LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Mitä osaamistarve-ennakoinnilta odotetaan?
KaakkoACT-hankkeessa kehitetään alueellista osaamistarve-ennakointia, jonka tavoitteena on vahvistaa ennakointiyhteistyötä muuttuvilla työmarkkinoilla. Kehittämistyön tueksi haastateltiin Etelä-Karjalan työllisyysalueiden asiantuntijoita eri kunnista sekä henkilöstöpalveluyritysten edustajia. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, millaisia odotuksia eri toimijoilla on osaamistarve-ennakoinnille. Keskusteluissa tarkasteltiin muun muassa ennakointitiedon tarpeita, tiedon lähteitä, oppilaitosten roolia, ennakointiosaamista, tiedon hyödyntämistä sekä sitä, millaisia rakenteita ja yhteistyöverkostoja alueellinen ennakointi tulevaisuudessa edellyttää. Lähde
Bridging the AI Skills Gap in Healthcare and ICT Education: A Curricular Gap Analysis Across European VET and HEI Institutions
The use of artificial intelligence in healthcare is advancing at a rapid pace, yet educational curricula have not kept up. As part of the Erasmus+-funded DETECT 2.0 project, a survey was conducted across four European vocational education and training and higher education institutions to analyse the current state of artificial intelligence (AI), innovation, entrepreneurship, and sustainability competencies taught to healthcare and information and communication technology students. In line with the project’s objective to improve the quality of life of people with early-stage dementia through technology, the survey examined whether curricula included content on AI-based assistive technologies for dementia care. Over 82% of programmes lacked meaningful AI integration, 71% had no dementia-specific content, and 65% of educators expressed low confidence in their graduates' preparedness to use AI-driven tools effectively and responsibly. These descriptive results underscore the urgent need for interdisciplinary curricula that bridge healthcare domain knowledge and technical AI competencies and provide the evidence base for DETECT 2.0’s training interventions. Lähde
Kun avoin data kohtaa yrityksen oman datan – Power BI:n ja tekoälyn mahdollisuudet asiakassegmentoinnissa
Kuka oikeastaan on yrityksesi tyypillinen asiakas? Mistä hän tulee ja miksi hän valitsee juuri tietyn sopimusvaihtoehdon? Mikä on asiakkuuden elinkaari? Entä missä asiakasryhmissä on kasvupotentiaalia? Nämä kysymykset ovat tuttuja monelle yritykselle, mutta vastausten löytäminen vaatii muutakin kuin omaa asiakasrekisteriä. Lähde
LAB Focus
Kumpi on asiakaspalvelussa vahvempi: tekoäly vai ihminen?
Tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa asiakaspalvelussa: chatbotit vastaavat ympäri vuorokauden ja hoitavat kasvavan osan yhteydenotoista. Keskustelu tekoälyn ja ihmisen työnjaosta on kuitenkin usein mustavalkoista. Toisaalta hehkutetaan tehokkuutta, toisaalta varoitellaan kylmästä kohtaamisesta. Tämän vuoden aikana on julkaistu tutkimuksia, jotka piirtävät tilanteesta tarkemman kuvan. Kyse ei ole siitä, kumpi on yleisesti parempi, vaan siitä, missä tilanteissa kumpikin on […] The post Kumpi on asiakaspalvelussa vahvempi: tekoäly vai ihminen? appeared first on LAB Focus.
Kohti arvopohjaista investointipäätöksentekoa – puurakentamista tukevat strategiset tekijät
Massiivipuurakentaminen on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi teollisessa rakentamisessa. Puurakentamisen etuina pidetään muun muassa pienempää hiilijalanjälkeä, nopeampaa rakentamista, kevyempiä rakenteita sekä vastuullisuus- ja ESG-hyötyjä (esim. Churkina ym. 2020; Ramage 2017). Tutkimusten mukaan puu soveltuu erityisesti osaksi hybridiratkaisuja, joissa sitä yhdistetään teräkseen ja betoniin erittäin vaativissa kohteissa, kuten datakeskuksissa. Tilaajan näkökulmasta keskeinen kysymys on, tuottaako vähähiilinen rakennus kilpailuetua […] The post Kohti arvopohjaista investointipäätöksentekoa – puurakentamista tukevat strategiset tekijät appeared first on LAB Focus.
