Tällaista on humaani teknologia – LABin Muotoiluinstituutin yliopettaja haastaa perinteisen insinööriajattelun
Teknologia on perinteisesti nähty teknisestä näkökulmasta tuotannon, suorituskyvyn ja järjestelmien hallinnan kautta. Viime vuosina tämä lähestymistapa on kuitenkin alkanut väistyä: yhä useammin keskustelu teknologian ympärillä liittyy kysymyksiin ihmisyydestä, arvoista ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Tämän myötä myös humanistiset tieteet kasvattavat merkitystään teknologiasuunnittelussa.
Euroopan komissio kuvaa tätä ilmiötä siirtymänä teollisuuden viidenteen aaltoon (Industry 5.0). Siinä teknologia ymmärretään ihmiskeskeisenä voimavarana, joka yhdistyy taiteeseen, tieteeseen ja yhteiskunnallisiin arvoihin sekä ekologiseen kestävyyteen, eikä enää vain teknisen tehokkuuden välineenä, kuten kolmannessa ja neljännessä aallossa.
”Tämä ajatusmalli haastaa meitä tarkastelemaan teollisuutta monipuolisemmin. Teknologia ei ole vain tehokkuuden ja automaation työkalu, vaan sen tulisi tukea ihmisen luovuutta, hyvinvointia ja merkityksellistä työtä sekä palvella koko ihmiskunnan parasta”, painottaa LAB-ammattikorkeakoulun visuaalisen viestinnän yliopettaja Harri Heikkilä.
Heikkilä on tutkinut pitkään, miten teknologia ja humanismi voivat kulkea käsi kädessä. Hän nostaa erityisesti kaksi erilaista mallia, joiden kautta tätä suhdetta voidaan tarkastella. Ensimmäisessä, teknologisen humanismin periaatteessa, teknologia nähdään voimaannuttavana kumppanina, mutta silti erillään ihmisestä olevana. Tämä eroaa transhumanistisesta ajattelusta, jossa teknologia sulautuu tiiviiksi osaksi ihmistä.
”Tällä hetkellä suunnittelua ohjaa liikaa ajattelu, jossa uutta teknologiaa lisätään vain siksi, että se on mahdollista – kysymättä, onko se oikeasti paras ratkaisu kulloiseenkin ongelmaan. Kehitys on mennyt väärään suuntaan: esimerkiksi autojen digitaalisissa kojelaudoissa on kasvava määrä valikkoja ja toimintoja, jotka vievät kuljettajan huomion pois itse ajamisesta.”
Heikkilä painottaa, että ihmisen ja teknologian suhde tiivistyy lopulta yhteen ydinajatukseen:
”Teknologia ei ole itseisarvo, vaan jokaisen ratkaisun pitäisi perustua kysymykseen: mitä arvoa se tuottaa ihmiselle.”
LABin Muotoiluinstituutissa edistetään ihmislähtöistä suunnittelua
Muotoilijan rooli ei ole Heikkilän mukaan teknologialle alistumista vaan siihen vaikuttamista. Ihmislähtöisimmät teknologiaratkaisut vaativat teknologian filosofian ja yhteiskunnan ymmärtämistä. Tulevaisuuden teknologia on enemmän huomaamatonta ja levollista, joka ei häiritse vaan tukee ihmisen keskittymistä.
”Meidän tulee ymmärtää käyttäjää sekä toimia vastuullisella ja humaanilla tavalla. Tämä ajattelu yhdistyy pohjoismaiseen muotoiluestetiikkaan, jossa kauneus, yksinkertaisuus ja käytettävyys kulkevat käsi kädessä.”
LABin Muotoiluinstituutissa Industry 5.0 -periaatetta on sovellettu konkreettisesti useissa eri hankkeissa. Heikkilä mainitsee esimerkiksi kansallisen e-kirjaston käyttöliittymän suunnittelun, jossa on kehitetty sähköisen lukutilan ja lainaustilan toimivuutta sekä sosiaalisen lukemisen mahdollisuuksia.
Lisäksi LABilla on järjestetty kurssi, jossa Heinolan kaupungille kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden ja kaupungin kanssa parempia muotoiluratkaisuja tarkastelemalla tilaa käyttöliittymänä.
”Ostoskeskukset ja kaupunkikeskustat ovat usein sekavia paikkoja. Levollisen suunnittelun periaate voi auttaa tekemään näistä lähestyttävämpiä ja houkuttelevampia erityisesti ulkopuolisille.”
Suomi tarvitsee uudenlaista ajattelua
Heikkilän mukaan Suomen haasteena piilee se, että täällä ollaan yhä kiinni Nokia-ajan insinööriajattelussa. Suurimpien suomalaisyritysten johtopaikkoja hallitsevat joko kauppatieteiden maisterit tai diplomi-insinöörit. Uuden ajan teknologiset innovaatiot kysyvät kuitenkin juuri niitä humanistisia taitoja, joiden opetusta on viime vuosina karsittu.
”Tehokkuuden ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden korostaminen ei riitä, jos samalla ei kyetä ymmärtämään ihmistä ja yhteiskuntaa. Ehkä se on eräs syy, miksi Applen kaltainen yritys Suomessa ei olisi ollut mahdollinen. Steve Jobs katsoi seisovansa teknologian ja humanististen alojen risteyksessä, ja juuri tästä yhdistelmästä syntyi myös valtava kuluttajamenestys.”
Haasteista huolimatta Heikkilä näkee Suomella kuitenkin myös paljon vahvuuksia, jotka tukevat Industry 5.0 -kehitystä. Näihin lukeutuvat muun muassa korkea koulutustaso ja pienet valtaetäisyydet.
”Suomalaisen toimintakulttuurin vahvuus on se, että hierarkiat ovat matalia. Toimitusjohtajalle tai virkamiehelle voi voittaa suoraan ilman, että välissä on kymmeniä portinvartijoita. Tämä mahdollistaa avoimen vuoropuhelun ja resurssien järkevän käytön. Tasa-arvoajattelu, että ketään ei jätetä, on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, ja juuri tätä ajattelumallia meidän tulisi vaalia myös tulevaisuudessa.”
