LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi.
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Yritykset Päijät-Hämeen ilmastokumppaneina
Ilmastokumppanuuden tavoitteena on kannustaa etenkin pienempiä yrityksiä ilmastotyöhön ja samalla lisätä yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä. Päijät-Hämeessä toimintamalli on ollut useamman vuoden käytössä Lahden kaupungilla ja vuonna 2021 se laajentui koko maakuntaan. Syyslukukaudella 2021 LAB-ammattikorkeakoulun Kestävä kaupunkiympäristö -YAMK-koulutusohjelman opiskelijaryhmä teki pohjatyötä, jotta mahdollisimman moni päijäthämäläinen yritys lähtisi ilmastokumppanuuteen mukaan. Lähde
Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit ja mahdollisuudet?
Etä- ja hybridityöskentelyyn siirtyminen luo työpaikoille työturvallisuuden kannalta paitsi uusia mahdollisuuksia myös riskejä. Jokaisen työnantajan tulisikin perehtyä tarkasti, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia etä- tai hybridityöhön siirtyminen yritykselle toisi tai on mahdollisesti jo tuonut. Riskien kartoittaminen ennalta on hyvin tärkeää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman hyvin ja laajasti. Hyvän riskikartoituksen avulla organisaatio säästää kuluissa ja mahdollisissa henkilö- ja laitevahingoissa. Riskien ja mahdollisuuksien selvittämisellä yritys voi myös punnita, olisiko etä- tai hybridityöskentely heille kannattava työskentelymuotojen vaihtoehto. Lähde
Sosiaalinen media avaintekijänä parempaan työehtosopimuksen tuntemiseen
Ravintola-alan työehtosopimustietoisuudessa on parantamisen varaa. Ammattiliiton tulisi ottaa uusia viestintäkeinoja käyttöön työehtosopimustietoisuuden parantamiseksi. Sosiaalinen media tarjoaa tähän monipuolisen ja nykyaikaisen alustan, joka tavoittaa meistä lähes kaikki. Lähde
LAB Focus
Osaaja vai tulevaisuuden huippuosaaja?
Onnistunut rekrytointi on yrityksen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta erittäin merkittävä asia. Tänä päivänä useimmille työnhakijoille rahaa suurempi painoarvo on mahdollisuudella kasvaa ja kehittyä (Carrot 2020). Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on parhaillaan kova työntekijäpula ja osaajista käydään raakaa kilpailua. Rekrytointitilanteessa keskitytään usein siihen, mitä työnhakija jo osaa ja millaista kokemusta hän omaa. Tulisiko tilannetta tarkastella tulevaisuudessa […] The post Osaaja vai tulevaisuuden huippuosaaja? appeared first on LAB Focus.
Savuton Kymenlaakso 2030
Röökille, röökille, röökille…. toivottavasti näitä sanoja kuullaan jatkossa entistä vähemmän Kymenlaakson asukkailta. Kaikkien ikäluokkien päivittäinen tupakointi on Kymenlaaksossa ollut jo pitkään laskussa, kuten kuva 1 osoittaa. Hyvästä trendistä huolimatta Kymenlaaksossa käytetään nikotiinituotteita eli tupakkaa, nuuskaa ja sähkötupakoita enemmän kuin muualla Suomessa. Hyvinvointikertomuksen strategisissa painopisteissä ja tavoitteissa on kirjattu, että Kymenlaakson asukkailla on oltava mahdollisuus päihteettömään […] The post Savuton Kymenlaakso 2030 appeared first on LAB Focus.
Ohjeilla vauhtia videovastaanottoon
Vastaanoton toteuttaminen etäyhteydellä lisää kuntoutuksen saavutettavuutta ja tuo kuntoutuksen asiakkaan arkiympäristöön, mikä tukee vuorovaikutusta. (Rouvinen & Salminen 2019, 32–35). Etäkuntoutus, digitaaliset palvelut ja uusi teknologia ovat merkittäviä kuntoutuksen kehittämiskohteita. Kanta-Hämeen perusterveydenhuollon avofysioterapiassa videovastaanotot eivät ole vielä aktiivisessa käytössä. Eivätkö etävastaanotot kiinnosta fysioterapeutteja vai onko kynnys niiden toteuttamiseen liian korkea? Vuononvirran (2016, 93) mukaan fysioterapeuttien perehdytys […] The post Ohjeilla vauhtia videovastaanottoon appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Educating social entrepreneurship competences in the higher education: Towards collaborative methods and ecosystem learning
Educating social entrepreneurship competences in the higher education: Towards collaborative methods and ecosystem learning Myyryläinen, Heidi Developing Social Entrepreneurial Competences in the Higher Education (SEinHE) is a project funded by the Erasmus+ program. The project is conducted by Kaunas University of Applied Sciences, LAB University of Applied Sciences, Thomas More Kempen, Rezekne Academy of Technologies, and University of Nicosia. This compilation describes the framework that the project proposes for teachers and institutions for developing social entrepreneurship competences. This article compilation continues as follows: At first, this article compilation describes and illustrates the phenomena of social entrepreneurship and social enterprises in five project partner countries. Understanding the variety of social enterprises is critical since their competence needs are also versatile. That is followed by a discussion on the nature of social entrepreneurial competences, which are here approached through the Entrepreneurial Competence Framework (EntreComp). In the SEinHE project, we outline social entrepreneurship through the lens of the EntreComp-framework, as a transversal core competence of both individuals and groups. In the SEinHE -project, we have interviewed teachers of entrepreneurship and other domains of education, as well as students, social enterprises, organizations supporting entrepreneurship or social entrepreneurship, and business incubators. Our aim in doing so has been to learn how they view social enterprises, social entrepreneurship and how they approach the corresponding competence gaps. We analyze and interpret the datasets from five countries and present the findings in the third chapter of this article compilation. In the fourth chapter, we view this landscape from the perspective of entrepreneurship education literature: We consider the relevant issues arising when frameworks for social entrepreneurship education are planned. In the fifth chapter, based on theoretical views and the data collection, we then outline the methods that are considered optimal for developing social entrepreneurship competences in higher education. In the sixth chapter, we explore an institutional perspective for developing social entrepreneurship competences and describe how the dimensions of the HEInnovate-tool that was developed by OECD and EU can also be used to reflect learning and development of opportunities in social entrepreneurship. The article compilation then concludes with the developed ecosystem co-learning model for social entrepreneurship competences.
