Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Itseohjautuvuus – nykyajan kirosana?

Itseohjautuvuudesta on tullut työelämän ja koulutuksen ihanne – ja samalla nykyajan kirosana. Termi liitetään usein moderniin, ketterään ja joustavaan työn tekemiseen, mutta joillekin nuorille työntekijöille se tarkoittaa töiden tekemistä yksin, ilman tukea tai yhteisöä, johon kuulua. Onko itseohjautuvuudesta tullut tavoite, jota nuorista työntekijöistä harva oikeasti haluaa? Lähde

Luontoliikuntaa lasten kehityksen tukemiseksi

Luonnolla ja luontoliikunnalla on lukuisia tunnettuja terveyshyötyjä. Hyvä luontosuhde on mahdollista oppia jo lapsuudessa. Artikkelissa käsitellään kaupungissa ja maalla asuvien lasten fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen kehittymistä. Luontoliikunta mahdollistaa lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen ja motoristen taitojen kehittämisen niin maaseudulla kuin kaupunkiympäristössä. Lähde

Mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä?

Tekoälyn ympärillä käydään vilkasta keskustelua. Maailmaa mullistaa tekoälymurros. Julkisessa keskustelussa puhutaan myös tekoälyvallankumouksesta. Media, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät näkevät tekoälyn kehityksessä sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tekoäly on teknologia, jonka ympärille on muodostunut suuria odotuksia, epävarmuuksia ja taloudellisia paineita. Tässä artikkelissa tekoälyä tarkastellaan kolmen keskustelussa esiin nousevan teeman kautta: 1) geopoliittinen ja taloudellinen valtapeli, 2) teknologiajättien valta ja taloudellisen kuplan uhka sekä 3) yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset. Lähde

LAB Focus

Varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen kehittäminen

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä sosionomitutkinnon kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksen lisäpätevyyden tuottavilla opinnoilla on pitkä perinne, ja ne vastaavat pääsääntöisesti mainiosti varhaiskasvatuksen kentän vaatimuksiin. Työelämäintegroitu oppimisen kehittäminen Ammattikorkeakoulujen tehtävä perustuu opetukseen, joka vastaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin, mutta pohjautuu samanaikaisesti myös tutkimukseen sekä taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Opiskelijoita valmistetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tuetaan heidän […] The post Varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen kehittäminen appeared first on LAB Focus.

Opinnollistaminen vahvistaa osaamista ja työelämävalmiuksia

Opinnollistaminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä ammattikorkeakoulujen pedagogisena harjoittelukäytänteenä. LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelija voi opinnollistaa harjoittelunsa työskentelemällä työsuhteessa joko lähihoitajan tai sairaanhoitajan tehtävissä ja hankkia näin tutkintoon ja harjoitteluun kuuluvaa ammattipätevyyden edellyttämää osaamista (LAB 2024). Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on kouluttaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin, tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja jatkuvaa oppimista. Opinnollistaminen voidaankin katsoa yhtenä menetelmänä […] The post Opinnollistaminen vahvistaa osaamista ja työelämävalmiuksia appeared first on LAB Focus.

Kohti uudistavaa innovointia

Olemme ylittäneet seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta (Stockholm Resilience Center 2025). Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja sosiaalinen eriarvoisuus haastavat meidät ajattelemaan uudella tavalla. Innovaatio on uusi, käyttöönotettu ja arvoa tuottava ratkaisu, joka parhaimmillaan pystyy muuttamaan kokonaisia toimialoja. Viheliäisten ongelmien aikakaudella innovaatioiden tulee tuottaa taloudellisen arvon lisäksi myös sosiaalista ja ekologista arvoa. Innovaatio voi ylläpitää olemassa olevaa […] The post Kohti uudistavaa innovointia appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

HOT-toimintamalli : Kotivanhempien hyvinvointia, osallisuutta, työelämävalmiuksia ja koulutuspolkuja tukemassa

HOT-toimintamalli : Kotivanhempien hyvinvointia, osallisuutta, työelämävalmiuksia ja koulutuspolkuja tukemassa Baliasina, Mariia; Riikkula, Marko; Väisänen, Heidi; Maukonen, Teija Moni Suomeen muuttanut vanhempi viettää pitkiä aikoja kotona hoitaen lapsiaan. Heidän arjestaan usein puuttuu selkeä polku koulutukseen, työhön tai palveluihin. Vaikka halua osallistua ja edetä olisi, käytännön esteet – lastenhoito, kielitaito ja epävarmuus omasta osaamisesta – voivat tehdä osallistumisesta vaikeaa. Kyse ei ole motivaation puutteesta vaan siitä, että sopivia ja saavutettavia mahdollisuuksia ei ole tarjolla. HOT-toimintamalli syntyi tästä arjen todellisuudesta. Se on rakennettu kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien tarpeita kuunnellen. Mallin lähtökohtana on ajatus, että oppiminen, osallisuus ja tulevaisuuden suunnittelu voivat alkaa pienistä askelista – ryhmästä,jossa jokaisen elämäntilanne otetaan vakavasti. Lasten läsnäolo ei ole poikkeus tai ongelma ja vanhemmuuden arki on huomioitu. Tämä julkaisu kokoaa yhteen HOT-toimintamallin keskeiset ajatukset ja käytännöt. Se on kirjoitettu ohjeistuksena toimijoille, jotka työskentelevät maahan muuttaneiden vanhempien parissa ja pohtivat, miten tavoittaa niitä ihmisiä, jotka jäävät helposti palveluiden ja koulutuksen ulkopuolelle, ja miten rakentaa toimintaa heidän kanssa sillä tavoin, että se auttaa ja ohjaa eteenpäin. Mallia ei ole tarkoitettu valmiiksi ratkaisuksi, vaan inspiraatioksi ja työkaluksi, jota voi soveltaa erilaisissa ympäristöissä.

