Miten yrityksissä voidaan huomioida työntekijöiden kokema esiintymisjännitys?

Työpaikoilla on paljon esiintymis- ja viestintätilanteita, jotka ovat monille vaikeita. Näitä voivat olla esittäytyminen, esihenkilön kanssa puhuminen, oman mielipiteen kertominen palaverissa, puheenvuoron odottaminen, vieraalla kielellä puhuminen, esityksen pitäminen tai muuten keskipisteenä oleminen. Kaikkia näitä voidaan yrityksen toimesta tehdä helpommiksi.

Jännityksen taustaa

Jännityksen taustalla on alkukantainen reaktio ja pelko siitä, että yksilö joutuu laumansa hylkäämäksi. Ihmiskunnan kehityksessä yhteys toisiin ihmisiin ja laumaan kuuluminen on ollut henkiinjäämisen edellytys. Esiintymistilanteessa tämä pelko saa jännittäjän sympaattisen hermoston aktivoitumaan.

”Alkukantainen pelko on meihin edelleen koodattuna. Sympaattisen hermoston aktivoituessa ihminen menee taistele tai pakene -tilaan, jossa esimerkiksi puheentuotto on toissijaista. Sen sijaan keho valmistautuu pakenemaan”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun viestinnän lehtori Reetta Nyman.

Nymanin mukaan monet jännittämisen taustalla vaikuttavat tekijät ovat joko synnynnäisiä tai kasvuun ja ympäristöön liittyviä. Yksi näistä on ihmisen persoonallisuus. 

”Erilaisia persoonallisuuksia tarvitaan työpaikoilla. Jos emme huomioi jännittäjiä, tulevat vain joidenkin persoonallisuuksien mielipiteet kuulluiksi, ja silloin demokratia ei toteudu. Tällöin ei myöskään saada kaikkea henkilöstön tietotaitoa yrityksen käyttöön. Piiloon jää paljon osaamista, joka ei tule koskaan esille jännityksen takia”, Nyman sanoo. 

Mitä työpaikoilla voidaan tehdä?

Työpaikoilla voidaan tehdä paljon esiintymisjännityksen helpottamiseksi. Näitä ovat työolosuhteisiin, kokouskäytänteisiin, organisaatiokulttuuriin ja vuorovaikutusosaamiseen liittyvät tekijät. 

”Erilaisten persoonien huomioon ottaminen voi lähteä ihan yleisistä kokouskäytänteistä. Esimerkiksi asialistan laittaminen etukäteen näytille tai ideointi pienryhmissä voi auttaa. Kuormittava stressi voi myös nostaa vireystasoa ja siten laukaista tai voimistaa jännityksen kokemista. Tällöin tulisi huomioida työympäristön vaikutus. Ympäristössä tulisi olla hermostoa rauhoittavia tekijöitä”, Nyman luettelee. 

Esiintymisjännittäjää helpottaa myös työkavereihin tutustuminen sekä myönteisten esiintymiskokemusten saaminen. Tähän liittyy koko työyhteisön vuorovaikutusosaamisen kehittäminen.

”Jos joku pitää esitystä ja toinen kuiskaa siinä samalla työkaverille, että hei mitä tänään on lounasravintolassa ruokana, niin kyllä siinä esiintyjä aktivoituu. Voi tulla ajatus, että esiintymistä kommentoidaan. Tällaisen tiedostaminen on tärkeää. Esiintymistilanteissa yleisö voi kannustaa ja osoittaa kuuntelevansa esimerkiksi nyökkäilyllä, hymyilyllä ja muilla pienillä eleillä”, Nyman sanoo. 

Toisin kuin monesti ajatellaan, esiintymispelosta ei pääse yli vain harjoittelemalla. Harjoittelulla voidaan oppia sietämään vireystilan nousua ja kehon tuntemuksia, mutta Nymanin mukaan kyseessä on pohjimmiltaan vuorovaikutusilmiö.

”Kyse on enemmänkin yhteisön jäsenyydestä ja hyväksytyksi tulemisesta. Esiintymistilanteessa aktivoituu alkukantainen pelko lauman hylkäämäksi jäämisestä. Tällaisen pelon voi voittaa vain yhdessä muiden kanssa, ei yksin harjoittelemalla. On myös hyvä muistaa, ettei jännittäminen ole sidoksissa kognitiivisiin kykyihin tai älykkyyteen”, Nyman painottaa.