuluttajien rooli kiertotalouden onnistumisessa on merkittävä.

”Vastuullisia tuotteita ja palveluita ei voi suosia vain puheissa, vaan valinnoissa kassalla. Usein neitseellisistä materiaaleista valmistetut tuotteet ovat edelleen halvempia, mutta kiertotalouden edistäminen edellyttää, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan vastuullisuudesta”, Alatalo muistuttaa.

Haasteet liittyvät liiketoimintamallin muutoksen lisäksi sivuvirtojen hyödyntämiseen: miten eri lähteistä tulevat materiaalivirrat saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavasti koottua yhteen? Jos kustannukset nousevat liian korkeiksi, hyödyt voivat jäädä toteutumatta. 

Onnistumisen avain piilee verkostoissa

Kiertotalouteen siirtyminen ei ole yksistään yrityksen projekti, vaan se vaatii laajempaa yhteistyötä ja verkostoja. Perinteinen yhden kumppanin malli on väistymässä monimuotoisten ekosysteemien tieltä. Yritykset rakentavat hämähäkinverkkoa muistuttavia verkostoja, joissa useat toimijat tuottavat yhdessä lisäarvoa asiakkaalle ja samalla edistävät kestävän kehityksen tavoitteita.

”Yksikään yritys ei voi toteuttaa kiertotalousmallia yksin. Koko toimitusketjun on oltava mukana, mikä lisää vaatimuksia läpinäkyvyydelle ja luottamukselle. Yritysten on pohdittava, kuinka paljon tietoa ja järjestelmiään ne ovat valmiita avaamaan kumppaneilleen. Kiertotalous edellyttää rohkeutta rakentaa yhteistyötä ja luottamusta yli organisaatiorajojen. Tämä voi tuntua investointia ja uskallusta vaativalta, mutta ne yritykset, jotka lähtevät liikkeelle ensimmäisinä, saavat usein merkittävän kilpailuedun”, Alatalo kertoo.

Verkostoissa ei tarvitse keksiä kaikkea itse, sillä muiden osaamista ja valmiita ratkaisuja voidaan hyödyntää, ja samalla jokainen tuo oman arvonsa yhteiseen kokonaisuuteen. Kiertotaloussiirtymä koskee kaikkia yrityksiä ja toimialoja.  

”Helposti unohdetaan, että vaikka vaatimukset lähtevät isoista yrityksistä liikkeelle, raportointi- ja kierrätysvelvollisuudet koskevat koko hankintaketjua, joten myös pienet yritykset joutuvat vastaamaan niihin epäsuorasti", Alatalo muistuttaa. 

Kiertotalousvauhdittamo tarjoaa maksutonta tukea yrityksille

LAB-ammattikorkeakoulun Kiertotalousvauhdittamo-ohjelma tarjoaa konkreettista tukea valmistavan teollisuuden pk-yrityksille Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla. Ohjelmassa yrityksiä autetaan ymmärtämään ESG- ja SDG-tavoitteiden merkitystä sekä kehittämään kiertotalouteen liittyviä liiketoimintaideoita. 

Ohjelma toistuu vuosittain kolmen vuoden ajan. Sen aikana järjestetään syksyisin valmennusohjelma sekä keväisin intensiivinen kehitysjaksokokonaisuus. Potentiaalisimmat ja kehityskelpoisimmat yritykset valitaan mukaan hakemusten perusteella. Ohjelman ensimmäisellä kierroksella kymmenen yritystä pääsi ohjelmaan.

”Vaikka yritys ei haluaisi tai pystyisi olemaan mukana Kiertotalousvauhdittamossa, rohkaisen silti kaikkia yrittäjiä olemaan yhteydessä paikallisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin, sillä sieltä löytyy runsaasti tietoa, taitoa ja sparrausapua. Yrittäjät eivät ole yksin tässä hommassa”, Alatalo kannustaa.