Suomalainen villa tarjoaa vastavoiman pikamuotikulttuurille
Vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista toimialoista. Nopeasti vaihtuvat trendit, halpatuotanto ja lyhytikäiset materiaalit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tekstiilijätettä syntyy enemmän kuin koskaan. Samalla luonnon monimuotoisuus heikkenee ja huoltovarmuuden merkitys korostuu.
Yksi ratkaisu löytyy läheltä: suomalainen villa. Se on uusiutuva, kierrätettävä ja paikallisesti tuotettu kuitu, jonka tuotanto kytkeytyy suoraan ympäristön hyvinvointiin ja maaseudun elinvoimaisuuteen.
”Kotimainen villa on ekologinen vaihtoehto, koska se on uusiutuva, biohajoava ja pitkäikäinen kuitu. Hyvin hoidettuna villa pysyy laadukkaana todella pitkään, mikä tekee siitä täydellisen vastavoiman kertakäyttöisille materiaaleille”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin lehtori Minna Cheung.
Vaateteollisuuden ekologiset ongelmat ulottuvat Cheungin mukaan niin laajalle, että pelkästään suomalainen villa ei kykene niitä ratkaisemaan. Kuitenkin sillä on merkitystä paikallisesti. Kotimainen villa voi toimia esimerkkinä siitä, miten vastuullisuus voidaan juurruttaa tuotannon jokaiseen vaiheeseen.
”Emme voi syyllistää yksittäisiä kuluttajia tai yrityksiä. Kuitenkin se, että meillä Suomessa on mahdollisuus jäljittää villa tilalle asti, on valtava etu. Kansainvälisesti villan tuotanto voi olla kaikkea muuta kuin eettistä, mutta meillä on mahdollisuus tehdä toisin.”
Luonnollinen älykuitu
Cheungin mukaan villa erottuu edukseen monikäyttöisyydellään ja ominaisuuksillaan. Se hylkii likaa, imee painostaan jopa 30 prosenttia vettä eikä tunnu märältä, puhdistuu tuulettamalla eikä vaadi silitystä.
”Villa on poikkeuksellisen monikäyttöinen ja helppohoitoinen, todellinen älykuitu. Esimerkiksi merinovillasta on kehitetty materiaaleja, joita käytetään kuoritakeissa teknisen polyesterin sijaan. Villa hylkii vettä luonnostaan, ja tiiviisti kudottuna se on tuulenpitävä ilman erillistä pinnoitetta.”
LABissa villa on mukana monissa projekteissa, ja se on keskeinen materiaali esimerkiksi funktionaalisten ja älykkäiden tuotteiden suunnittelussa sekä neulesuunnittelun kursseilla. Opinnäytetöissä opiskelijat ovat muun muassa vertailleet villaa ja sen korvaavia materiaaleja, ja usein eläinperäinen villa on osoittautunut ominaisuuksiltaan ainutlaatuiseksi.
”Luonnonmateriaalit ovat aina kiinnostaneet opiskelijoita, ja kiinnostus villaan on jopa kasvanut. On tärkeää, että opiskelijat oppivat tunnistamaan laadukkaita materiaaleja ja ymmärtämään niiden pitkäikäisyyden.”
Keräysongelmat vaikeuttavat villan hyödyntämistä
Monikäyttöisyydestään huolimatta villan hyödyntäminen jää Suomessa varsin vähäiseksi. Tämä johtuu Cheungin mukaan varsinkin siitä, että villan kuljetukseen liittyy suuria haasteita, eikä tuottajilla ole tarpeeksi tukea.
”Villan kerääminen on yllättävän monimutkaista, sillä tilat ovat pieniä ja sijaitsevat ympäri Suomea. Toisin kuin maidolle, villalle ei ole omaa keräysautoa, joka kiertäisi tilat. Lampurit joutuvat usein kuljettamaan villaa pitkiä matkoja, mikä tekee prosessista raskaan ja kannattamattoman.”
Cheung korostaa, että villan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatisi yhteistä tahtotilaa sekä rakenteellista tukea.
”Meillä on kaikki edellytykset nousta villan kiertotalouden edelläkävijäksi. Tarvitaan vain rohkeutta kokeilla ja kehittää yhdessä – ja ennen kaikkea uskoa siihen, että kotimainen villa voi olla paljon enemmän kuin mitä olemme tähän asti ajatelleet.”
