Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Kokemuksia Saila hankkeesta – simulaatiotyyppinen näyttökoe vahvistaa hoitotyön osaamisen arviointia

LAB ammattikorkeakoulu osallistui yhdessä 20 muun ammattikorkeakoulun kanssa Saila hankkeen laillistamisväylän opetuksen toteuttamiseen. Valtaosa opiskelijoista suoritti opintonsa loppuun syksyllä 2025, ja hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit tukivat heidän etenemistään kohti ammatillista pätevyyttä. Hoitotyön koulutuksessa simulaatio opetus on keskeinen menetelmä, joka yhdistää teoreettisen tiedon ja käytännön taidot turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä, ja Saila hankkeessa opiskelijoiden osaamista arvioitiin keväällä 2025 simulaatiotyyppisellä näyttökokeella ennen valmistumista. Menetelmä tarjosi mahdollisuuden tarkastella osaamista kokonaisvaltaisesti ja yhdenmukaisesti, mikä vahvisti arvioinnin luotettavuutta ja tuki opiskelijoiden ammatillista kasvua Lähde

Nuorten tulevaisuususko horjuu, mitä voimme asialle tehdä?

Nuorten tulevaisuususko on romahtanut, ja sen vaikutukset ulottuvat paljon yksilön arkea pidemmälle. Euroopan unionin osarahoittaman HOPE - Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeen väliseminaarissa asiantuntijat nostivat esiin nuorten kasvavat haasteet, palvelujärjestelmän kipupisteet ja konkreettisia keinoja, joilla voimme vahvistaa nuorten osallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Lähde

Käyttöönotto ratkaisee SaaS-palveluiden onnistumisessa

Käyttöönottoprosessi muodostaa SaaS-palveluissa kriittisen vaiheen, jonka aikana palvelun arvo konkretisoituu käyttäjälle. Prosessin onnistuminen vaikuttaa merkittävästi asiakaskokemukseen, palvelun jatkuvaan käyttöön sekä asiakassuhteen kestävyyteen. Lähde

LAB Focus

Erottuminen sosiaalisessa mediassa – asiantuntijabrändin haaste ja mahdollisuus

Sosiaalinen media voi olla ratkaiseva tekijä erityisesti pienten yritysten näkyvyyden ja myynnin kasvussa. Keskeinen kysymys ei kuitenkaan ole vain se, miten olla esillä, vaan miten erottua uskottavasti: miten herättää kiinnostusta ja tunteita ilman, että asiantuntijabrändin vakavasti otettavuus kärsii? Brändi on yrityksen keskeinen voimavara. Sen avulla luodaan mielikuvia, erotutaan kilpailijoista ja rakennetaan tunnistettavuutta. Sosiaalisessa mediassa tämä […] The post Erottuminen sosiaalisessa mediassa – asiantuntijabrändin haaste ja mahdollisuus appeared first on LAB Focus.

Regulaation suunnanmuutos tilintarkastusalalla

Tilintarkastuslain (1141/2015) 3 luvun 3 §:n mukaan tilintarkastajan on noudatettava kansainvälisiä tilintarkastusalanstandardeja. Tilintarkastusstandardit ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet ja monimutkaistuneet huomattavasti, ja niiden soveltamisesta on tullut osin haastavaa sekä tarpeettoman raskasta etenkin pk-yritysten näkökulmasta. Vastaukseksi kasvaneeseen kysyntään kehitettiin LCE-ISA-standardi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukseen. LCE-ISA-standardi eriyttää pienten ja yksinkertaisen yhteisöjen standardit monimutkaisista ISA-standardeista. LCE-ISA-standardin lähtökohtana kuitenkin toimivat […] The post Regulaation suunnanmuutos tilintarkastusalalla appeared first on LAB Focus.

Perheyrityksen kestävä kasvu keskiössä

Millaisia ajatuksia kovat koot ─ kestävä kehitys, kestävyys ja kasvu ─ herättävät perheyrittäjissä? Näiden teemojen ympärille keräännyttiin päijäthämäläisten perheyrittäjien kanssa osana perheyritysten kasvuun ja kehittymiseen liittyvää vertaisverkostotoimintaa, Peilaustoimintaa. Kasvuyrityksiä kaivataan Suomeen lisää, tuon kasvun tulisi olla kestävää ja perheyrityksiä meillä on paljon, joten on luontevaa keskustella näistä teemoista. Suurempien suomalaisten jo niin sanottuun Mittelstand-luokkaan kuuluvien […] The post Perheyrityksen kestävä kasvu keskiössä appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke

Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.

Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen

Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.