Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Monikulttuuristuva hoitotyö : Vieraskielisten hoitajien kokemuksia integroitumisesta työyhteisöön

Hoitotyöhön Suomeen on 2020-luvulla tullut yhä enemmän hoitajia eri kulttuureista, ja vieraskielisten hoitajien määrä on kasvanut erityisesti kotihoidossa, ikäihmisten palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Monikulttuurisuus tuo työyhteisöihin uusia näkökulmia, osaamista ja mahdollisuuksia, mutta samalla se haastaa perehdytyksen, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden rakenteita. Elma 2.0 -hankkeessa on kuultu vieraskielisten hoitajien kokemuksia rekrytoinnista, perehdytyksestä ja työyhteisöön integroitumisesta – heidän äänensä tuo arvokasta tietoa kehittämistyön tueksi. Lähde

Vertaistuki opettajan arjessa

Opettajan kehittämistyö on perinteisesti ollut aika yksinäinen tehtävä: opettaja yksin laatii oppimismateriaalit, suunnittelee opintojaksojen sisällöt, oppituntien ohjelmat sekä oppimistehtävien ohjeet. Muuttuvassa maailmassa myös opetuksen laatuun ja sisältöihin tulee jatkuvasti uusia vaatimuksia ja päivitysten tarpeita, mikä lisää opettajan työn vaativuutta. Opettajan koulutus ja kokemus antavat todella vakaan pohjan opetustyön kehittämiseen, mutta usein opettaja tarvitsee vahvistusta tai tukea kollegalta. Lähde

Esihenkilön ja työyhteisön merkitys nuorten työntekijöiden mielenterveyden tukemisessa

Esihenkilön ja työyhteisön antamalla psykososiaalisella tuella on tärkeä merkitys nuorten työntekijöiden mielenterveydelle. Nuorten psyykkiseen työkykyyn ja mielenterveyteen vaikuttavat työhön liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi yksilölliset riskitekijät ja myös erilaiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset odotukset ja paineet. Esihenkilö ja työyhteisö voivat vahvistaa nuorten työntekijöiden resilienssiä ja psyykkistä työkykyä kuuntelemalla, kannustamalla ja näyttämällä rohkaisevaa esimerkkiä elämän haasteista selviämisessä. Lähde

LAB Focus

Luonnosta hyvinvointia ja luovuutta – uusien palvelujen konseptointia

Päijät-Hämeessä konseptoitiin ja pilotoitiin syksyllä 2025 uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita perustuen luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyihin. Kehittämistyötä tehdään osana LAB-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston toteuttamaa Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanketta, jonka tavoitteena on edistää luontolähtöistä liiketoimintaa lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä Päijät-Hämeessä. Pilottiryhmä testasi aurinkoisena syysiltana Jennin Voiman/Jennin maailman Luonnollisesti läsnä -kokemusta Vääksyn Kalmarinrannalla. Kokonaisuudessaan 1,5 tunnin pituinen kokemus piti […] The post Luonnosta hyvinvointia ja luovuutta – uusien palvelujen konseptointia appeared first on LAB Focus.

Vahva keskivartalo – avain tehokkaaseen nilkkapotkuun juniorijalkapalloilijoilla

Nilkkapotku on jalkapallossa yleisesti käytetty tekniikka, jossa tukijalka asetetaan pallon taakse. Potkaisevan jalan osumakohta on keskellä palloa, jalkapöydän yläosalla. (Lipponen n.d., 45.) Nilkkapotku on tehokas ja pelaajien suosima potkutekniikka. Nilkkapotku vaatii erilaisia ominaisuuksia pelaajalta. (Burhaein ym. 2020.) Tässä artikkelissa tarkastellaan keskivartalon merkitystä nilkkapotkuun. Keskivartalon rooli potkun aikana Potkaistaessa lihasvoima toimii avoimessa reaktioketjussa, joka alkaa vartalosta […] The post Vahva keskivartalo – avain tehokkaaseen nilkkapotkuun juniorijalkapalloilijoilla appeared first on LAB Focus.

