Kiertotalous on tapa toimia

”Jätteitä ei pitäisi ajatella roskana vaan uutena materiaalina.”

Opettajan sanat ensimmäisen opiskeluvuoden jätehuollon kurssilta ovat painuneet nykyisin Salpakierto Oy:n kehityskoordinaattorina työskentelevän Linda Karlströmin mieleen.

Maaliskuussa 2020 energiatekniikan insinööriksi valmistunut Karlström on ollut aina kiinnostunut kierrättämisestä. Myös opiskelupaikka LAB-ammattikorkeakoulussa valikoitui aikanaan kiertotalouteen linkittyvän laajan kurssivalikoiman sekä henkilökohtaisen mielenkiinnon takia.

”Olen tarkka kierrättäjä ja pahaa tekee, jos en pääse kierrättämään. Jätehuolto koskettaa jokaista ihmistä ja on tärkeä asia”, Karlström sanoo.

LABissa on jatkuvasti käynnissä yhteistyöhankkeita, joiden aikana pyritään minimoimaan jätteen syntyminen sekä luomaan elinkaarensa päässä oleville materiaaleille uusia käyttötarkoituksia. Kestävyysteemat näkyvät sekä yritysyhteistyössä että opetuksessa.

Kiertotalousajattelu ei rajoitu ainoastaan energia- ja ympäristötekniikan opintoihin tai jätehuoltoon, vaan se on yksi ammattikorkeakoulun vahvuusalueista, joiden avulla uudistetaan työelämää yhdessä yritysten kanssa.

”Kiertotaloudessa digitaalisilla ratkaisuilla on iso rooli esimerkiksi uusien liiketoimintamallien kuten jakamistalouden kehittämisessä. Suunnittelu ja tuotekehitys ovat avainasemassa, kun puhutaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista”, ympäristöteknologian yliopettaja Pia Haapea painottaa.

Väylä kiertotalouden ytimeen

LABissa järjestetään kiertotalousväyliksi kutsuttuja opintokokonaisuuksia, joiden aikana eri alojen opiskelijat toteuttavat kiertotalouden projekteja yrityksille.

Ensimmäisen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Elisa Penna on ehtinyt osallistua jo kahdelle kiertotalousväylälle.

Penna on ollut esimerkiksi toteuttamassa ympäristökatselmointia Sandvikille ja osallistunut Lahden kaupungin Ilmastokumppanuushankkeeseen, jossa opiskelijat tutustuvat lahtelaisten yritysten ympäristövaikutuksiin.

”Syksyllä olin mukana Salpakierron kanssa toteutetulla pilaantuneiden maiden kurssilla. Seuraavaksi osallistun alueen suljettujen kaatopaikkojen vuositarkastusprojektiin, jossa otamme vesinäytteitä alueen kaatopaikoista, analysoimme näytteet LABin labrassa sekä kirjoitamme raportit”, Elisa Penna kuvailee.

Joulukuusta 2020 Salpakierrolla työskennelleen Linda Karlstömin mukaan LABin opiskelijoilla on alalla hyvä maine. Salpakierrossa Karlströmin kollegoina on labilaisia monelta eri alalta.

Opiskelijoilla on usein jo ennen opintojen alkua kokemusta työelämästä ja selkeä motivaatio opiskella juuri kyseistä alaa. Karlstöm vaihtoi itse LABiin toisesta ammattikorkeakoulusta kiertotalouteen liittyvän laajan tarjonnan takia.

Elisa Pennalla oli puolestaan ennen opintojen aloittamista takanaan artesaanikoulutus sekä yli kymmenen vuoden työkokemus kehitysvammaisten parissa.

”Pyöritimme kehitysvammaisten kanssa kierrätysmyymälää ja teimme uusia tuotteita kierrätysmateriaaleista.”

”Olen vuosia auttanut ihmisiä voimaan paremmin. Nyt autan ympäristöä”, Penna kiteyttää.

Kiertotalous LABissa

◦ LAB on mukana kansainvälisessä Ellen MacArthurin säätiön kiertotalouden korkeakouluverkostossa, jonka tavoitteena on vauhdittaa yhteiskunnan siirtymistä kohti kiertotaloutta.

◦ LABissa kehitetään jatkuvasti materiaalikiertoa ja resurssitehokkuutta mahdollistavaa teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja. Hankkeissa innovoidaan uutta kiertotalouden liiketoimintaa sekä autetaan yrityksiä vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

◦ LABin opiskelijat tekevät paljon kiertotalouteen liittyviä opinnäytetöitä esimerkiksi osana LABin monialaista Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimiä.

◦ LABista valmistuneet opiskelijat osaavat soveltaa kiertotalouden periaatteita omalla alallaan. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat tukevat yrityksiä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, kun restonomiopiskelijat pohtivat asioita esimerkiksi hävikkiruoan, jätteiden lajittelun tai kestävän matkailun näkökulmasta.