Kielitietoinen yritys menestyy

Kielitietoisuudella tarkoitetaan sitä, miten yrityksessä otetaan vastaan ja osataan toimia henkilöiden kanssa, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea. Kuinka yrityksessä saataisiin luotua suotuisa kasvualusta kielenoppimiseen vuorovaikutuksen kautta? 

”Kielenoppiminen ei sinänsä ole vaikeaa. Ongelmana piilee, ettei työpaikoilla ole taitoa tukea tai kannustaa kielenoppimista. Kielitietoisella lähestymistavalla on mahdollista luoda suotuisa kasvualusta oppimiselle. Kielitietoinen toimiminen on myös tärkeä työelämätaito sekä osa yritysvastuuta”, LAB-ammattikorkeakoulun suomen kielen opettaja Aija Nurminen kertoo. 

Kielitietoisuuden työkalut ja taidot yrityksessä

Ensimmäinen askel kohti kielitietoisempaa työyhteisöä on yrityksen johdon päätös ja tuki ryhtyä toimimaan kielitietoisella tavalla. Nurmisen mukaan kaikki lähtee kielitietoisuuden esteenä olevan ongelman löytämisestä. 

”Ongelman löytyminen on kuin lottovoitto. Kun se havaitaan, sille voidaan tehdä jotain. Jos työnnetään vain pää pensaaseen, tilanne jatkuu siellä. Voimme lähteä taklaamaan ongelmaa yhdessä antamalla konkreettiset työkalut kielitietoiseen perehdyttämiseen, ohjaamiseen ja johtamiseen”, Nurminen kertoo. 

Johdon ja henkilöstön kielitietoisen koulutuksen lisäksi suurin käytännön muutos koskee perehdyttämistä. Kieltä opettelevalla henkilöllä tulee olla pari, joka toimii tälle joko kielellisenä tai ammatillisena tukihenkilönä. Tukihenkilönä toimiminen tulee resursoida työajalla tehtäväksi. Lisäksi yrityksen tulee antaa kielen oppimiselle riittävästi aikaa. Nurminen varoittaa yrityksiä erityisesti englanninkielisestä kuplasta.

”En suosittele englannin kielen käyttöä ainoana työkielenä. Suomen kieltä opiskeleva voi jäädä niin sanottuun englanninkieliseen kuplaan, jonka avulla päästään nopeasti työhön käsiksi, mutta lopulta se muodostuu sellaiseksi, ettei henkilö pääse oppimaan suomen kieltä. Kupla on vaarallinen pitkällä tähtäimellä: se antaa nopean alun työhön, mutta on kallis ratkaisu. Suosittelen englantia vain tukikielenä suomen kielen rinnalle tarvittaessa”, Nurminen sanoo. 

Kielitietoisuus kannattaa

Kielitietoisuudesta syntyy yritykselle useita eri hyötyjä. Näitä ovat Nurmisen mukaan esimerkiksi lojaali työvoima, sosiaalisen ja taloudellisen yritysvastuun täyttyminen, yleinen työhyvinvoinnin kasvu sekä tuottavuuden ja tulosten parantuminen. 

”Yrityksen melko pienellä panostuksella saadaan aikaiseksi se, että ulkomailta tulevista osaajista tulee pysyvää työvoimaa. Kun he löytävät hyvän työyhteisön, jossa heitä sekä muita työntekijöitä tuetaan ja arvostetaan, heillä on korkea kynnys vaihtaa työpaikkaa. Pitkällä tähtäimellä he maksavat ammattitaidollaan ja työpanoksellaan rekrytointinsa moninkertaisena takaisin”, Nurminen sanoo.

Kielitietoisuus on myös osa yrityksen sosiaalista ja taloudellista yritysvastuuta. Nurminen peräänkuuluttaa kaikkien alueen yritysten vastuuta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden pitovoiman parantamisessa.

”Kun ulkomailta tulee esimerkiksi sairaanhoitajaryhmä tänne opiskelemaan, heidän perheensä tulee usein mukana. Jos haluamme, että he jäävät Päijät-Hämeen seudulle, on toivottavaa, että muutkin yritykset tukevat tavoitetta palkkaamalla opiskelijoiden puolisoita. Lahti on hyvin lähellä Helsinkiä, ja täältä valutaan helposti sinne, jos ei tarjota juurtumismahdollisuutta”, Nurminen summaa.