Aivoterveyttä vaalimalla kohti inhimillisempää arkea

Työelämä on muuttunut nopeasti, ja muutosvauhti jatkaa kiihtymistään. Siksi aivojen hyvinvointiin ja keskittymiskyvyn vahvistamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tätä tärkeää aihetta käsiteltiin LAB Talk -podcastin 50. juhlajaksossa, jossa vieraina olivat LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori Päivi Viitanen ja psyykkiseen valmennukseen erikoistunut yrittäjä Lotta Merisaari.

”Yhä useampi meistä tekee tietotyötä, jota voi pääsääntöisesti tehdä paikasta ja ajasta riippumatta. Tietotyö eli niin kutsuttu aivotyö vaatii ajattelua, ongelmanratkaisua, päätöksentekoa sekä muistamista, ja siihen liittyy monia kognitiivisia toimintoja, kuten keskittyminen ja oppiminen. Moderni työelämä haastaa ja kuormittaa aivoja, joita ei ole kehitetty jatkuvaan ärsyketulvaan ja moniajoon. Tietotyöläisillä työuupumisen ja kognitiivisten häiriöiden riski kasvaa”, Viitanen sanoo.

Kognitiivisilla häiriöillä tarkoitetaan aivojen tiedon käsittelytoimintojen, kuten muistin, tarkkaavuuden, ajattelun ja oppimisen häiriintymistä. Se voi ilmetä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, muistiongelmina tai vaikeutena ratkaista ongelmia. Ajatusten katkeaminen ja muistin pätkiminen ovat monille tuttuja ilmiöitä, mutta pitkittyessään ne voivat heikentää työssä jaksamista.

”Aivomme ovat edelleen biologialtaan pitkälti samanlaiset kuin esi-isiemme, jotka elivät luolissa metsästäjä-keräilijöinä kymmeniätuhansia vuosia sitten. Aivot ovat kehittyneet perustarpeiden tyydyttämiseen ja pienissä yhteisöissä toimimiseen, eivät jatkuvan ärsyketulvan, keskeytysten ja aikataulupaineiden hallintaan. Nykytyön aivokuormitus aktivoi primitiivistä taistele tai pakene -reaktiota, mikä pitää sympaattisen hermoston jatkuvasti päällä – tämä estää palautumista ja myös uuvuttaa”, Viitanen havainnollistaa.

Aivoterveyttä on tärkeää vaalia – LAB tarjoaa koulutusta

Aivoterveyden osaamisen vahvistaminen yhteiskunnassa on keskiössä, kun halutaan rakentaa inhimillisesti kestävää yhteiskuntaa. Nykyisen ennusteen mukaan joka toinen yli 45-vuotias nainen ja joka kolmas mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen. 

”Aivot ovat sekä yksilön, yhteisöjen että koko yhteiskunnan tärkeintä pääomaa. Aivoterveyttä onkin tärkeää vaalia. Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset lähentelevät vuositasolla yhdeksää miljardia euroa, ja jos siihen lisätään mielenterveyden häiriöt mukaan, niin kustannukset kohoavat 11 miljardiin. Mieli asuu aivoissa, eli mielenterveys ja aivoterveys kulkevat käsi kädessä. Aivosairaudet aiheuttavat yksilön ja hänen lähipiirinsä inhimillisen kärsimyksen lisäksi työpaikoille poissaoloja ja työpanosten menetyksiä”, Viitanen kertoo. 

LAB vastaa osaltaan kansalliseen tarpeeseen ennaltaehkäistä aivosairauksia ja edistää aivohyvinvointia tarjoamalla aivoterveyden edistämiseen keskittyvää erikoistumiskoulutusta. Se lisää ymmärrystä aivoterveydestä ja sitä tukevista tekijöistä sekä tarjoaa konkreettisia työkaluja aivoterveyden edistämiseen eri ympäristöissä ja eri ikäisten parissa. Koulutus sopii sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi hyvin myös kasvatuksen, liikunnan ja kulttuurin parissa työskenteleville sekä yleisesti kaikille aiheesta kiinnostuneille.  

Treeniohjelma ja vinkit keskittymiskyvyn parantamiseen

Podcastin toinen vieras, yrittäjä Lotta Merisaari, koki LABin aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen erittäin tarpeelliseksi. Psyykkiseen valmennukseen erikoistunut Merisaari sai koulutuksesta eväitä osaamisensa laajentamiseen. 

”Alusta alkaen palautuminen ja hyvinvointi ovat olleet tärkeitä teemoja valmennuksissani. Koulutuksen ansiosta pääsin sukeltamaan aivojen kiehtovaan maailmaan, ja kartutin ymmärrystä aivoterveydestä ja sen edistämisestä. Se myös muutti omaa rooliani yrittäjänä ja sitä, kuka olen. Koen itseni enemmän aivohyvinvoinnin ja työelämän suorituskyvyn valmentajana kuin puhtaasti vain psyykkisenä valmentajana.” 

”Missionani on auttaa ihmisiä tekemään arjessa pieniä valintoja, joilla voi olla hyvinkin mitattava vaikutus omaan hyvinvointiin ja samalla työn laatuun. Niihin on mahdollista pureutua vahvistamalla omaa mieltä ja tekemällä aivoille terveellisiä valintoja. Parasta evästä on opiskelu, uuden oppiminen, joka tekee hyvää sekä aivoille että mielelle”, Merisaari jatkaa.

Merisaari loi koulutuksen aikana aivojen treeniohjelman, joka tähtää yksilön keskittymiskyvyn parantamiseen sekä auttaa tunnistamaan ja rajaamaan arjen kuormittavia tekijöitä. Kyseessä on työkirja, joka pitää sisällään runsaasti tietoa ja harjoituksia, itsearviointia sekä keskittymiskykyä parantavia neuvoja. Harjoitusohjelmaksi työkirjan tekee se, että pelkkien vinkkien sijaan erilaisia toimia on tarkoitus viedä omaan arkeen pienin askelin. 

”Keskittymisen löytäminen lähtee pysähtymisestä ja mielenhallinnasta. Keskittyminen ei ole vain tekniikka, vaan olennaista on myös luoda otolliset olosuhteet ja ympäristö keskittymiselle. Moni varmasti huomaisi keskittymistä vahvistamalla työarjessaan muutoksia niin työn tuottavuudessa ja lopputuloksessa kuin omassa hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Parantamalla keskittymiskykyä lisätään myös aivohyvinvointia. Keskittyminen harvemmin on haastavaa itselle merkityksellisten asioiden äärellä, ja paremmalla keskittymisellä merkitykselliset asiat voi nähdä paremmin sekä antaa niille enemmän tilaa.”