Uuden ajan arvonluontia – Globaalien haasteiden tuomat mahdollisuudet pk-yrityksille
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato ovat tämän hetken merkittävimpiä globaaleja haasteita, jotka pakottavat yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa uudesta näkökulmasta. Vaikka kyse on monimutkaisista ilmiöistä, tarjoavat ne myös mahdollisuuden luoda uusia innovaatioita ja kehittää kestäviä ratkaisuja, jotka vastaavat sekä nykyhetken että tulevaisuuden tarpeisiin.
”Elämme tällä hetkellä epävarmoja aikoja, ja ratkaisuja tarvitaan kipeästi erityisesti kestävyysmurroksen saralla. Pk-yrityksillä on tässä keskeinen rooli, sillä ne ovat merkittäviä työllistäjiä ja taloudellisen arvon tuottajia sekä Suomessa että koko Euroopassa”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön johtava asiantuntija Meri Jalonen.
Pk-yritysten mahdollisuudet kehittää kestävää liiketoimintaa perustuvat pitkälti niiden toimialaan ja siihen, millaista asiakaskuntaa ne palvelevat. Keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi yrityksen oman energiankulutuksen vähentäminen sekä materiaalien tehokas hyödyntäminen, jotka voivat samalla pienentää myös toimintakustannuksia.
”Yritykset voivat myös kehittää tuotteita ja palveluja, jotka auttavat asiakkaita pienentämään omaa ympäristökuormaansa. Tämän niin kutsutun ympäristökädenjäljen kasvattaminen voi luoda merkittävää kilpailuetua markkinoilla, kun vastuullisuus on yhä tärkeämpi vaatimus niin yritys- ja kuluttaja-asiakkaille kuin rahoittajille”, Jalonen lisää.
Tulevaisuuden arvonluonti perustuu yhä enemmän aineettomaan hyötyyn
Tulevaisuudessa perinteisistä materiaalin kulutukseen perustuvista liiketoimintamalleista tullaan siirtymään yhä vahvemmin kohti palveluja, jotka luovat asiakkaille arvoa ilman merkittävää luonnonvarojen käyttöä. Yritysten kannattaakin miettiä jo nyt, miten ne sopeutuvat uuteen toimintaympäristöön.
”Tuotteiden elinkaaren pidentäminen, huoltopalvelut tai kokonaan uudenlaiset kokemuspohjaiset liiketoimintamallit ovat ilmiöitä, jotka ovat yleistyneet viime vuosina. Nämä voivat tarjota yrityksille uusia tapoja menestyä muuttuvassa maailmassa”, Jalonen kuvaa.
LAB rakentaa kestävämpää tulevaisuutta yhteistyössä työelämän kanssa ja on yritysten tukena etsimässä keinoja materiaalien kestävämpään hyödyntämiseen. Yritykset saavat apua myös tutkimus- ja kehittämistyössä syntyneiden innovaatioiden ja ratkaisujen kaupallistamiseen.
Esimerkiksi KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa on autettu pk-yrityksiä arvioimaan liiketoimintansa kiertotalouskypsyyttä sekä löytämään potentiaalisia kehityspolkuja. Tämän pohjalta on kehitetty yrityksille verkkokoulutus kiertotalousosaamisen kehittämiseen, jotta yritykset pystyvät uudistamaan liiketoimintamallejaan. Kiertotalousvauhdittamo-hankkeen kiihdyttämöohjelmassa yritykset puolestaan saavat konkreettista apua kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen.
”LAB tarjoaa vahvaa osaamista kiertotalousliiketoiminnan sekä uusien materiaalien kehittämisen ja testaamisen saralla. Autamme yrityksiä löytämään keinoja, miten vastuullisuus ja kestävyys voidaan liittää osaksi yrityksen toimintaa sekä miten toimia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa”, Jalonen sanoo.
Korkeakouluyhteistyö vauhdittaa innovointia
Jalosen mukaan monet yritykset kamppailevat erityisesti sen kanssa, miten tuoda tulevaisuuteen suuntautuva kehitystyö mukaan arkisen kiireen keskelle. Innovointi vaatii yrityksiltä kykyä luoda tilaa tulevien tarpeiden tunnistamiselle ja henkilöstön yhteiselle pohdinnalle. Lisäksi vastuullisuustoimien jalkauttaminen käytäntöön voi olla haastavaa, jos yrityksen sisällä ei ole riittävää osaamista tai ymmärrystä.
”Tässä korkeakoulujen ja asiantuntijoiden rooli on keskeinen: niiden tarjoama tuki voi auttaa yrityksiä selkiyttämään monimutkaisia haasteita ja luomaan niihin konkreettisia ratkaisuja”, hän painottaa.
Jalonen kannustaa yrityksiä ulottamaan verkostojaan rohkeasti myös oman toimialan ulkopuolelle. Erityisesti kiertotaloudessa verkostot ja arvoketjut ovat tärkeitä, jotta materiaalit saadaan kiertämään tehokkaasti ja niiden arvo säilyy mahdollisimman korkeana. Korkeakouluyhteistyö on tässä mielessä loistava keino, sillä sitä kautta saa laajempaa näkökulmaa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista.
”Yritysten kannattaa miettiä kunnianhimoisemmin liiketoimintansa kehitystä laatikon ulkopuolelta. Korkeakoulun asiantuntijat voivat auttaa kirkastamaan tulevia kehityskulkuja, esimerkiksi lainsäädäntömuutosten vaikutuksia yrityksen toiminnalle. Yhteistyöllä voidaan löytää relevantit kehittämistoimenpiteet, joiden avulla yritys pystyy paremmin tarttumaan globaaleihin haasteisiin”, hän summaa.
