Onko vastuullisuus muutakin kuin ympäristötekoja?

Vastuullisuuteen panostamisesta on konkreettista hyötyä yritykselle, muistuttaa vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija, osaamispäällikkö Tarja Isola LAB-ammattikorkeakoulusta. Silti vasta harva yritys aidosti hyödyntää vastuullisuutta innovoinnissa ja kehitystyössä.

”Tutkimusten mukaan vastuullisuuteen panostamisella on useita liiketoimintahyötyjä lähtien aina myynnin kasvamisesta asiakastyytyväisyyden lisääntymiseen, resurssien käytön tehostamisesta riskienhallintaan sekä ylipäänsä houkuttelevuuteen työnantajana.”

Suuri osa suomalaisista yrityksistä kuitenkin arvioi, että yrityksen osaaminen ei ole tällä hetkellä riittävää suhteessa omiin vastuullisuustavoitteisiin.

”Yritykset eivät hyödynnä vastuullisuuteen liittyviä mahdollisuuksia, jos ne eivät ole asettaneet itselleen vastuullisuustavoitteita. Yrityksestä esimerkiksi puuttuu vastuullisuuteen erikoistunut asiantuntija, ja vastuullisuus ei näy yritysjohdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Tulevaisuudessa vastuullisuusosaamisen tarve tulee kasvamaan suomalaisissa yrityksissä”, Isola esittää.

Kestävyysraportoinnista tulossa pakollista yhä useammalle yritykselle

Vastuullisella kuluttamisella ja vastuullisella liiketoiminnalla voidaan vaikuttaa muun muassa etenevään ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kuluttajien on kuitenkin hankalaa arvioida tuotteen tai palvelun kestävyyttä ja vastuullisuutta.

”Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan yli puolet vastaajista kokee, ettei yritysten ympäristöväittämiin voi luottaa, ja myös yritysten omat ympäristömerkit koettiin epäluotettaviksi. Tällainen epäluottamus yritysten esittämiin väittämiin omista tuotteista ja palveluista on syntynyt pitkällä aikavälillä. Se voi johtua siitä, että osa yrityksistä on lähtenyt viherpesemään toimintaansa, eli esittänyt valheellisia ympäristöväittämiä”, Isola kertoo ja lisää:

”Hyvä uutinen on se, että erään tutkimuksen mukaan 88 prosenttia kuluttajista haluaa yritysten auttavan heitä tekemään vastuullisia kulutuspäätöksiä. Yrityksiltä odotetaan, että he viestisivät omista vastuullisista toimintatavoistaan. Kuluttajat siis haluavat, että yritykset kertovat, kuinka yksittäinen kuluttaja voi elää vastuullisemmin omassa elämässään.”

Kestävyysraportointi on yksi tapa osoittaa luotettavuutta kuluttajille. Vuonna 2024 voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi tekee raportoinnista suurille yrityksille myös pakollista.

”Tätä direktiiviä aletaan soveltamaan asteittain erikokoisiin yrityksiin. Huomionarvoista on se, että muutos tulee välillisesti koskemaan myös pienempiä yrityksiä, joilta suuremmat yritykset voivat vaatia uudenlaista raportointia osana hankintaketjuja täyttääkseen omat raportointivelvoitteensa”, Isola selventää. 

Raportointivelvoitteen ansiosta saatavilla olevasta tiedosta tulee vertailtavaa. Lisäksi EU:n uusi viherpesusääntely asettaa minimivaatimukset ympäristöväitteistä viestimiselle. 

”Direktiivin myötä suuremmilla yrityksillä on velvoite raportoida koko hankintaketjun vaikutuksista, ja näin ollen myös pienemmältä yritykseltä voidaan vaatia tietynlaisia tietoja, joita isompi yritys raportoi eteenpäin. Pienempienkin yritysten tulisi siis alkaa tarkastelemaan omaa toimintaansa, jotta he pystyvät vastaamaan suurempien tilaajien asettamiin kysymyksiin”, Isola kehottaa.

Vastuullinen yritys toimii kestävästi 

Vastuullista liiketoimintaa voidaan tarkastella kolmen eri osa-alueen kautta: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen vastuu. Taloudellinen vastuullisuus liittyy korruption ja harmaan talouden torjuntaan, kuten verojen maksamiseen ja hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. 

Ympäristövastuullisuus puolestaan liittyy liiketoiminnan resurssitehokkuuteen, muun muassa hukan minimoimiseen, kierrättämiseen sekä maaperän, ilman ja veden suojeluun ja toimintaan, jolla ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta. Sosiaalisella vastuullisuudella taas tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille.

”Kiinteä osa sosiaalista vastuullisuutta ovat ihmisoikeudet. Kun mietitään ihmisoikeuksia ja liiketoimintaa, kokonaisuutta voi hahmottaa ajattelemalla eri teollisuuden aloja, joissa sosiaalinen vastuu painottuu voimakkaasti tuotteiden valmistajan hankintaketjun alkupäähän. Tämä pitää sisällään työntekijöiden työolot, työterveyden, tasa-arvon, palkanmaksun, lapsityövoimasta pidättäytymisen ja pakkotyön torjumisen”, Isola selittää.

Yksinkertaistaen sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa terveyttä ja turvallisuutta kaikille osapuolille. Suomessa työsuhteen ehtoja ja työntekijöiden oikeuksia säännellään työlainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla, mutta globalisoitunut kaupankäynti tuo omat haasteensa.

”Maailma ja yritysten toimintaympäristö muuttuu alati kiihtyvää tahtia. Jos vastuullisuusosaamista ei vielä omasta yrityksestä löydy, voi sitä hankkia vaikkapa liittymällä eri verkostoihin tai hankkia yrityksen hallitukseen vastuullisuusosaaja tai rekrytoida uusi työntekijä, jonka päätehtävä on kehittää yrityksen toimintaa vastuullisempaan suuntaan”, Isola sanoo.