Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi.

Uusimmat artikkelit

Blog liftup

LAB Open

Voisiko totuuden­jälkeinen aika näkyä myös amk-opinnoissa?

Koronapandemia on viimeistään kiihdyttänyt erilaisen väärän informaation leviämisen uuteen laukkaan. Tässä artikkelissa katsomme, että totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä ja erityisesti väärän tiedon tunnistamista tulisi käsitellä myös amk-opinnoissa, mieluiten omana kurssinaan. Lähde

Laboratorio katapultilla kuntoon

Lähes kaikki meistä ovat elämässään törmänneet johonkin prosessiin tai miettineet erilaisia prosesseja sekä sitä miten jonkin asian voisi tehdä paremmin tai vähemmällä vaivalla. Koesuunnittelun (Desing of experiments, DOE) käyttäminen on tarpeen silloin, kun prosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä pitäisi tutkia, kerätä dataa ja tehdä se samalla tehokkaasti ja oikein. Lähde

Digital Twin -koulutusta kehitetään LAB-ammattikorkeakoulussa

Digitaalinen kaksonen on digitaalinen kopio fyysisestä maailmasta. Digitaalisten kaksosten markkinoiden uskotaan yli kymmenkertaistuvan vuoteen 2026 mennessä. LAB-ammattikorkeakoulussa pilotoidaan sähkö- ja automaatiotekniikan näkökulmasta toteutettua Digital Twin -koulutusta kesällä 2022. Lähde

Blog liftup

LAB Focus

Intohimo yritysten moottorina

Pysyvä, voimakas tunne, joka johtaa halua tiettyyn suuntaan tai on kiihokkeena tiettyyn toimintaan; näin intohimon määrittelee Nykysuomen sanakirja (1966, A−K, 663). Meistä useimmat yhdistänevät intohimon luontevimmin rakkauteen, mutta sana on jo vuosia pulpahdellut esiin myös yrityskulttuuria ja kaikenlaista tuottavuutta pohdittaessa. LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteena on luoda entistä parempaa työelämää yhdessä yritysten kanssa. LABin arvot ovat rohkeus ja […] The post Intohimo yritysten moottorina appeared first on LAB Focus.

UX vuonna 2025

Käyttökokemuksen (User experience, UX) suunnittelun näkymät ovat lievästi sanottuna nousujohteiset: Nielsen (1997) ennustaa alan työpaikkojen vielä satakertaistuvan nykyisestä ja näkee UX:n nousevan jopa maailmantalouden avaintekijäksi, merkittävimmäksi tuotteiden laadun eriyttäjäksi tulevina vuosikymmeninä. Liioitteleeko Nielsen? Ei välttämättä, sillä kehityksen voi kahdestakin syystä nähdä luonnollisena. Tiedämme teknologian valtavirtaistumisen tutkimuksesta, että varhainen teknologian omaksuja sietää ongelmia teknologiassa, kun taas […] The post UX vuonna 2025 appeared first on LAB Focus.

Kilpailukykyä PPAP-prosessin integroimisesta osaksi vientiyrityksen ydintoimintaa

Pohjoisamerikkalaiset henkilöautonvalmistajat Ford, Chrysler ja Generel Motors loivat 1980-luvulla yhteisen autonvalmistajien kattojärjestön nimeltään AIAG (Automotive Industry Action Group). Järjestö luotiin muodostamaan yhteiset säännöt pohjoisamerikkalaiseen autonvalmistusteollisuuteen ja seurauksena syntyi APQP-käsikirja (Advanced Product Quality Planning). Teos toimii standardoituna viitekehyksenä, joka määrittelee tekniikat sekä toimenpiteet uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. PPAP (Production Part Approval Process) on yksi APQP-käsikirjassa […] The post Kilpailukykyä PPAP-prosessin integroimisesta osaksi vientiyrityksen ydintoimintaa appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

Blog liftup

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Oljen toimitusverkon perustamisen reunaehdot: Case: Heinolan biojalostamo

