Joustava tuotekehitys tukee ruokateollisuutta

Syyskuun lopussa LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle avautuva Food Pilot Plant -tuotekehitys- ja testausympäristö tukee elintarvikealan yrityksiä uusien kasvipohjaisten tuotteiden kehittämisessä. Paikkaa voi hyödyntää etenkin tuotteiden koe-erien valmistukseen, uusien raaka-aineiden testaamiseen, uusien valmistustekniikoiden ja prosessien kokeiluun sekä raaka-aineiden ja tuotteiden analysointiin.

Uusi tuotekehitysympäristö on toteutettu tiiviissä yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa. Toiminnasta vastaa LAB-ammattikorkeakoulu, ja sitä on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto.

Food Pilot Plant -tuotekehitysympäristö on kooltaan 600 neliömetriä, ja se kattaa uuttotilan, pullotus- ja hiilihapotushuoneen, käymis- ja tislaustilan, viljankäsittelyhuoneen, laboratorion, sosiaalitilat, varastot, kylmiön ja valvomon.

"Tuotteella on todellisuudessa pitkä matka tuotekehityksestä kuluttajalle. Food Pilot Plant tukee yrityksiä uusien kasvipohjaisten tuotteiden kehittämisessä tarjoamalla teollistamisen vaatiman laitteiston. Tuotekehitysympäristön myötä prosessia on mahdollista viedä eteenpäin joustavasta ideoinnista kohti teollista mittakaavaa. On suuri etu, että tuotteita voi kehittää pienemmässä paikassa pienemmissä erissä", kertoo LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Pasi Raja.

"Food Pilot Plant tuo hyvän ratkaisun tuotekehitykseen liittyviin pilotointitarpeisiin. Aiemmin haasteena on ollut usein se, ettei pilotointia varten ole ollut oikeaa laitekantaa. On eri asia tehdä testituotteita kuin valmistaa lopullinen tuote kuluttajalle. Pilotointitasolla liian suurien erien valmistaminen ei ole kustannustehokasta", kertoo Fazer Myllyjen tuotekehitys- ja tutkimusjohtaja Markku Mikola.

Tuoteympäristön palvelut jakautuvat juomatuotteiden sekä jyvä- ja jauhotuotteiden kokeilu- ja kehityspalveluihin.

"Konkreettisesti käytössä on neljä eri tilaa, jotka ovat omien kulkuoikeuksien takana. Näin esimerkiksi neljä eri yritystä voi toimia tiloissa ilman, että liikesalaisuudet tulevat ilmi. Virallisesti Food Pilot Plant -yrityspalvelut alkavat vuoden 2024 alussa, mutta jo syksyllä ajamme prosesseja läpi", sanoo Raja.

Yhteistyöalusta toimii kestävän kasvun tukena

Food Pilot Plant -tuotekehitysympäristö on avaus hiljattain julkistetulle Food Campus Finland -yhteistyöalustalle, jonka takana on laaja joukko toimijoita.

LAB-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen Viljaklusterin, LUT-yliopiston, Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden kaupungin sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n luoman alustan päämääränä on kasvattaa Suomen elintarviketeollisuuden jalostusarvoa ja TKI-toimintaa sekä suomalaisen elintarvikeviennin edellytyksiä.

Mikolan mukaan on rikkaus, että asioita tehdään yhdessä.

"Vaikka emme teekään käsi kädessä töitä, tämänkaltaisen yhteistyön kautta saamme voimia yhdistettyä. Raaka-ainepohja on kuitenkin meillä sama", kertoo Mikola.

Valtakunnallinen ja kansainvälinen Food Campus Finland -yhteistyöalusta tähtää Suomen ruokaviennin kaksinkertaistamiseen Petteri Orpon hallituksen ohjelman vision mukaisesti.

"Jotta tavoitteeseen päästään, alan koulutusta ja tutkimusta täytyy vahvistaa, saada riittävää TKI-rahoitusta sekä johdonmukaisesti kehittää koko elintarviketuotannon arvoketjua – niin alkutuotantoa, teollisuutta kuin sitä tukevia aloja. Tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälistä kasvua elintarvikealalle, houkutella Suomeen uusia investointeja sekä tiivistää alan kansallista koulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä", kertoo Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n liiketoimintakehittäjä Jari Eskola.

Yhteistyöalusta ottaa mukaan perinteisen elintarviketeollisuuden arvoketjun lisäksi esimerkiksi pakkaamisen, logistiikan sekä turvallisuuteen, muotoiluun ja digitalisaatioon liittyvän osaamisen ja kehitystyön. Tärkeää alan kehitystä ajatellen on tukea myös pk- sekä start up -yrityksiä. 

"Tarjoamalla tuotekehitykseen ja testaukseen hyvin toimivat puitteet Food Campus Finland on kuin hautomo uusille innovaatioille ja niiden pohjalta syntyville liiketoimintamahdollisuuksille", toteaa Eskola.

Yhteistyöalustan rahoitus tulee kumppanien omien panosten lisäksi muun muassa EU:n tutkimus- ja klusteriohjelmista.

Suomen viljaosaamisen mittavin keskittymä

Kaiken kaikkiaan Päijät-Häme on kiinnostava alue elintarvikealan näkökulmasta, sillä sen vilja-alan osaajien keskittymä on koko Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen. Vuonna 2003 perustettu Päijät-Hämeen Viljaklusteri on alueen viljaraaka-ainetta jalostavien yritysten, koulutusorganisaatioiden sekä reilun 800 viljan viljelijän muodostama yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on edistää alueellista verkottumista, tukea viljaa jalostavien yritysten yhteistyötä tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä kohottaa elintarvikealan mainetta.

"Päijät-Hämeessä on edustettuna viljan koko arvoketju viljelijöistä aina teollisuuteen ja vähittäiskauppaan. Viljaklusteri on Suomen monipuolisin viljaosaamisen keskittymä", kertoo Eskola.

Viljaklusteriin kuuluvat suuryritykset – Fazer, Hartwall ja Polttimo-yhtiöt – kehittävät klusterin toimintaa tasa-arvoisesti yhdessä klusterin pk-yritysten kanssa.

Menestystä uudistumalla

Päijät-Hämeen Viljaklusterissa olevien yritysten vuosittainen liikevaihto on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa, ja ne työllistävät noin 3 000 henkilöä. Viljaklusterin ketjun läpi kulkeva viljan määrä käsittää yli 250 miljoonaa kiloa, joka vastaa yli 70 000 hehtaarin viljasatoa.

"Kun Päijät-Hämeestä puhutaan, ei voi olla mainitsematta puhdasta pohjavettä ja viljalle sopivaa maaperää. Alueella on runsaasti vahvuuksia, ja ne ovatkin selkeä syy viljan viljelyn merkittävään asemaan Päijät-Hämeessä", toteaa Hartwallin panimomestari Hannele Alakarhu.

Alueen viljatoimijat myös uudistuvat ja uudistavat. Usein sanotaankin, että organisaatioiden pitää menestyäkseen pystyä oppimaan ja uudistumaan vähintään samaan tahtiin kuin sen oma toimintaympäristö muuttuu.

"Viljateollisuudella on suuri merkitys Päijät-Hämeessä. Alueella on monia tehtaita, ja siellä on syntynyt lukuisia kiertotalousinnovaatioita. Ihmisillä on osaamista ja ymmärrystä sekä halua kehittyä. Innovaatioympäristö on aidosti yrityslähtöinen ja parasta osaamista hyödyntävä", muistuttaa Mikola.

"Alun perin tarve Food Pilot Plant -tuotekehitys- ja testausympäristölle tuli juuri Viljaklusterin yrityksiltä", Eskola täydentää.

Päijät-Hämeessä tiiviillä koulutusorganisaatioyhteistyöllä pyritään vastaamaan alueen elintarvikealan yritysten osaajatarpeeseen. Koulutuskeskus Salpauksessa alkaa syksyllä myös uusi elintarvikkeiden valmistajan koulutus.

"Se, että alue on elinvoimainen, hyödyttää meitä kaikkia. Alueella on valtavasti potentiaalia, ja täällä on loistava yhdistelmä koulutusta ja kehitystä. On mielenkiintoista seurata, mitä se tuokaan tullessaan", päättää Alakarhu.

Teksti Jenni Valtari