Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

The LAB-D Program: Strengthening academic expertise and RDI capability at LAB

LAB University of Applied Sciences is running the LAB-D program, which supports LAB staff in pursuing doctoral dissertations and in developing advanced academic expertise. The program was launched in January 2021 as part of LAB’s strategic action plan, with the goal of strengthening the knowledge base for LAB’s research, development, and innovation (RDI) activities and teaching competence. Lähde

Pk-yrityksissä on syytä pohtia eri kielten käyttöä ja luoda kielellisiä linjauksia

Pk-yrityksissä on tärkeää pohtia kielten käyttöä ja luoda kielellisiä linjauksia, erityisesti kun rekrytoidaan ei-suomenkielisiä työntekijöitä. Kielelliset linjaukset tukevat monikielisyyttä ja yhteisöllisyyttä, selkeyttävät kielivalintoja ja edistävät tasa-arvoa. Suomen kieli on pääasiallinen monissa yrityksissä työkieli, mutta englanti toimii tarvittaessa yhteisenä kielenä. Monikielisyys on voimavara, ja rinnakkaiskielisyys suositeltavaa. On tärkeää varmistaa, että kaikki työntekijät voivat osallistua ja toimia työyhteisössä kielitaidostaan riippumatta. Lähde

Auditointilomakkeella kohti selkeämpää, laadukkaampaa ja yhdenmukaisempaa hoitotyön kirjaamista

Hoitotyön kirjaamisen laatu vaihtelee merkittävästi terveydenhuollon eri yksiköiden välillä, mikä heikentää rakenteellisen hoitotyön tiedon hyödynnettävyyttä ja hoidon jatkuvuutta. Tähän haasteeseen voidaan vastata laaduntarkkailun ja auditoinnin avulla. Auditointilomakkeen avulla kirjaamista voidaan arvioida systemaattisesti ja sitä saadaan ohjattua kohti rakenteisempaa ja yhdenmukaisempaa käytäntöä. Lähde

LAB Focus

ACEEPT-projektiviikko Lahdessa: urheilumatkailun mahdollisuudet kansainvälisten opiskelijoiden silmin

Marraskuun lopussa Lahti toimi ACEEPT-verkoston vuotuisen projektiviikon tapahtumakaupunkina. Viikko kokosi yhteen matkailualan opiskelijat ja opettajat eri puolilta Eurooppaa. Teemana oli urheilumatkailu – aihe, joka sopii Lahteen täydellisesti. Mikä ACEEPT? ACEEPT (Association of European University Colleges in Tourism) on eurooppalainen verkosto, joka yhdistää matkailualan korkeakouluja ja edistää opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistä yhteistyötä. Verkoston toiminta rakentuu kolmen […] The post ACEEPT-projektiviikko Lahdessa: urheilumatkailun mahdollisuudet kansainvälisten opiskelijoiden silmin appeared first on LAB Focus.

Sopeudu ja opi uutta – tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksia

Mitkä ovat tulevaisuuden työntekijän tärkeimmät ominaisuudet? Kyselyssä mielipiteensä kertoneiden mukaan kyky ja halu oppia uutta on selvästi tärkein ominaisuus. Myös muut muutoksissa pärjäämiseen liittyvät koettiin tärkeiksi. Vähiten ääniä keräsivät tuottavuus ja tuloksellisuus. 69 vastaajaa kertoi oman mielipiteensä KaakkoACT – ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeelle (LAB 2025) marraskuussa 2025. 17 ominaisuuden listasta piti rastittaa viisi tärkeintä. Annetut […] The post Sopeudu ja opi uutta – tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksia appeared first on LAB Focus.

Pääseekö kotikaupungissa lomatunnelmaan?

Lähiympäristössä vietettävä loma ei vaadi laajaa suunnittelua, jolloin kynnys lähteä lomalle madaltuu. Lähiloma näyttäytyy helposti saavutettavana lomamuotona, joka on sovitettavissa kiireiseenkin elämäntilanteeseen. Voiko kotikaupunkiloma eli staycation tarjota yhtä vahvan lomatunnelman kuin kauempana sijaitseva matkakohde – ja mikä siihen vaikuttaa? Kotikaupungissa tai sen lähiympäristössä vietettävää lomaa voidaan kutsua staycation-lomaksi. Termi muodostuu englanninkielisistä sanoista stay ja vacation, […] The post Pääseekö kotikaupungissa lomatunnelmaan? appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.

Kielimentorin työkirja

Kielimentorin työkirja Lindeberg, Tytti; Liski, Evelina Tähän työkirjaan on koottu toimintatapoja, ideoita ja harjoituksia, joita on kokeiltu Elma 2.0 - Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentorimallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Työkirjaa voivat käyttää sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kielimentorit, perehdyttäjät ja kaikki työpaikalla tapahtuvasta kielenoppimisesta kiinnostuneet työntekijät ja esihenkilöt.

Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta

Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta Arvez, Enni; Rintala, Niko; Kharbach, Mourad OmniTexLux-hankkeessa kehitetään tekstiilien tunnistusta hyödyntämällä moderneja tunnistusteknologioita ja tekoälyä. Yhtenä tavoitteena on ollut tehdä tekstiilien tunnistuksesta tilannekatsaus. Kartoitusten pohjalta syntyi tämä yhteenveto, jossa käsitellään tekstiilien tunnistuksen haasteita ja nykytilannetta. Hankkeen toteuttajana on LAB-ammattikorkeakoulu ja hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen rahoittajana toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.