Oljen toimitusverkon perustamisen reunaehdot: Case: Heinolan biojalostamo Punttila, Eliisa; Luste, Sami; Tuominen, Kaisa; Suomi, Hanne Oljen tarjontapotentiaalia biojalostustoiminnan tarpeisiin ja toimitusverkon perustamisen reunaehtoja selvitettiin Maaseuturahaston rahoittamassa ja Heinolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston toteuttamassa Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa (2019–2021). LAB-ammattikorkeakoulu tarkasteli oljen toimitusketjua pellolta portille sekä kartoitti oljen potentiaalista toimitusverkkoa Heinolan lähialueilla. Hankkeen aikana koottiin yli 700 yrittäjän laajuinen potentiaalinen toimitusverkko, joka voisi toimittaa 100 000 tonnia korsibiomassaa vuosittain. Hankkeessa tunnistettiin keskeiset saatavuuteen, toimitusvarmuuteen ja laatuun vaikuttavat tekijät sekä laadittiin suositukset sujuvan ja toimintavarman toimitusverkon perustamiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitettiin oljen toimitusketjun kustannusten muodostumista pellolta portille sekä luotiin konseptiluonnos biomassatiedot kokoavalle paikkatietotyökalulle.

Lahti Green Design Week 2021

Lahti Green Design Week 2021 Montonen, Laura; Saarela, Ulla Lahti Design Week järjestettiin nyt kolmatta kertaa Lahden ollessa Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2021. Ympäristöpääkaupungin hengessä tämän vuotinen Design Week saikin lisänimekseen GREEN. Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen kärjet ovat muotoilu, kiertotalous sekä liikunta ja elämykset. Lahti Green Design Week 2021 tavoitteena oli nostaa entisestään Päijät-Hämeen mainetta kestävien ratkaisujen, kestävän muotoilun ja kiertotalouden edelläkävijänä ja tuoda alueen muotoilua, tekemistä ja osaamista laajasti näkyväksi. Tapahtuma oli näyteikkuna siihen, miten Päijät-Hämeessä toteutetaan kestävää muotoilua, tuotekehitystä sekä ihmislähtöisiä kestävän elämäntavan ratkaisuja. Lahti Green Design Week 2021 osana Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-vuotta oli Päijät-Hämeelle, Lahdelle sekä tapahtumaa toteuttaville avaintoimijoille merkittävä avaus kohti Päijät-Hämeen muotoilun tiekartassa määriteltyä visiota: Päijät-Häme on 2030 kestävän ja vastuullisen muotoilun monipuolinen ja kansainvälinen onnistuja, jossa muotoilu tuottaa merkittävää liiketoiminnan kasvua ja yhteiskunnallista hyötyä. Lahti Green Design Week nosti erityisesti esille alueen monimuotoista muotoiluosaamista eri oppilaitosten ja toimijoiden kautta. Lahti Green Design Week 2021 siirtyi vallinneen koronatilanteen myötä suurelta osin virtuaaliseksi. Tapahtumien toteuttajat osoittivat jälleen joustavuutta ja innovaatiokykyä etsiessään uusia kanavia omien tapahtumiensa esille tuomiseen virtuaalisesti. Haluamme erityisesti kiittää Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-projektitukiohjelmaa, joka mahdollisti tapahtumaviikon toteutumisen tässä laajuudessa. Hyvästä yhteistyöstä tapahtuman toteutuksessa haluamme kiittää yhteistyöryhmää; Lahden kaupunkia, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:tä, Suomen Muotoilusäätiötä ja LAB-ammattikorkeakoulua sekä hankkeen koko johtoryhmää asiantuntijuutenne jakamisesta. Erityisen kiitoksen haluamme osoittaa LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoille, lehtoreille ja hanketoimijoille hienojen webinaarikokonaisuuksien ja näyttelyiden sekä myyjäisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Samoin kiitos Kannaksen lukion, Tiirismaan koulun ja TAIKA taide- ja muotoilukoulun oppilaille, opiskelijoille ja opettajille. Yhteistoimijuudessa on voimaa.

Kokemuksia ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistyöstä

Kokemuksia ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistyöstä Kumpulainen, Kati; Nylander, Noora Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen ekologisten pakkausratkaisuiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Kuluttajakäyttäytymisen muutos, digitalisaatio ja pakkausmateriaalien kiristyvät ympäristövaatimukset tuovat haasteita pakkaaville yrityksille ja pakkausvalmistajille. Haasteista huolimatta, siirtyminen aiempaa ekologisempiin pakkausratkaisuihin avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikkeita valmistaville yrityksille kehittää omia tuotepakkauksiaan uusien vaatimuksien mukaisiksi. Pakkaaville ja pakkauskoneita valmistaville yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun pakkausten valmistusprosessit tulee virittää uusille materiaaleille soveltuviksi. LUT-yliopiston Pakkaustekniikan laboratorion ja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kuitupohjaisten pakkausratkaisujen integrointi pk-yritysten tarpeisiin (KUPARI)-hankkeessa kehitettiin tulevaisuuden ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja yhdessä elintarvikealan pk-yritysten kanssa. Yrityksillä oli mahdollisuus kokeilla LUTin ja LABin kehittämiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja elintarvikkeiden pakkaamiseen. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) ja Päijät-Hämeen sekä Etelä-Karjalan liitoilta ja sen toteutusaika oli 1.8.2018-31.12.2021. KUPARI-hankkeen päätavoitteena oli kehittää ja pilotoida vähähiilisiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen pk-yritysten tarpeisiin. Hankkeen alussa tehdyssä tarvekartoituksessa selvitettiin, mitä tuotepakkaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita alueen yrityksillä on. Tämän jälkeen yrityksille tarjottiin konkreettisia ratkaisuja havaittujen pakkausteknisten ja pakkausmuotoiluun liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Hankkeessa toteutettujen pilotointien myötä kehitettyjen pakkausratkaisujen toimivuutta päästiin testaamaan aidossa ympäristössä. Ylimaakunnallinen hanke yhdisti Etelä-Karjalan alueelta LUTista löytyvän pakkaustekniikan teknisen, erityisesti tuotantotekniikan ja biomateriaaliosaamisen, sekä Päijät-Hämeen alueen LABistä löytyvään pakkausmuotoilun osaamiseen. Teknologian ja muotoilun osa-alueet täydensivät hyvin toisiaan. LUTilla Pakkaustekniikan laboratorion kehityskohteina aiemmissa hankkeissa ovat olleet muun muassa kuitupohjaiset biomateriaalit ja pakkausten valmistusteknologiat sekä ekologisten kartonkipakkausten käytettävyyden ja tuoteturvallisuuden parantaminen. LABillä pakkausosaaminen liittyy erityisesti pakkaus- ja palvelumuotoiluun sekä käyttäjälähtöiseen tuoteja palvelukehittämiseen. Käyttäjälähtöisessä pakkausten, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä on tavoitteena, että lopputulos vastaa käyttäjän tarpeita sekä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Kiitämme mukana olleita yrityksiä arvokkaasta käyttäjätiedosta, tarpeiden esille tuomisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Luotujen ratkaisujen kehittäminen ja testaus yhdessä on ollut hankkeessa tärkeässä roolissa. LUTista projektitiimiin ovat kuuluneet Mika Kainusalmi, Ville Leminen, Johanna Lyytikäinen, Panu Tanninen ja Antti Pesonen. Lisäksi hankkeessa ovat työskennelleet tutkimusapulainen Anni Nokelainen ja nuorempi tutkija Mahdi Merabtene. LABistä projektitiimiin ovat kuuluneet Noora Nylander, Kati Kumpulainen ja Khelli Palmgren. Lisäksi pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelijat ja heidän lehtorinsa ovat osallistuneet käyttäjätutkimukseen ja suunnittelutyöhön. Artikkelikokoelma sisältää kirjoituksia projektin asiantuntijoilta laajasti eri aihealueista. Niissä tuodaan esille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön monimuotoisuutta ja kerrotaan esimerkkien avulla, millaisia mahdollisuuksia pk-yrityksillä on tehdä yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimistyö ja käytännön konkreettinen tekeminen ovat limittyneet hyvin yhteen. Artikkeleissa aiheina ovat muun muassa materiaali- ja laitekehitys sekä muotoilun merkitys kehittämistyössä. Kirjoitukset työpajoista, käyttäjäkokemusten keräämisestä ja pilotoinneista kertovat konkreettisesta yhdessä tekemisestä ja kehittämisestä. Myös osallistuneet yritykset pääsevät kertomaan kokemuksiaan yhteistyöstä. Toivotamme antoisia lukuhetkiä. Toivottavasti kirjoitukset herättävät mielenkiintoa ja kasvattavat ymmärrystä bio- ja kuitupohjaisten pakkausratkaisujen mahdollisuuksista ja herättävät laajemmin mielenkiintoa kestävään kuluttamiseen. Lahdella Euroopan ympäristöpääkaupunkina (European Green Capital 2021) ja Lappeenrannalla Green Leaf -kaupunkina (2021) on oivallinen tilaisuus näyttää esimerkkiä sekä Päijät-Hämeen, että Etelä-Karjalan alueilla tehtävästä kestävästä kehittämistyöstä ja tulevaisuuteen suuntaavasta toiminnasta, josta hyötyvät paikalliset yritykset, kaupunkien ja kuntien asukkaat sekä ympäristö.