Työnjohtaminen rakennusalan kesäkoulussa vaatii tarkkuutta ja esihenkilötaitoja

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan neljännen vuoden opiskelija Essi Jäkälä innostui rakennusalasta jo ammattikoulussa. Ennen ammattikorkeakouluopintoja hän suoritti puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon ja työskenteli kiinteistönhoitajana. Työkokemuksesta hän on saanut hyödyllistä taustatietoa rakennusalan opintoihin. 

”Sieltä on tullut paljon ajatuksia siitä, miksi jotkut asiat on suunniteltu tietyllä tavalla ja miten ne voisi tehdä paremmin. Esimerkiksi auraushommissa on voinut tehdä havaintoja pihojen suunnittelusta ja käytännöllisyydestä. Kiinteistönhuollosta on hyvä jatkumo rakennusalalle.”

Vaikka Essillä oli jo opintojen alkaessa alaan sopivaa työkokemusta, työharjoittelupaikkojen löytäminen on silti ollut haastavaa. Rakennusala on herkkä talouden suhdanteille, ja rakentamisen ollessa alamaissa ovat harjoittelumahdollisuudetkin vähissä. LAB-ammattikorkeakoulun vastaus harjoittelupaikkojen vaihtelevaan saatavuuteen on jo useiden vuosien ajan ollut rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kesäkoulu.

”Tutkintoon kuuluu kolme työharjoittelua, joissa vaatimustaso kasvaa vähitellen. Ensimmäinen harjoittelu on niin sanottu haalariharjoittelu työmaalla, toisessa työtehtävät ovat vastuullisempia kuin ensimmäisessä, ja kolmannessa harjoittelussa opiskelija työskentelee työnjohtotehtävissä. Kesäkoulussa opiskelijat voivat tehdä minkä tahansa näistä harjoitteluista. Tarkoitus on auttaa heitä etenemään opinnoissaan ja varmistaa, että he saavat harjoittelut suoritettua”, kertoo osaamispäällikkö Heidi Bailey. 

Kesäkoulu toimii vuosittain toukokuusta elokuulle, ja opiskelijat toteuttavat sen aikana erilaisia työelämästä saatuja toimeksiantoja. Työnjohtajiksi valitaan kaksi opiskelijaa, jotka johtavat toimeksiantoja itsenäisesti, mutta heillä on koko kesän ajan tukenaan myös LABin henkilökuntaan kuuluva yhteyshenkilö. Vuoden 2025 kesäkoulussa Essi toimi toisena työnjohtajana. Hänen vastuullaan oli Lappeenrannan kirkossa suoritettujen mittaustöiden johtaminen ja raportointi.

Rakennusfysikaalisilla mittauksilla selvitetään tilojen olosuhteita

Kesäkoulun opiskelijat saivat Lappeenrannan seurakunnalta toimeksiannon tutkia kirkon kellaritilojen olosuhteita. ”Kellarissa on kokoushuone, joka ovat pääasiassa partiolaisten käytössä. Meillä oli lähtötietona, että jotkut on siellä oireilleet sisäilmasta”, Essi kuvailee. 

Mahdollisia sisäilmaongelmia alettiin selvittää muun muassa ilmatiiveysmittauksella, olosuhdeseurannalla, lämpökuvauksella ja paine-erojen mittauksella. Essi jakoi tehtäviä kesäkoulussa työskennelleille opiskelijoille, huolehti töiden etenemisestä ja teki selvityksiä seuraavia työvaiheita varten. Hän myös osallistui mittausten tekoon.

Vastaavia mittauksia oli aiemmin harjoiteltu rakennusfysiikan kurssilla, ja Essi kokee kurssista olleen paljon hyötyä. ”Esimerkiksi ilmatiiveysmittauksessa pitää osata huomioida, missä kaikkialla tilassa on aukkoja, joista ilma voi kulkea sisään tai ulos. Ne pitää tiivistää ja teipata kiinni. Olosuhdeseurannassa puolestaan käytetään ilmankosteutta ja hiilidioksiditasoja tarkkailevia antureita. Laitteistot ja niiden käyttäminen vaatii paljon tietotaitoa, jota kurssilta sai.” 

Soveltavaa ajattelua ja johtamisen taitoja

Mittausten päätyttyä työnjohtajan tehtävä oli analysoida mittaustulokset ja kirjoittaa niistä raportti. Tulosten tulkinta vaati paljon tiedonhakua ja päättelyä, koska kirkon kellariin ei voi soveltaa samoja ohjeita kuin moderneihin rakennuksiin. Essin piti itse pohtia, miten tila ja rakennustapa vaikuttavat havaintoihin. 

”Asunnon olosuhdeohjeissa merkitään, että huonelämpötilan pitää olla tietyllä tasolla kesäkautena, mutta ei se päde satoja vuosia vanhaan kirkkoon. Ei meillä ole edes tarkkaa tietoa siitä, mikä kellarin rakenne on sisäseinästä ulkoseinään. Maanvastainen rakenne se joka tapauksessa on, eikä lämpötila ole siellä kovin tasainen, koska maastakin tulee lämpöä tai viileyttä.” 

Työnjohtajana Essi pääsi harjoittelemaan raportointitaitojen lisäksi myös esihenkilönä toimimista. Hänen täytyi esimerkiksi huomauttaa työaikojen noudattamisesta ja töiden aloittamisesta sovittuun aikaan. ”Se oli sillä tavalla rakentavaa, että joskus työelämässä vain täytyy keskustella ikävistä asioista ihmisten kanssa. Jos joku ei suju, pitää uskaltaa sanoa, että tää ei voi mennä näin”, Essi kertoo. ”Kesäkoulu on työpaikka siinä missä muutkin, vaikka työnjohtajana onkin toinen opiskelija”, Heidi täydentää.

Kesäkoulussa opitaan itsenäisesti tekemällä

Essi suosittelee kesäkoulua opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita oikeiden ongelmien ratkomisesta. Lappeenrannan kirkon mittausten lisäksi kesäkoululaisten toimeksiantoina oli esimerkiksi vastaavien mittausten teko LUT-yliopiston rantasaunalla, tietomallinnusten teko tietyistä kohteista ja painumaselvityksen laatiminen taloyhtiölle, jonka pihassa oli todettu maan painuneen.

Työnjohtajana työskentely oli Essin mielestä mielenkiintoista ja opettavaista. Päällimmäisenä hänelle jäi mieleen opettajien luottamus opiskelijoiden taitoihin. ”Opettajat olivat sitä mieltä, että olemme tarpeeksi päteviä tähän, eikä heidän tarvitse juosta perässä. Kaikki saatiinkin hoidettua tosi itsenäisesti, eikä ollut tarvetta soitella eteenpäin, että miten me nyt tämä asia tehdään”, Essi toteaa. Heidi puolestaan summaa, että toimeksiantajat ovat olleet tyytyväisiä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan harjoittelijoihin ja heidän osaamiseensa.