Suomen TKI-infrastruktuuri jää vajaakäytölle – LAB kehittää keinoja yritysten ja palvelujen parempaan kohtaamiseen
Uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen voi vaatia yritykseltä resursseja, joita sillä ei ole omasta takaa. Suomessa yritysten käytettävissä on kuitenkin runsaasti TKI-infrastruktuureja, kuten tutkimusorganisaatioden ylläpitämiä laboratorioita, mittausvälineitä, tietoverkkoja, testialustoja ja asiantuntijapalveluja. Niiden avulla yritys voi hyödyntää tutkimustietoa ja testata ratkaisujaan ennen niiden tuomista markkinoille.
Tarjonnan puutteesta ei siis ole kyse. Haasteena on pikemminkin se, kohtaavatko yrityksen tarve ja olemassa oleva osaaminen toisensa.
“Suomessa on satoja eri aloja palvelevia infrastruktuureja eri puolilla maata. Niitä voidaan käyttää innovaatioprosessin eri vaiheissa perustutkimuksesta tuote- ja palvelukehitykseen sekä tuotantoprosessin skaalaamiseen. Yritysten pitäisi kuitenkin ensin tunnistaa oma tarpeensa ja löytää sitä varten parhaiten soveltuva infrastruktuuri”, kertoo johtava asiantuntija Meri Jalonen LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiköstä.
Erityisen haastavaa sopivien palvelujen löytyminen voi olla pk-yrityksille. Suurilla yrityksillä on usein omat tuotekehitysorganisaationsa ja valmiit verkostot tutkimusmaailmaan. Pienessä yrityksessä aikaa ja resursseja kumppanien etsimiseen sekä mahdollisuuksien selvittämiseen on huomattavasti vähemmän.
”Juuri pk-yritysten tavoittaminen olisi erityisen tärkeää. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, ja ne ovat merkittäviä työllistäjiä. Näiden yritysten kyky kehittää uusia tuotteita ja palveluja vaikuttaa siten koko Suomen uudistumiseen ja kilpailukykyyn”, Jalonen painottaa.
Yrityksen tie TKI-palveluihin kaipaa sujuvuutta
Yritysten näkökulmasta ongelma ei ole ainoastaan tiedon puute, vaan myös se, miten palveluista kerrotaan. Tieto TKI-infrastruktuureista on tällä hetkellä hajallaan, eivätkä tutkimusorganisaatiot aina kerro palveluistaan tavalla, joka auttaisi yritystä ymmärtämään, mitä niillä voi käytännössä tehdä tai millaiseen tarpeeseen ne vastaavat.
Jalosen mukaan TKI-infrastruktuurien löydettävyyttä voitaisiin parantaa esimerkiksi kansallisella hakupalvelulla, josta yritys voisi etsiä omaan tarpeeseensa sopivia testausympäristöjä ja palveluja. Jotta tällainen hakuprosessi todella auttaisi yrityksiä, infrastruktuureja koskevien tietojen pitäisi olla kattavia ja ajantasaisia sekä palvelukuvausten nykyistä asiakaslähtöisempiä.
”Olemme LABin INNOVATE-hankkeessa kehittäneet yhteistyössä infrastruktuurien tarjoajien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa asiakaslähtöistä ja selkeää palvelukuvauspohjaa, joka on julkaistu oppaassa infrastruktuuripalvelujen kehittäjille ”, Jalonen kertoo.
Myös yhteistyön aloittamisen pitäisi olla yritykselle mahdollisimman helppoa. Tutkimusorganisaatioiden välillä on eroja siinä, miten pitkälle yrityksille suunnatut palvelut ja niiden toimintamallit on kehitetty. Joissakin organisaatioissa palveluprosessit ovat selkeitä, kun taas toisissa yhteistyötä ryhdytään rakentamaan vasta yrityksen ottaessa yhteyttä tietyn tarpeen kanssa.
”Tähänkin olemme hakeneet ratkaisuja. Olemme järjestäneet työpajoja, joihin osallistui TKI-infrastruktuurien tarjoajia eri tutkimusorganisaatioista sekä yrityksiä ja muita sidosryhmiä. Työpajoissa tuettiin palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä ja tuotteistamista. Niiden pohjalta laadittiin palvelujen laatukriteerejä ja mallipohja palvelukuvauksille”, Jalonen sanoo.