Muuttuva maailma haastaa perinteiset johtamismallit
Yritysmaailmassa uskottiin pitkään, että tulevaisuus on ennustettavissa, suunniteltavissa ja muutos hallittavissa. Entä kun näin ei enää ole? Tänä päivänä epävarmuus ja muutos ovat liiketoimintatoimintaympäristön pysyviä ominaisuuksia. (Lehti 2026a.) Yrityksiin vaikuttavat jatkuvat yhteiskunnalliset, teknologiset sekä geopoliittiset muutokset, joten herääkin kysymys, miten yritykset voivat menestyä maailmassa, jossa epävarmuudesta on tullut uusi normaali? Tämä laittaa myös pohtimaan, millaisia […] The post Muuttuva maailma haastaa perinteiset johtamismallit appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Meta-analysis of biocomposites
Meta-analysis of biocomposites Rahtola, Mikko This publication compiles an extensive meta-analysis of the connections between biocomposites material development, processing, component design and system-level boundary conditions from the perspective of the ABiCo project (Advanced Biocomposites with Circular Design). The meta-analysis is based on scientific literature, internal ABiCo project data, expert and company interviews and computational tools developed in the project. In addition to this report, larger and more thorough summaries and articles have been published on each part of the research project. The task of the meta-analysis is to try to bring together the results of the different work packages and, above all, to draw conclusions about where the most important and profitable applications of biocomposites in the future, the so-called honey-pots, could be. The key conclusion of the analysis is that the bottlenecks in biocomposites are not typically related to individual material parameters, process steps or component solutions, but to the connections between these factors. The variation in the properties of materials is transferred through the processes to the component level and further to system-level requirements, such as certification, service life and circular economy solutions. The publication emphasizes the strategic choice between biodegradability and recyclability. In structural and long-life applications, mechanical recyclability requires a known and limited material composition, functional material labeling and uniform collection systems. Without these prerequisites, biocomposites often end up incinerated or chemically recycled, which should be considered as last-resort recycling options. The meta-analysis also shows that artificial intelligence and computational tools – including the Excel-based benchmark developed in the ABiCo project – enable better and more efficient management of the competitiveness and risks of biocomposites, and help with predictive decision-making already in the early design phase of composites.
Vetoa ja pitoa: opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen
Vetoa ja pitoa: opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen Björn, Lotta; Boedeker, Mika; Kilpimaa, Päivi; Kylänen, Mika; Lausto, Risto-Matti; Lehtola, Ilkka; Nikula, Mika; Ruokoski, Elina; Tanner, Kirsi Opas on tarkoitettu arjen tueksi ja sitä voi hyödyntää eri tavoin: niin johtamistyön tukena ja vinkkipankkina, kuin tarjoamaan syvempää ymmärrystä omista ja työntekijöiden tarpeista ja odotuksista. Oppaan loppuun on koottu konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla merkityksellisyydestä voi lähteä rakentamaan yhteistä keskustelua työpaikalle. Työn merkityksellisyys syntyy arjessa ja pienetkin muutokset voivat vahvistaa sitä ja luoda työarkea, jossa viihdytään. Julkaisu on tuotettu osana EU-osarahoitteista MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla hanketta. Hankkeen ovat toteuttaneet LAB-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu aikavälillä 1.9.2024 -31.8.2026.
Miten hyvät ideat saadaan liikkeelle? Mikro‑ ja pk‑yritysten innovaatiotoiminnan pullonkaulat ja mahdollisuudet Etelä‑Karjalassa
Miten hyvät ideat saadaan liikkeelle? Mikro‑ ja pk‑yritysten innovaatiotoiminnan pullonkaulat ja mahdollisuudet Etelä‑Karjalassa Rantanen, Heli; Ikävalko, Minna; Palo-oja, Outi-Maaria EK-Inno -hanke (1.1.2025–31.5.2026) vastasi Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten tunnistettuihin innovaatiotoiminnan haasteisiin. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa ja kehittää yrityslähtöisiä tukimalleja, jotka tukevat pienten yritysten kehittämistä, kaupallistamista ja kasvua. Hankkeen rahoittajana toimi Etelä-Karjalan liitto. Tämä julkaisu on tehty mikro- ja pk-yritysten kehittäjille ja heille tukipalveluja tarjoaville organisaatioille. Hankkeen toteutuksen lisäksi julkaisu sisältää kehitysehdotuksia, joiden avulla yrittäjät ja tukipalveluita tarjoavat voivat miettiä oman toimintansa kehittämistä edelleen kohti parempaa menestystä.