Tietoa ja tukea yrityksille tekoälyn soveltamiseen
Tietoa ja tukea yrityksille tekoälyn soveltamiseen Irjala, Johanna Tämä julkaisu välittää ensisijaisesti konkreettista tietoa hankkeen kehittämistoimista case-esimerkkien kautta. Erilaisia casekuvauksia on esitelty niin kiertotalouden alaan kuin hyvinvointi- ja sotealaankin liittyen. Osassa esimerkkejä kuvataan hankkeen kehittämisyhteistyötä yritysten kanssa ja osa esittelee hankkeessa kehiteltyjä demoja ja kuvaa niiden kehittämiseen liittyviä toimia. Tekoälyyn liittyviä keskeisiä käsitteitä on avattu sen verran, että niiden pohjalta ymmärtää käsiteltyä teemaa, vaikkei se olisikaan ennestään tuttua. Hieman enemmän on avattu erityisesti hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja käyttöön keskeisesti liittyviä eettisiä näkökulmia, joiden tiedostaminen ja huomiointi on tärkeää eri toimijoille teknologian ja ihmisten yhdistämisessä. Tavoitteena on siis osaltaan lisätä tietoa tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi erityisesti pk-yrityksien näkökulma huomioiden ja jakaa avoimesti tietoa hankkeessa kehitetyistä teknologioista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista.
Työhyvinvointia ja tuottavuutta tietoalalle
Työhyvinvointia ja tuottavuutta tietoalalle Kangas, Sanna Työ elää jatkuvaa murrosta ja myös tietointensiivinen työ muuttaa muotoaan. Tietotyön määrä on kasvanut merkittävästi monella toimialalla ja monen tietointensiivistä työtä tekevän työ tuo tekijälleen eteen uudistuvien vaatimuksien ja edellytyksien myötä entistä enemmän kognitiivisen ergonomian haasteita. Tietotyöhön liittyy positiivista työnimua ja se voi kääntyä tekijäänsä vastaan liiallisen suorituskeskeisyyden ja kilpailullisuuden kasvaessa. Siksi on tärkeää tunnistaa työssä ilmenevät haasteet ja ongelmat, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden turvaamiseksi. Avain ongelmien ja kuormitusta aiheuttavien riskitekijöiden tunnistamiseen ja purkamiseen on työyhteisön yhteiskehittämisessä. Tämä edellyttää avoimuuden sekä osaamisen lisäämistä, jotta kehittämiselle luodaan mahdollisuudet. Julkaisussa on koottu hankkeen keskeiset tulokset ja esitelty tietointensiivistä työtä tekevien yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosesseissa kertynyttä tietoa. Lisäksi julkaisussa esitellään käytetyt kehittämisen työkalut ja kehitetty malli, jonka avulla kehittämisprosesseja on toteutettu. Tänä päivänä tietointensiivistä työtä tehdään jollain tasolla lähes jokaisessa organisaatiossa. Sen osuus työajasta ja merkityksellisyys tuloksellisuuden ja tuottavuuden näkökulmasta kasvaa useimmilla toimialoilla. Tutkimuksissa on todettu vahva myönteinen yhteys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä ja tämä on nähtävissä esimerkiksi yritysten erilaisissa tulosmittareissa. Hankkeeseen osallistuneet yritykset olivat kooltaan ja toimialoiltaan vaihtelevia ja näin ollen julkaisussa esitellyt tulokset ja koottu tieto ovat hyödynnettävissä ja sovellettavissa moninaisesti ja monialaisesti eri yrityksissä ja organisaatioissa. Valtakunnallisen TYÖ2030-ohjelman tavoitteina ovat muun muassa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvan työkulttuurin vahvistaminen ja suomalaisen työhyvinvoinnin nostaminen maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita kohti mennään myös tietointensiivisessä työn kentällä tekemällä pitkäjänteistä ja säännöllistä kehittämistyötä alan erityispiirteet ja moninaiset työtehtävät huomioiden. Hankkeen toimenpiteet osoittivat, että keskeisintä kehittämistyössä on avoin, selkeä ja vuorovaikutuksellinen toiminta sekä osallistaminen – kehittäminen, sen kohteet ja toteutus ovat koko työyhteisön yhteinen asia. Osallistuminen oman työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen motivoi myös toteuttamaan asioita ja hyvät suunnitelmat jalkautuvat näin käytännön tasolle. Keskeistä on sitoa kehittämistyö järjestelmälliseksi osaksi organisaation ja työyhteisön arkea.