Tutkijavaihdosta eväitä omaan työhön

Aiemman työuransa puutarhatuotannon ja elintarviketuotteiden konsultoinnin parissa tehneen TKI-asiantuntija Mikko Rahtolan nykyiselle työpöydälle päätyy usein lemuavia asioita. Rahtola nimittäin työskentelee LABin teknologiayksikössä ja kiertotalouslaboratoriossa biokaasu- ja kierrätyslannoitetutkimuksen parissa. 

”Erityisosaamistani LABissa on ennen kaikkea biologisten materiaalien käsittely, pitkälti siis kaikki haiseva ja likainen, kuten biokaasu- ja kierrätyslannoitetutkimus. Työni sisältää nimensä mukaisesti tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioiden edistämistä – esimerkiksi tutkimusten suunnittelua, rahoitushakemuksia ja projektien johtamista sekä yksin että yhteistyössä eri tiimien kanssa”, Rahtola listaa. 

Rahtola on parhaillaan mukana kolmessa eri hankkeessa. Siirtymä-hankkeessa tarkastellaan biokaasun roolia energian tuotannossa ja varastoinnissa, kun taas KUPELA-hankkeessa Rahtola tutkii kuivempien biokaasusyötteiden hyödyntämistä kotieläintuotannossa. Yhteiskunnan ja teollisuuden sivuvirtojen tutkimukseen keskittyvä 5R REFINERY -hanke puolestaan mahdollisti Rahtolalle tutkijavaihdon Wienin teknilliseen yliopistoon (TU Wien).

”Hankkeessa on panostettu kansainväliseen yhteistyöhön. TU Wien on edelläkävijä kiertotalouden tutkimuksessa, joten se valikoitui hyväksi vaihtoehdoksi tutkijavaihdolle. Tavoitteena oli päästä tutustumaan enemmän heidän kehittämäänsä kiertotalouden mallinnusohjelman toimintaan ja käyttöön”, Rahtola kertoo.

Rahtola vietti Wienissä lähes kuukauden loppuvuodesta 2023. Hän työskenteli teknillisen yliopiston Waste and Resource Management -osastolla, missä vastaanotto oli Rahtolan mukaan ystävällinen ja kannustava. Vierailun aikana hän pääsi tutustumaan paikalliseen jätteidenkäsittelylaitokseen ja korkeakoulun laboratorioihin sekä tapaamaan alan konsultteja ja tutkijoita myös yliopiston ulkopuolelta. 

”Suuren osan ajasta harjoittelin massavirtojen mallinnusta simulointiohjelmalla ohjelman kehittäjän Oliver Cencicin opastuksella. Iltaisin jäi hyvin aikaa tutustua suurkaupungin museoihin, konsertteihin ja joulumarkkinoihin sekä pääsin elvyttämään saksan kieltä. Tutkijavaihto oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja mielekäs”, Rahtola kiittelee.

Henkilöstövaihdoilla rakennetaan myös kansainvälistä tunnettuutta

Tutkijavaihtonsa aikana Wienissä Rahtola esitteli myös LABin monipuolista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Kuukauden aikana hän keskusteli muiden tutkijoiden kanssa erilaisista yhteistyömahdollisuuksista sekä kartoitti yliopiston johdon kanssa mahdollisia tulevia yhteistutkimuksia. 

”Erityisesti kansainvälisiä tutkimushankkeita haettaessa on paljon helpompaa tehdä yhteistyötä organisaatioiden välillä, kun henkilötasolla on ollut aiempaa, syvempää yhteistyötä. Wienissä oltiin kiinnostuneita erityisesti Suomen energiaomavaraisuudesta – ymmärrettävästi Keski-Euroopassa ollaan paljon vaikeammassa tilanteessa sodan aiheuttaman energiakriisin keskellä”, Rahtola sanoo.

Tutkijavaihdon jälkeen korkeakoulut ovat jatkaneet yhteistyötä, ja seuraava vierailu Wienin teknilliseen yliopistoon on jo lyöty lukkoon. 

”Yhtymäkohtia tutkimuksessa löytyi varsin paljon. Kukaan ei voi olla kaikessa maailman paras, mutta oppimalla toisiltamme voimme kasvattaa osaamistamme. Lisäksi on tärkeää, että meidät tunnetaan hyvin myös kansainvälisesti. TU Wien on tehnyt paljon esimerkiksi massavirtojen mallinnusta ja tuhkaan liittyvää tutkimusta, joita tarvitaan meilläkin.”

Töissä LUT-korkeakouluissa

Rahtola työskentelee ajoittain myös LUT-yliopistossa, kun hän arvioi biotalouskurssilla opiskelijoiden töitä. LABilla ja LUTilla on lisäksi paljon yhteisiä tutkimushankkeita, ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti tiiviimmin sekä tutkimuksen että koulutuksen parissa. 

”LUT-korkeakoulujen yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, ja se mahdollistaa myös LABin vahvan kasvun. Kansainvälisellä tasolla vastaava yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö on vielä melko harvinaista. Uskon, että toimimme hyvänä esimerkkinä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin”, Rahtola pohtii ja jatkaa:

”Näen meissä varsin paljon kasvupotentiaalia. LAB on aloittanut juuri oikeaan aikaan kehittämään ratkaisuja energia- ja ruokaomavaraisuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä ympäristötutkimukseen laajemminkin.”