Pelkkä palvelujen parempi löydettävyys tai sujuvampi prosessi ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Yrityksen on myös pystyttävä rahoittamaan tarvitsemansa tutkimuspalvelun käyttö. Laboratorioiden, tutkimusalustojen sekä muiden TKI-palvelujen ylläpito edellyttää kallista laitteistoa ja osaavaa henkilöstöä, joten palveluja ei voida tarjota ilmaiseksi.
Yrityksille on tarjolla erilaisia julkisia rahoitusmahdollisuuksia ja tukia, mutta niitä ei välttämättä tunneta tai osata hyödyntää. Toisaalta myös TKI-palvelujen oman rahoituksen jatkuvuuteen voi liittyä epävarmuutta.
”TKI-palvelujen rahoitus voi olla lyhytjänteistä ja sidottu yksittäiseen hankkeeseen. Silloin on epävarmaa, muodostuuko infrastruktuurista pysyvää”, Jalonen kertoo.
TKI-infran arvo syntyy käytössä
Jalosen mukaan yritysten tarpeet TKI-toimintaan liittyen ovat hyvin moninaisia. Ne riippuvat muun muassa yrityksen tuoteportfoliosta ja toimialasta. Pieni yritys ei aina tarkoita vähäistä tuotekehityksen tarvetta.
“Vaikka yritykset ovat pieniä, osa voi olla erittäin tuotekehitysintensiivistä. Esimerkiksi terveysteknologian alalla yrityksen on kehitettävä tuotteitaan jatkuvasti”, Jalonen huomauttaa.
Tarve voi myös muuttua nopeasti. Uuden tuotteen tai yllättävän ongelman kohdalla yritys saattaa tarvita aivan toisenlaista osaamista kuin aikaisemmin. Teknisen kehittämisen tai käyttäjätutkimuksen lisäksi voidaan kaivata esimerkiksi muotoiluun liittyvää asiantuntemusta.
”Yhteistyön lisääminen voisi lisätä ymmärrystä siitä, millaisiin ongelmiin kehitettävät tuotteet ja palvelut tarjoavat ratkaisuja. Tämä voisi myös auttaa yrityksiä pääsemään nopeammin kansainvälisille markkinoille”, Jalonen sanoo.
Kyse ei lopulta ole vain yksittäisten yritysten tuotekehityksestä. Julkisten tutkimusorganisaatioiden TKI-infrastruktuurit ovat pitkälti julkisella rahoituksella rakennettuja, ja niiden rakentaminen ja ylläpito on kallista. Siksi niiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen on yhteinen etu.
“Vahvempi yritysyhteistyö voisi mahdollistaa infrastruktuurien kehittämisen siten, että ne pysyvät kansainvälisesti korkeatasoisina. Tekemällä suomalaisia infrastruktuureja näkyvämmiksi myös kansainvälisille asiakkaille voidaan Suomeen houkutella ulkomaisia investointeja”, Jalonen kertoo.
Miten tutkimusorganisaatiot voivat tuoda TKI-palvelut paremmin yritysten löydettäviksi?
1. Tunnista, kenelle palvelu on tarkoitettu
Määrittele potentiaaliset yritysasiakkaat ja selvitä niiden tarpeita. LABin laatimasta oppaasta saa tähän käytännön työkaluja.
2. Kuvaa palvelu yrityksen tarpeen näkökulmasta
Pelkkä infrastruktuurin tekninen kuvaus ei vielä kerro yritykselle, mitä hyötyä siitä voisi olla. Tee näkyväksi, millaisiin tarpeisiin palvelu vastaa ja missä tilanteissa yritys voi sitä hyödyntää.
3. Tunnista oma osaamiskärki
Kaikkea ei tarvitse tarjota kaikille. Tunnista, missä oma infrastruktuuri ja osaaminen ovat erityisen vahvoja, ja kehitä niitä määrätietoisesti.
4. Selvitä, mitä muualla jo tarjotaan
Kartoita saman alan infrastruktuureja ja palveluja muualla Suomessa. Samalla voi löytyä mahdollisuuksia yhteistyöhön, yhteiskäyttöön tai olemassa oleviin verkostoihin liittymiseen.
5. Hae näkyvyyttä yhteistyön kautta
Yksittäisen tutkimusorganisaation voi olla vaikea tehdä infrastruktuuriaan tunnetuksi laajalle yritysjoukolle. Verkostot ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voivat auttaa palveluja tavoittamaan uusia käyttäjiä.

Lisätietoja TKI-infrastruktuurien yrityskäytön nykytilasta ja kehittämistarpeista kartoitustyön tulokset kokoavasta raportista.
Lisätiedot:
lab [dot] fi
Tilaa LABin uutiskirje
Saat tuoreimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa.