LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Digitalisaatio mullistaa taloushallinnon – kuljetusyrittäjä saa rinnalleen sparraajan
Digitalisaatio on viime vuosina ravistellut taloushallinnon normeja ja käytäntöjä. Se on tuonut mukanaan joukon uusia työkaluja, jotka mahdollistavat entistä ketterämmän ja kustannustehokkaamman taloushallinnon sekä helpottavat monia prosesseja. Keskeisin muutosvoima on ollut automatisointi, joka on vähentänyt merkittävästi asiantuntijoiden rutiinitöitä ja vapauttanut aikaa vaativampiin tehtäviin. Nykyään taloushallinnon asiantuntijat eivät enää ole pelkästään kirjanpidon hoitajia, vaan heistä on tullut yrittäjien neuvonantajia, strategisia kumppaneita ja liiketoiminnan sparraajia. Lähde
Työhyvinvointi ja johtaminen perheyrityksissä – käytännön oppeja PEILI-hankkeen peilauskierroksilta
Työhyvinvointi ja johtaminen liittyvät – tai ainakin niiden pitäisi liittyä – toisiinsa yritysten arjessa. Kun huolehditaan yrityksen arvoista, avoimesta vuoropuhelusta johdon ja työntekijöiden välillä sekä työn sujuvuudesta, tuetaan henkilöstön jaksamista ja liiketoiminnan menestystä. Työhyvinvoinnin haasteet liittyvät usein viestintään, ajankäyttöön, delegointiin ja työympäristön kehittämiseen, mutta ratkaisut löytyvät harvoin valmiista malleista. Arkiset pienet teot ja yhdessä tekeminen auttavat rakentamaan työyhteisöä, jossa jokaisen osaamista arvostetaan ja hyödynnetään. Lähde
Varhaiskasvatus lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä
Varhaiskasvatus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen jo elämän varhaisina vuosina. Varhaiskasvatusyksiköiden pedagogiset ratkaisut, toimintaympäristöt ja arjen valinnat voivat merkittävästi lisätä lasten liikkumista ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. On tärkeää tiedostaa, millainen rooli varhaiskasvatuksella on lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä ja miten paikallisesti kehitetyt työvälineet voivat tukea ja edistää liikkumista. Lähde
LAB Focus
Kuka huolehtii hoitajaopiskelijoiden jaksamisesta? – Lisää tutkimusta tarvitaan
Sosiaali- ja terveysalan tilanne on huolestuttava. Uutisissa kerrotaan ikävistä asioita, kun useat hyvinvointialueet ja organisaatiot ovat käynnistäneet yhteistoimintamenettelyjä (yt-neuvotteluja), jotka kohdistuvat myös hoitohenkilöstöön. Samaan aikaan keskustellaan kuitenkin hoitajien lisäkouluttamisesta. Hoitajaopiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista puhutaan puolestaan melko vähän. Vastuu omasta jaksamisesta jää harmillisen usein opiskelijalle itselleen. Vaativa terveydenhuoltojärjestelmä haastaa alaa opiskelevia Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy jatkuvasti. Terveydenhuolto […] The post Kuka huolehtii hoitajaopiskelijoiden jaksamisesta? – Lisää tutkimusta tarvitaan appeared first on LAB Focus.
Yrittäjyysvalmennus konkareille – tärkeimmät opit ja oivallukset
Mitä tapahtuu, kun kokeneet konkarit kokoontuvat pohtimaan yrittäjyyden tarjoamia mahdollisuuksia sekä suuntaamaan oman näköiselle ja kestävälle yrittäjyyspolulle? Kipinää yrittäjyyteen -valmennuksen ensimmäinen pilotointi toi esiin kolme kiinnostavaa näkökulmaa: ryhmän koko vaikuttaa oppimisen laatuun, sijainti ratkaisee osallistumisen helppouden ja yksinyrittäminen ei olekaan niin yksinäistä kuin moni kuvittelee. Näiden oivallusten kautta hahmottuu kuva siitä, millaisia käytännön asioita kannattaa […] The post Yrittäjyysvalmennus konkareille – tärkeimmät opit ja oivallukset appeared first on LAB Focus.
Hoito alkaa heti: akuutin sepelvaltimotautipotilaan eteneminen päivystyksessä
Koronaariangiografia eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on yksi sydänpotilaan tärkeimmistä tutkimuksista. Tutkimuksessa selvitetään sepelvaltimoiden anatomia sekä mahdollisten ahtaumien määrä, sijainti ja merkittävyys. Jos tutkimustulosten perusteella päädytään pallolaajennukseen, voidaan se tehdä yleensä samalla. (Huovinen ym. 2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2024 noin 17000 pallolaajennus toimenpidettä. (THL tietokantaraportti 2025). Tämä kertoo, kuinka yleiseksi ja tärkeäksi […] The post Hoito alkaa heti: akuutin sepelvaltimotautipotilaan eteneminen päivystyksessä appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.
Kielimentorin työkirja
Kielimentorin työkirja Lindeberg, Tytti; Liski, Evelina Tähän työkirjaan on koottu toimintatapoja, ideoita ja harjoituksia, joita on kokeiltu Elma 2.0 - Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentorimallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Työkirjaa voivat käyttää sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kielimentorit, perehdyttäjät ja kaikki työpaikalla tapahtuvasta kielenoppimisesta kiinnostuneet työntekijät ja esihenkilöt.