LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Pienen budjetin kuivamädätysreaktorien rakentaminen ja testaaminen biokaasun tuottamiseksi kuivikelannasta
Turpeen käytön vähentyessä maataloussektorille kaivataan uusia ratkaisuja eläinten kuivikemateriaaleiksi. Kupela-hankkeessa (JTF, Etelä-Savon Maakuntaliitto) kehitetään ratkaisuksi kiertoa, jossa kuivike jalostetaan biokaasuksi ja kaasuntuotossa syntyvä mädäte kiertää pelloille biolannoitteena. Lähde
Hackathons: Bridging Education and Innovations
Hackathons have evolved from niche tech gatherings into strategic tools for fostering innovation also in collaboration with educational institutions. By enabling rapid collaboration and experimentation, they help organizations move from open innovation toward disruptive breakthroughs with the help of educational institutions. Lähde
Tekoäly DIASin asiakaspalvelussa – mitä kahden kuukauden kokeilu opetti?
Tekoäly voi tukea asiakaspalvelua ja keventää manuaalista kuormaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, missä tekoäly onnistuu, missä sen rajat tulevat vastaan ja millaisia valmiuksia organisaatiot tarvitsevat, jotta tekoälystä saadaan aitoa hyötyä. DIASissa tehty kokeilu tarjoaa muillekin organisaatioille tietoa siitä, miten tekoälyä kannattaa ottaa käyttöön niin, että se tukee sekä asiakasta että työntekijää. Lähde
LAB Focus
Innovointien tulevaisuus – pohdintaa työpajassa
Distance LAB -hankkeen loppuseminaarissa 19.11.2025 Lahdessa viimeisenä ohjelmassa oli neljä eriteemaista työpajaa. Ruotsalaista kehittämiskeskusta IUC Norria edustava Marie Holmgren johti Remote Innovation & Communication -työpajaa, jossa keskusteltiin innovointien ja viestinnän tulevaisuudesta etäliiketoiminnassa (Distance LAB 2025). Alustukseksi Holmgren oli koostanut tekoälyn näkemyksiä kyseisistä teemoista, minkä jälkeen keskustelimme aiheista pienemmissä ryhmissä. Erityisesti innovointien tulevaisuudesta nousi esiin monta […] The post Innovointien tulevaisuus – pohdintaa työpajassa appeared first on LAB Focus.
Matkailuhankkeen vaikuttavuus syntyy verkostoyhteistyöllä
Tavoite on jokaisen hankesuunnitelman ydin, joka ohjaa ja kirittää hanketta kohti vaikuttavampaa lopputulosta. Tavoitteen toteutumisen arvioinnin tueksi tarvitaan mittareita, jotka auttavat arvioimaan hankkeen onnistumista (Ylä-Savon veturi 2026).Periaatteessa tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei läheskään aina ole sitä.Esimerkiksi matkailuhankkeissa vaikutukset syntyvät lähes aina vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa, vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Tässä artikkelissa kuvaan LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikön hallinnoiman Häme […] The post Matkailuhankkeen vaikuttavuus syntyy verkostoyhteistyöllä appeared first on LAB Focus.
Kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuus verottajalle
Ennätysmäärä suomalaisia ilmoitti kryptotuloistaan verottajalle vuonna 2025. Peräti 100 000 verovelvollista kuitenkin unohti virtuaalitulot veroilmoituksestaan. Ylen jutun mukaan vain kymmenisen prosenttia myyntejä tehneistä on kertonut niistä veroilmoituksessaan. Tällaisia valuuttoja hankkineen ei tarvitse ilmoittaa verottajalle pelkästä kryptovaluuttojen omistamisesta, mutta jos niitä myydään ja niistä saa tuloa, se pitää merkitä veroilmoitukseen. Verohallinnon ylitarkastaja Juho Hasan mukaan arviolta […] The post Kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuus verottajalle appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.