Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Miten Diggaan!-harrasteryhmän nuoret kokevat osallisuuden?

HOPE-hankkeen Diggaan!-digiharrastusryhmiä on takana vuosi Etelä-Karjalassa – on arvioinnin aika. Ryhmiä on pidetty niin Lappeenrannassa, Imatralla kuin verkossa. Digitaalisen harrastamisen ryhmien kesto oli keväällä 10 viikkoa ja syksyllä 12 viikkoa. Keväällä 2025 ryhmän kesto oli 2,5 tuntia ja syksyllä 2025 3 tuntia. Keväällä saadun kokemusten mukaan harrastusryhmien ajallista kestoa pidennettiin. Toiminnassa mukana on ollut vuoden aikana Etelä-Karjalassa yhteensä noin 20 nuorta. Lähde

Ajatuksia henkilökohtaisesta mestaruudesta

Vuosi 2025 on päättynyt ja tässä kohtaa on hyvä hetki hieman summata vuoden keskeisiä oppeja. Tässä artikkelissa käsitellään henkilökohtaista mestaruutta ja pohditaan sen tärkeyttä kestävän muutoksen toteuttamisessa. Kirjoittaja myös palaa joihinkin aiemmin itselleen tavoitteeksi asettamiinsa asioita, reflektoi niissä etenemistään sekä asettaa vuodelle 2026 uusia tavoitteita. Lähde

Digitaalisuus, virtuaalitodellisuus ja kiertotalous osana tulevaisuuden sote-toimintaympäristöä.

Uudet teknologiat, yhteistyömahdollisuudet ja kiertotaloutta tukevat ratkaisut haastavat perinteisiä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön työtapoja, mutta samalla ne avaavat mahdollisuuksia kehittää kestävämpiä ja asiakaslähtöisempiä palveluita. Tässä artikkelissa käsitellään, kuinka näitä uudistuksia toteutetaan erilaisissa kehittämishankkeissa ja kokeiluissa. Lähde

LAB Focus

Laaja uudistus kuluttajaluottojen ja digitaalisten rahoituspalvelujen sääntelyyn

Hallitus pyrkii vastaamaan hallitusohjelman mukaisesti kuluttajaluottomarkkinoiden, rahoituspalvelujen etämyynnin sekä digitaalisten finanssipalvelujen muuttuneisiin olosuhteisiin hallituksen esityksellä, jonka tavoitteena on saattaa täytäntöön kaksi keskeistä EU-säädöstä: uusi kuluttajaluottodirektiivi (EU 2023/2225) ja rahoituspalvelujen etämyyntiä koskeva muutosdirektiivi (EU 2023/2673). Molemmat direktiivit velvoittavat jäsenvaltiot uudistamaan kansallista kuluttajansuojalainsäädäntöä vastaamaan nykyaikaista digitaalista toimintaympäristöä, jossa luottojen hakeminen, välittäminen ja tarjoaminen tapahtuvat yhä useammin verkossa. […] The post Laaja uudistus kuluttajaluottojen ja digitaalisten rahoituspalvelujen sääntelyyn appeared first on LAB Focus.

Simulaatiot hoitotyön oppimisen ja osaamisen varmistamisen välineenä Lahden kampuksella

Lahden kampuksella simulaatiot ovat tärkeä osa LAB-ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusohjelmia. Ne antavat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella realistisissa tilanteissa turvallisessa ympäristössä, jossa virheistä voi oppia ilman riskiä potilasturvallisuudelle. Simulaatiot eivät ole vain teknistä harjoittelua, vaan ne tukevat myös kliinisen päättelyn, tiimityötaitojen ja ammatillisen itsevarmuuden kehittymistä (Vaittinen, 2025). Simulaatiopedagogiikan merkitys hoitotyön koulutuksessa kasvaa jatkuvasti (Dufrene & Young, 2014). Tutkimusten […] The post Simulaatiot hoitotyön oppimisen ja osaamisen varmistamisen välineenä Lahden kampuksella appeared first on LAB Focus.

Lähisuhdeväkivalta jää piiloon – kysymmekö myös etävastaanotolla?

Lähisuhdeväkivalta kuormittaa terveys- ja sosiaalipalveluja monin tavoin, mutta kokemus jää usein ammattilaisilta havaitsematta. Väkivaltaa kokeneet käyttävät palveluja keskimääräistä enemmän, ja kustannukset jakautuvat laajasti terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja oikeusjärjestelmän kesken. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus tunnistaa, tukea ja ohjata avun piiriin (Siltala ym. 2023). Miksi kertominen on vaikeaa – ja miksi ammattilaisen aloitteella on väliä? Väkivallan muodot ovat […] The post Lähisuhdeväkivalta jää piiloon – kysymmekö myös etävastaanotolla? appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke

Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.

Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen

Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.