Analysis of Customer Journey Video Data Using Eye-Tracking and Multimodal AI

Analysis of Customer Journey Video Data Using Eye-Tracking and Multimodal AI Heikkinen, Sami; Väisänen, Jaani; Kaikonen, Hannu; Makkula, Sami; Markkanen, Petteri Chira, Camelia; Matei, Oliviu; Pop, Florin; Pop-Sitar, Petrică This study introduces a novel methodological approach for analyzing customer journey data using eye-tracking technology and multimodal AI. Customer journey research faces significant limitations due to reliance on resource-intensive qualitative methods that are difficult to scale. We address this gap by employing vision language models (VLMs) to automate the interpretation of eye-tracking data, eliminating the manual coding bottleneck while enabling analysis of larger and more diverse datasets. Our research evaluates five locally-deployable VLMs to determine the optimal balance between semantic accuracy and computational efficiency. Using data collected with Tobii eye-tracking glasses, we developed an analytical pipeline that synchronizes gaze location data with verbal think-aloud protocols to create a comprehensive multimodal dataset. Results demonstrate that Gemma3 (4B parameters) achieved 100% semantic accuracy on our test set while maintaining reasonable processing efficiency (43.26 s per image). When validated against human coding across the complete dataset, the model achieved a 74.2% recall rate. The integration of eye-tracking and verbal data revealed distinctive attention patterns including “navigational uncertainty,” “confirmatory scanning,” and “socially-mediated attention” throughout the customer journey. Our approach provides objective behavioral evidence of visual attention that complements traditional self-reported measures, enabling more comprehensive touchpoint analysis while aligning with event-driven perspectives from process mining research. This methodology offers promising applications for service design by identifying discrepancies between reported and actual customer attention patterns and providing a foundation for developing automated behavioral indicators to detect moments of customer confusion, decision-making, or confirmation throughout service journeys.

Reittejä toimijuuteen ja työhön : Siivittämö-hanke

Reittejä toimijuuteen ja työhön : Siivittämö-hanke Reponen, Ninni; Häkkinen, Sini; Kröneck, Mia; Heininen-Reimi, Taina Siivittämö (ESR+) -hankkeen lähtökohtana oli käytännön asiakastyössä toistuvasti havaittu ilmiö: mielenterveyssyistä täsmätyökykyisten henkilöiden osaaminen ja työelämävalmiudet eivät tulleet näkyviksi niissä tilanteissa, joissa etenemisen kannalta ratkaisevia päätöksiä tehtiin.Siirtymissä kohti työtä, opintoja tai työllistymistä tukevia palveluja toimijuus usein heikkeni, vaikka yksilöllistä potentiaalia ja motivaatiota oli olemassa. Osaaminen saattoi jäädä tunnistamatta rekrytointitilanteissa, tiedonsiirto katkesi palvelusta toiseen siirryttäessä ja keskeiset käsitteet, kuten täsmätyökykyisyys tai kokemusosaaminen, ymmärrettiin eri tavoin eri toimijoiden kesken. Kehittämistyössä havaittiin, että yksittäiset tukitoimet tai lyhytkestoiset interventiot eivät pystyneet vastaamaan tähän ilmiöön. Tarvittiin kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, jossa huomioidaan samanaikaisesti yksilön toimijuus, vuorovaikutus työelämän kanssa sekä palvelurakenteiden toimivuus. Siivittämö (ESR+) -hankkeessa tähän tarpeeseen vastattiin kehittämällä toimintaympäristömalli, joka jäsentää näitä tekijöitä yhdeksi kokonaisuudeksi. Siivittämö (ESR+) -hanke toteutettiin käytännön asiakastyön ympäristössä, jossa osallistujat olivat mielenterveyssyistä täsmätyökykyisiä henkilöitä sekä kokemusasiantuntijoita, joilla oli halua ja valmiuksia edetä kohti työtä tai opintoja. Kehittämistyö kytkeytyi arjen valmennustilanteisiin, ryhmätoimintaan ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.