Simulaatio-oppimisen avulla harjoitellaan tosielämän työtilanteita turvallisessa ympäristössä
Vajaan kymmenen henkilön ryhmä kokoontuu yhteen LABin tiloissa. Alun orientaatiokeskustelun jälkeen ohjaaja jakaa ryhmän jäsenille roolit: kaksi osallistujaa valitaan esittämään kehityskeskustelu esihenkilön ja alaisen välillä. Muut osallistujat tarkkailevat tilannetta.
Tämänpäiväisen simulaation aiheeksi on valikoitunut johtamista käsittelevä kohtaaminen, mutta käytännössä simuloitu tilanne voisi olla mikä tahansa ihmisten välillä tapahtuva vuorovaikutus.
Simulaatiolla tarkoitetaan todellisuutta jäljittelevää oppimisympäristöä, jossa osallistujat toimivat omana itsenään todentuntuisissa työelämän tilanteissa. Simuloinnin jälkeen osallistujat reflektoivat eli pohtivat yhdessä harjoituksen tapahtumia ja erilaisia toimintatapoja. Menetelmää on hyödynnetty perinteisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan oppimistilanteissa kuten elvytyksen opetuksessa tai ryhmätyötaitojen harjoittelussa
Opetuksen lisäksi LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa simulaatioita myös yrityksille. Menetelmää on käytetty esimerkiksi esihenkilövalmennuksissa, asiakas- ja myyntitilanteiden harjoittelussa sekä yritysten sisäisen päätöksenteon ja palaverikäytäntöjen kehittämisessä.
Simulointi räätälöidään aina yrityksen tarpeiden mukaisesti, ja se voidaan toteuttaa joko LABin tiloissa tai siirtää helposti yrityksen omiin toimistotiloihin tai verkossa toteutettavaksi.
“Etä- ja hybridityöskentelyn myötä yhä isompi osa yrityksen kanssakäymisestä tapahtuu verkon kautta. Se on muuttanut ihmisten tapaa kommunikoida keskenään. Etänä tapahtuva vuorovaikutus vaatii uudenlaisia taitoja. LABin simulaatioiden kautta voidaan harjoitella vaikkapa miten luodaan toimiva videopalaveri, jossa ryhmän kaikki jäsenet pystyvät osallistumaan”, sanoo LABin liiketalouden lehtori Markus Kräkin.
Simuloinnissa voidaan jäljentää tosielämän tilanteita tai tarkastella ilmiöitä
Koska hyviä toimintatapoja opetellaan simulaatiossa vuorovaikutuksen ja käytännön kautta, osallistujien on helpompi sovittaa opit osaksi yrityksen jokapäiväistä arkea. Simulaatiossa voidaan käydä läpi esimerkiksi haastavia myyntitilanteita tai miten esihenkilö ottaa työntekijän kanssa puheeksi vaikean aiheen siten, että kokemus on loppujen lopuksi positiivinen.
Tosielämän tilanteiden harjoittelemisen lisäksi simulointia voidaan hyödyntää myös yrityksen strategiasuunnittelussa pureutumalla syvemmin johonkin tiettyyn ilmiöön.
“Simulaatiopedagogiikkaa on perinteisesti hyödynnetty jonkin tietyn asian tai toiminnan opettamiseen. Menetelmän voi kääntää kuitenkin myös siihen, että piirretään yhteinen kuva jostakin ilmiöstä ja tarkastellaan sitä laaja-alaisesti eri näkökulmista. Tätä kautta pystytään löytämään yrityksen sisältä uusia ratkaisuja myös kiperiin ja monisyisiin ongelmiin”, kertoo LABin simulaatio-ohjaaja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen.
Ilmiösimuloinnin avulla yrityksen on helpompi tunnistaa sen toimintaan olennaisesti vaikuttavat muutostekijät nykypäivän informaatiotulvan keskellä. LABin ilmiösimuloinnissa on tarkasteltu esimerkiksi tekoälyn vaikutusta yrityksen jokapäiväiseen toimintaan.
“Monimutkaisten ongelmien ratkaisu vaatii sitä, että pysähtyy tarkastelemaan tilannetta ja keskustelemaan siitä. Tämän päivän organisaatioissa tälle ei usein ole riittävästi aikaa. Simulaatio on yksi tapa patistaa yrityksiä pysähtymään ja pohtimaan asioita laajemmassa mittakaavassa, mikä nostaa esiin aivan uudenlaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia”, Kräkin summaa.
Palataanpa takaisin alun simulaatiotilanteeseen. Simuloinnin jälkeen ohjaaja kokoaa ryhmän taas yhteen ja pyytää heitä jakamaan toisilleen omia havaintojaan juuri nähdystä tilanteesta. Huoneen täyttää vilkas keskustelu, jossa käydään läpi kohtaamisen luonnetta ja hyviä toimintatapoja. Ryhmä pohtii myös yhdessä, mitä uudenlaisia oivalluksia tilanteen seuraaminen heissä herätti. Ohjaaja kirjaa ylös keskustelussa nousevia käytäntöjä suurelle muistitaululle.
Ratkaisut ja toimivat käytännöt tulevat ryhmän jäseniltä. Ohjaajan tärkein tehtävä on johdatella keskustelua sekä auttaa osallistujia sanoittamaan ajatuksiaan. Keskustelun jälkeen muistitaulu on täynnä ideoita ja ohjeita parempaan toimintaan. Nämä ohjeet eivät kuitenkaan jää pelkästään muistitaululle; simulaation ansiosta osallistujilla on valmiudet tehdä käytännöistä aidosti yrityksen päivittäisiä rutiineja.