Takaisin jaloilleen: AVH-potilaan fysioterapia

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yksi yleisimmistä toimintakykyä heikentävistä sairauksista. Se voi aiheuttaa toispuolihalvauksen, lihasheikkoutta ja tasapainovaikeuksia, jotka heikentävät liikkumista, lisäävät kaatumisriskiä ja vaikeuttavat asennonhallintaa. Fysioterapian tavoitteena on tukea aivojen toimintojen palautumista ja parantaa potilaan toimintakykyä (Aivoinfarkti ja TIA: Käypä hoito -suositus 2024). Fysioterapian kulmakivet kuntoutuksessa AVH-kuntoutus perustuu yksilölliseen arvioon ja voi hyödyntää useita menetelmiä samanaikaisesti. Lihasvoimaharjoittelu […] The post Takaisin jaloilleen: AVH-potilaan fysioterapia appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Murretaan myyttejä AMK-opinnoista

Murretaan myyttejä AMK-opinnoista Ikonen, Mia; Jokinen, Outi; Kempe-Hakkarainen, Tarja; Porras, Päivi; Similä, Neea Tämä julkaisu on tarkoitettu sinulle, joka pohdit, voisiko ammattikorkeakoulu olla sinun juttusi, olet kiinnostunut ammattikorkeakouluopinnoista, suunnittelet hakeutumista ammattikorkeakouluopintoihin, mietit, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on. Julkaisun avulla haluamme rohkaista sinua miettimään opintoja vaihtoehtona ja tutustumaan lähemmin siihen, millaista opiskelu on. Julkaisun taustoittamiseksi on kohdattu lukuisia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, joiden kanssa on käyty keskusteluja ammattikorkeakouluopiskelusta ja siihen liittyvistä käsityksistä. Keskusteluissa on noussut esiin ennakko-oletuksia, pelkoja ja koulukiusaamiskokemuksia. Tarinoita siitä, kuinka omien vanhempien tai lähipiirin ajatukset ovat ohjanneet valintoja tai vuosien takaiset opettajien kommentit vaikuttavat edelleen siihen, millaisena oppijana itsensä näkee. Julkaisussa näkyvät sitaatit ovat näistä tarinoista poimittuja.

Kielivirtaa : Satoa Kielikeskuspäiviltä

Kielivirtaa : Satoa Kielikeskuspäiviltä Kamaja, Heli LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisen Kielikeskuksen Kielivirtaa-julkaisu ilmestyy nyt jo neljättä kertaa. Tällä kertaa julkaisu jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan artikkelit ovat satoa Lappeenrannassa toukokuussa 2025 järjestetyiltä Kielikeskuspäiviltä ja valottavat Kielikeskuspäivien teemoja monesta eri suunnasta. Toisessa osassa luodaan katse korkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen uusiin tapoihin ja tulevaisuuteen sekä historiaan. Kokonaisuudessaan Kielivirtaa-teos tarjoaa tälläkin kertaa mielenkiintoisen, moniulotteisen ja hyödyllisen kattauksen kielten ja viestinnän opetukseen, kehittämiseen ja tutkimukseen korkeakouluissa.

Osaamisen johtamisen nykytila ja kehittämistarpeet : selvitysraportti

Osaamisen johtamisen nykytila ja kehittämistarpeet : selvitysraportti Behm, Minna-Maria; Suikkanen, Anne Tässä selvitysraportissa kootaan ja kuvataan pääosin kotimaisen tiedon pohjalta osaamisen johtamisen ja kehittämisen nykyisiä toimintamalleja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tarkastellaan osaamistarpeiden ennakointia, osaamisen kehittymisen arviointia ja seurantaa sekä tunnistetaan hyviä käytäntöjä, puutteita ja kehittämistarpeita SAKE-kehittämistyön perustaksi. Selvitysraporttiin on valittu erityisesti tietoa ja julkaisuja, jotka hyödyttävät parhaillaan työn alla olevassa kehittämistyössä. Selvitysraportin antia, joka perustuu ajantasaiseen ja tutkittuun tietoon sekä aitoon työelämän tarpeeseen, käytetään SAKE-hankkeen kehittämistoimenpiteissä, kuten työpajoissa ja valmennuksissa sekä toimintamallin ja työvälineiden kehittämisessä. Tietoa hyödynnetään pilottiorganisaatioiden toiminnan, ja valtakunnallisesti osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittämisessä.