Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Opiskelijan urapolku – yhdessä rakennettu silta opinnoista työelämään

Kehittämishankkeissa syntyy toisinaan tuloksia, joita ei osata ennakoida hankesuunnitelmaa laadittaessa. Idea opiskelijan urapolkumallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella syntyi LAB-ammattikorkeakoulun Co-Learn! -hankkeen innovointivalmiuksien kehittämistyöpajoissa. Vaikka alueellisen kehittämisyhteistyön ensisijaisena kohderyhmänä olivat pk-yritykset, soveltui toimintatapa hyvin myös yhteistyöhön ison julkisen toimijan, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Tuloksena syntyi urapolkumalli, joka tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistumista ja tekee näkyväksi eri toimijoiden roolin matkalla opinnoista työelämään. Lähde

Horisontti Eurooppa ei ole vain tutkijoille – myös yrityksillä ja yhdistyksillä on tärkeä rooli

Kun Horisontti Eurooppa -ohjelmasta puhutaan, mielikuvat kohdistuvat usein yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta yhteistyöstä. Euroopan unionin suurimmassa tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmassa toimii vuosittain tuhansia yrityksiä, yhdistyksiä, julkisia organisaatioita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Moni pk-yritys tai järjestö saattaa kuitenkin ajatella, ettei ohjelma ole tarkoitettu juuri heille. Tutkimusten perusteella suurin este ei useinkaan ole osaamisen puute, vaan epävarmuus siitä, millainen rooli omalla organisaatiolla voisi kansainvälisessä hankkeessa olla. Lähde

Liiketoimintamallitutkimuksen tutkimushorisontti laajenee – havaintoja Business Model Conference 2026 -konferenssista

Mitä yritysten kilpailukyky oikeastaan ratkaisee tulevaisuudessa? Entä mitä liiketoimintamallitutkimus voi tarjota maailmassa, jossa tekoäly, vastuullisuus, geopoliittinen epävarmuus ja teknologinen murros muuttavat liiketoiminnan perusteita nopeammin kuin koskaan aiemmin? Näitä kysymyksiä pohdittiin kesäkuussa Italiassa järjestetyssä Business Model Conference 2026 -konferenssissa, joka kokosi yhteen liiketoimintamallien tutkijoita ja joitain yrityksen edustajia puolilta maailmaa. Konferenssin ohjelma tarjosi kiinnostavan näkymän siihen, mihin tutkimusala on parhaillaan kehittymässä. Tässä artikkelissa pohdin konferenssin antia ja sitä, millä tavalla liiketoimintamallitutkimuksen tutkimushorisontti on laajenemassa. Lähde

LAB Focus

Asiakasymmärrys on tärkeää luontolähtöisten palveluiden suunnittelussa

Luontolähtöisten palveluiden kehittämisessä yksi keskeinen kysymys on: kenelle palvelua oikeastaan tehdään? Maaseuturahoitteisessa Nature4All-hankkeessa tähän kysymykseen etsittiin vastauksia systemaattisesti asiakasprofiilien ja -korttien avulla. Kolmivaiheinen työpajaprosessi tarjosi osallistujille konkreettisia työkaluja asiakaslähtöiseen ajatteluun – ja ennen kaikkea syvempää ymmärrystä eri kohderyhmien tarpeista, motiiveista ja esteistä. (Nature4All 2026) Asiakasprofiilien taustalla on palvelumuotoilun perusajatus: käyttäjälähtöisyys on onnistuneen palvelun lähtökohta (Sarriolehto […] The post Asiakasymmärrys on tärkeää luontolähtöisten palveluiden suunnittelussa appeared first on LAB Focus.

Tekoäly haastaa terveydenhuollon johtamisen uudistumaan

Tekoälystä puhutaan terveydenhuollossa usein diagnostiikan, potilasturvallisuuden ja kliinisen päätöksenteon näkökulmasta. Vähemmälle huomiolle jää, että tekoäly muuttaa samalla myös johtamista. Kyse ei ole vain uudesta teknologiasta, vaan strategisesta muutoksesta: miten terveydenhuollon organisaatiot käyttävät tietoa, ennakoivat palvelutarvetta ja kohdentavat rajallisia resursseja. Ensi- ja akuuttihoidossa tämä muutos on erityisen ajankohtainen. Päätöksiä tehdään nopeasti, epävarmuuden keskellä ja usein tilanteissa, […] The post Tekoäly haastaa terveydenhuollon johtamisen uudistumaan appeared first on LAB Focus.

Lantionpohjan rentoutusharjoitteet raskauden aikana

Lantionpohja on lantion elimiä kannatteleva lihas- ja sidekudosrakenne. Yhdessä muiden vartalon lihasten kanssa lantionpohja huolehtii kehon asennon hallinnasta. (Aukee 2017.) Lantionpohjan lihaksia on mahdollista harjoittaa raskauden aikana. Lihasten rentouttamisella voidaan vähentää kipuja ja turhaa jännittymistä. (Terveyskylä 2022.) LAB-ammattikorkeakoulussa on tehty digitaalinen opas lantionpohjan rentoutusharjoitteista (Kainiemi ym. 2026). Opas on tehty AMK-opinnäytetyönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle fysioterapeuttien ja […] The post Lantionpohjan rentoutusharjoitteet raskauden aikana appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Economic and environmental impacts of frequency reserve participation for a building PV–BESS system

Economic and environmental impacts of frequency reserve participation for a building PV–BESS system Eloranta, Vilppu This paper investigates the economic and environmental impacts of Frequency Containment Reserve (FCR-N) provision for a hybrid battery energy storage system (BESS) and solar photovoltaic (PV) installation in a public office building located in Finland. Various scenarios and capacities were optimized using linear programming. The results show that FCR-N provision was necessary for the economic viability of BESS. Notably, net-positive system-level cash flows were achieved with a BESS capacity of at least 200 kWh. Generally, BESS affected annual system costs noticeably more than PV did. Furthermore, a cradle-to-gate emission metric is introduced to quantify the environmental impact of FCR-N provision. This metric was found to be 2.29 g CO₂e/kW/h for a two-hour BESS under Nordic regulation. The findings confirm the central role ancillary services have in the economic viability of BESSs. They also provide a basis for quantifying the environmental impact of grid balancing within the renewable energy transition.

Meta-analysis of biocomposites

Meta-analysis of biocomposites Rahtola, Mikko This publication compiles an extensive meta-analysis of the connections between biocomposites material development, processing, component design and system-level boundary conditions from the perspective of the ABiCo project (Advanced Biocomposites with Circular Design). The meta-analysis is based on scientific literature, internal ABiCo project data, expert and company interviews and computational tools developed in the project. In addition to this report, larger and more thorough summaries and articles have been published on each part of the research project. The task of the meta-analysis is to try to bring together the results of the different work packages and, above all, to draw conclusions about where the most important and profitable applications of biocomposites in the future, the so-called honey-pots, could be. The key conclusion of the analysis is that the bottlenecks in biocomposites are not typically related to individual material parameters, process steps or component solutions, but to the connections between these factors. The variation in the properties of materials is transferred through the processes to the component level and further to system-level requirements, such as certification, service life and circular economy solutions. The publication emphasizes the strategic choice between biodegradability and recyclability. In structural and long-life applications, mechanical recyclability requires a known and limited material composition, functional material labeling and uniform collection systems. Without these prerequisites, biocomposites often end up incinerated or chemically recycled, which should be considered as last-resort recycling options. The meta-analysis also shows that artificial intelligence and computational tools – including the Excel-based benchmark developed in the ABiCo project – enable better and more efficient management of the competitiveness and risks of biocomposites, and help with predictive decision-making already in the early design phase of composites.

Vetoa ja pitoa: opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen

Vetoa ja pitoa: opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen Björn, Lotta; Boedeker, Mika; Kilpimaa, Päivi; Kylänen, Mika; Lausto, Risto-Matti; Lehtola, Ilkka; Nikula, Mika; Ruokoski, Elina; Tanner, Kirsi Opas on tarkoitettu arjen tueksi ja sitä voi hyödyntää eri tavoin: niin johtamistyön tukena ja vinkkipankkina, kuin tarjoamaan syvempää ymmärrystä omista ja työntekijöiden tarpeista ja odotuksista. Oppaan loppuun on koottu konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla merkityksellisyydestä voi lähteä rakentamaan yhteistä keskustelua työpaikalle. Työn merkityksellisyys syntyy arjessa ja pienetkin muutokset voivat vahvistaa sitä ja luoda työarkea, jossa viihdytään. Julkaisu on tuotettu osana EU-osarahoitteista MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla hanketta. Hankkeen ovat toteuttaneet LAB-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu aikavälillä 1.9.2024 -31.8.2026.