Miten yritysten tulevaisuutta voidaan ennakoida?

Toimintaympäristön muutosten havainnoinnissa voi piillä avain yrityksen kilpailukykyyn, edelläkävijyyteen, riskien hallintaan sekä yleisesti muutosten tuoman epävarmuuden sietämiseen. LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Timo Bergman on päässyt tarkastelemaan työssään ennakointiosaamista monesta eri näkökulmasta.

Miten tulevaisuuden ennakointia tehdään?

Bergmanin mukaan megatrendit ovat turvallinen vaihtoehto aloittaa ennakointi. Megatrendeillä tarkoitetaan globaalisti ja laajasti koko yhteiskunnassa vaikuttavia ilmiöitä. Esimerkiksi Sitra tekee säännöllisin väliajoin megatrendilistauksia. 

”Megatrendit kertovat kuitenkin vain nykyhetkestä ja nykyhetken todellisuudesta. Pelkkiin megatrendeihin keskittyminen jättää huomiotta muutosilmiöt, jotka eivät ole yhteiskunnan kehityksen valtavirrassa tällä hetkellä. Siksi tarvitaan myös trendien ja erityisesti heikkojen signaalien tarkkailua ja analysointia”, Bergman painottaa. 

Bergman suosittelee rohkeasti kokeilemaan erilaisia ennakointimenetelmiä, joita ovat esimerkiksi tulevaisuuden skenaariot, delfoi-menetelmä ja PESTLE-analyysi. PESTLE-analyysissa keskitytään yrityksen poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, teknologisiin, oikeudellisiin ja ympäristöllisiin tekijöihin. Jaottelun osista voi etsiä vastausta siihen, mitä yksittäinen muutosilmiö tarkoittaa nykyhetkessä ja tulevaisuudessa yritykselle tai sen yhdelle osalle, kuten markkinoinnille tai myynnille. 

”Systeemisen analysoinnin lisäksi löytö tulee viedä konkreettiselle tasolle, eli pohditaan, miten muutos voi vaikuttaa esimerkiksi työntekijöiden osaamiseen. Pohdinnan kautta voidaan kehittää toimintaa ja saada ennakoinnista hyöty irti”, Bergman sanoo.  

Kenen yrityksessä tulisi katsoa kristallipalloon? 

Ennakointi tapahtuu yrityksen jokapäiväisessä arjessa. Se vaatii valppautta ja uteliaisuutta toimintaympäristöstä esiin nouseville muutoksille. Strategisena työkaluna se luonnollisesti kuuluu hallituksen tai toimitusjohtajan työpöydälle. Mikäli yritys haluaa aidosti kasvattaa vaikuttavuutta, Bergmanin mukaan myös muita tahoja tulisi sitouttaa strategiseen ennakointiin.

”Vaikuttava ennakointi vaatii pohjalle tietoa ja resursseja, osaamista ja ihmisiä. Pitkälle edenneet edelläkävijäyritykset ovat sitouttaneet työntekijöidensä lisäksi asiakkaita ja sidosryhmiä tulevaisuuden ilmiöiden merkityksen ja vaikutusten pohdintaan. Kuka tahansa meistä pystyy omaksumaan tulevaisuusajattelun valmiudet.”

Tekoäly on yksi tämän hetken megatrendeistä ja puhuttaa monissa yrityksissä. Bergman nostaa tekoälyyn liittyen esiin ennakoinnin vaarallisen sudenkuopan: ajatusvinoumat. 

”Tekoäly on hyvä esimerkki siitä, miten yksittäinen muutosilmiö voi aiheuttaa ajatteluvinoumia, eli kiinnitetään liikaa huomiota yksittäiseen muutostekijään. Tällöin tutkan ulkopuolelle voi jäädä muutostekijä, joka saattaa tulevaisuudessa kasvaa merkittäväksi. Muuttuva toimintaympäristö tulisi hahmottaa kokonaisuudessaan”, Bergman painottaa. 

Ennakoimalla edelläkävijäksi

Bergman mainitsee tietävänsä monia tulevaisuuden ennakoinnista hyötyneitä yritysesimerkkejä. Yksi näistä on pohjoismaiden suurin ajokouluttaja CAP Group, joka on onnistunut nousemaan markkinoidensa edelläkävijäksi pysymällä hyvin perillä toimintaympäristönsä muutoksista. Yritys on tarkkaillut esimerkiksi teknologiaan liittyviä muutoksia ja hyödyntänyt tietoa muun muassa henkilöstönsä oppimisessa. 

”CAP Group on kehittänyt autokoululiiketoimintansa ohelle liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmistotuotantoa, eli he ovat siirtämässä toimintansa painopistettä uusille urille. Muutoksen taustalla on aktiivinen ennakointi- ja tulevaisuustyö, jonka kautta he ovat päätyneet tilanteeseen”, Bergman kertoo. 

Toinen yritysesimerkki on Lindström Lounge, joka on kehittänyt avainasiakkailleen suunnatun uudenlaisen innovaatioyhteisön, jonka tavoitteena on tukea asiakkaita ajatusjohtajuuden rakentamisessa. 

”Lindström Lounge on hyvä esimerkki tulevaisuuden ennakoinnissa pitkälle edenneestä edelläkävijäyrityksestä, joka on onnistunut sitouttamaan ennakointiin sekä asiakkaitaan että sidosryhmiään”, Bergman sanoo.

Yritysten ennakointiosaamista on myös tutkittu tieteellisesti. Esimerkiksi strategisen ennakointiosaamisen tutkija René Rohrbeck on kehittänyt maturiteettianalyysin, jonka avulla voidaan luokitella yrityksiä niiden ennakointiosaamisen ja -kyvykkyyden mukaan. Tutkimukset paljastavat huimia lukemia, jotka voivat innostaa yrityksiä perehtymään ennakointiin ja tarttumaan kristallipalloon entistä hanakammin. 

”Seurantatutkimusten mukaan vahvasti tulevaisuusorientoituneet yritykset ovat olleet 33 prosenttia kannattavampia ja kasvavat 200 prosenttia nopeammin kuin yritykset, joissa ei olla niin pitkällä ennakointiosaamisessa”, Bergman kertoo.