LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Yhteisopettajuuden hyödyntäminen SAILA-hankkeen laillistamisväylällä
LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana SAILA 1 ja 2 -hankkeissa, joissa on kehitetty ja pilotoitu valtakunnallista mallia EU- ja ETA-maiden ulkopuolella koulutettujen sairaanhoitajien laillistamiseen Suomessa. SAILA-hankkeen sairaanhoitajan laillistamisväylän opiskelijoista valtaosa on nyt suorittanut opintonsa ja siirtynyt työelämään erilaisiin hoitotyön toimintaympäristöihin. Koulutuksessa on hyödynnetty laaja-alaisesti yhteisopettajuutta hoitotyön ja suomen kielen opettajien välillä. Tämä pedagoginen lähestymistapa on mahdollistanut laillistujien osaamisen kokonaisvaltaisen kehittymisen sekä kielellisistä että ammatillisista näkökulmista. Lähde
Opettajan empatia on tehokkaan oppimisen salainen ainesosa
Miltä tuntuisi astua luokkahuoneeseen, jossa jokainen kohtaaminen rakentaa luottamusta ja oppimisen iloa? Entä jos opettajan empatia olisi avain siihen, että jokainen opiskelija kokisi tulevansa nähdyksi ja kuulluksi – ja samalla oppisi paremmin? Empaattinen opettaja ei vain edistä positiivista ilmapiiriä, vaan vaikuttaa myönteisesti oppimistuloksiin. Lähde
Kansainvälisten opiskelijoiden opettaminen hoitotyön koulutuksessa – kokemuksia Saila‑hankkeesta
Kansainvälisten opiskelijoiden opettaminen suomalaisessa ammattikorkeakoulussa edellyttää kulttuurista sensitiivisyyttä, pedagogista joustavuutta ja syvää ymmärrystä opiskelijoiden taustoista. Saila‑hankkeessa opiskelleet EU‑ ja ETA‑maiden ulkopuolelta tulevat sairaanhoitajat olivat jo suorittaneet sairaanhoitajan tutkinnon omassa kotimaassaan, mutta tarvitsivat Suomessa lisäopintoja ja osaamisen arviointia saadakseen Valviran myöntämän laillistuksen. Tämä opiskelijaryhmä toi opetukseen ainutlaatuisen näkökulman: he olivat kokeneita ammattilaisia, mutta samalla uuden oppimisympäristön ja kulttuurin äärellä. Tutkimukset korostavat, että selkeä pedagoginen rakenne, yhteisöllisyys ja kulttuurisesti saavutettava opetus ovat keskeisiä tekijöitä heidän oppimisensa ja integroitumisensa tukemisessa. Lähde
LAB Focus
Kouluikäisen pitkittyneet ja toistuvat vatsakivut – terveydenhoitajan tuki
Koululla työskentelevä terveydenhoitaja kohtaa vastaanotollaan usein vatsakivuista kärsiviä, sillä vatsakivut ovat kouluiässä yleisiä. Terveydenhoitajalla onkin oltava riittävästi tietoa asiasta, jotta hän pystyy arvioimaan vatsakivun syytä sekä neuvomaan ja tukemaan koululaista kivunhoidossa. Erityisesti pitkittyneiden ja toistuvien vatsakipujen hoidossa nuori voi tarvita terveydenhoitajan tukea. Kouluikäisen vatsakivut ja kivunhoito Kouluikäisellä voi olla pitkittyneitä ja toistuvia vatsakipuja, jotka voivat vaikuttaa nuoren elämänlaatuun. Kipu voi vaikuttaa myös toimintakykyyn. Vatsakivut voivat aiheuttaa oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, poissaoloja, levottomuutta ja niillä […] The post Kouluikäisen pitkittyneet ja toistuvat vatsakivut – terveydenhoitajan tuki appeared first on LAB Focus.
Kaularangan välilevynpullistuman kirurginen hoito
Kaularangan välilevynpullistuma on yleinen niska-, hartia- ja yläraajaseudun oireiden aiheuttaja (Siironen & Antinheimo 2024). Välilevynpullistuma syntyy trauman, selkärangan rappeuman tai muun fysiologisen muutoksen seurauksena (Rahman & Das 2023). Välilevyn sisus pullistuu ulospäin ja mahdollisesti painaa selkäydintä tai selkäydinhermojen juuria aiheuttaen hermojen ärsytystä. Tämä aiheuttaa kovan, äkillisesti alkavan kivun. Kipuoireiden lisäksi saattaa esiintyä tuntopuutoksia, lihasheikkouksia ja refleksipuutoksia. Tilastollisesti kuitenkin vain harvat […] The post Kaularangan välilevynpullistuman kirurginen hoito appeared first on LAB Focus.
Verkkoperehdytys auttaa opiskelijaa onnistumaan
Verkkopainotteinen opiskelu tarjoaa vapautta, mutta vaatii myös paljon oma-aloitteisuutta. Kun suuri osa opinnoista tapahtuu etänä, opiskelijan on itse huolehdittava valmistautumisestaan lähipäiviin. (Tikka 2020, 18). Ensihoidon opiskelijoina huomasimme, että ensimmäiset lähipäivät kuluvat usein tutustuessa käytännön välineisiin aiheuttaen turhautumista ja hukkaan heitettyä aikaa simulaatioissa. Tämä herätti ajatuksen: miten lähipäiviin voisi valmistautua paremmin? Erilaiset digitaaliset opiskelumateriaalit voisivat tarjota opiskelijalle mahdollisuuden opetella välineitä, toimintatapoja ja toimintaympäristöjä […] The post Verkkoperehdytys auttaa opiskelijaa onnistumaan appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.