Hyvinvoinnin tilat
Huono-osaisuutta ja syrjintää aiheuttavat syyt ovat moninaiset, ja useimmiten tekijät muodostavat elämän eri
vaiheissa alkavan, pitkäkestoisen ja kumuloituvan ketjureaktion, jota ihmisen on vaikea katkaista yksin ilman
tukitoimia. Heikko työmarkkinatilanne on itsessään huono-osaisuutta aiheuttava tekijä, mutta sen taustalla voi olla jo muita huono-osaisuuteen vaikuttavia syitä. Huono-osaisuutta lisäävät kouluttautumattomuus tai koulutuksen aikaiset vaikeudet. Erityisen riskialttiina ihminen on silloin, kun joku arjen jatkuvuutta kannatteleva tekijä hajoaa tai putoaa pois. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. työttömyys, vakava sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero, maassa- tai maahanmuutto, ikääntyminen tai leskeytyminen. Näissä tilanteissa sosiaalinen verkosto ja kontaktit voivat kaventua tai kadota, mikä johtaa helposti yksinäisyyteen. Jos ei ole paikkaa, missä jatkaa aiemmin tavanomaista sosiaalista toimintaa, ihminen jää kotiin, sosiaalinen piiri kapenee ja kynnys osallistumiseen ja osallistuuteen nousee liian korkealle. Kumuloitumisen seurauksena voi olla syrjintää ja huono-osaisuutta, mistä aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksiaja riskejä ihmiselle itselleen ja sekä kasvavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Hyvinvoinnin tilat -hankkeella osallistutaan syrjinnän ja huono-osaisuuden kehittymisen ehkäisemiseen sekä syrjintää
ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen tuottamalla avoimesti kaikkien
käytössä olevia Hyvinvoinnin tiloja eri puolille Suomea, kehittämällä niiden toimintaa asiakastarpeita vastaavaksi sekä
nivomalla näin syntyvä toiminta osaksi alueellisten toimijaverkostojen sekä julkisen sektorin palvelujärjestelmän
toimintaa. Syntyvä yhteistyö lisää syrjäytymisen ehkäisyn alueellisia resursseja ja tuo tukea tarvitseville erilaisia
mahdollisuuksia yhteiskunnassa kiinni pysymiseen. Samalla se vahvistaa kokonaiskuvan muodostamista palvelujen
tarpeen ja tarjonnan kohtaamisesta. Yhteiskunnan muuttuessa ja kuntarajojen siirtyessä on Suomeen jäänyt tyhjilleen useita perinteikkäitä rakennuksia sairaaloista, kunnantalojen kautta kirjastoihin. Hyvinvoinnin tilat -hanke tarjoaa ratkaisun yhdistämällä sosiaalisen osallisuuden ulkopuolelle herkästi jäävät ihmiset ja tyhjilleen jääneet rakennukset tavalla, jossa ei investoida seiniin vaan yhteistoiminnan kehittämiseen.
Hankkeen aikana kehitetään Hyvinvoinnin tilat -malli vastaavien konseptien kehittämiseksi uusilla alueilla ja paikkakunnilla. Jokaisella alueella on omanlainen toimija- ja
voimavaraverkosto, johon mallia sovelletaan paikallisten asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Lisäksi hankkeessa
rakennetaan toimijoiden välille verkosto, jossa osaamista ja ideoita voidaan puolin ja toisin jakaa. Verkosto tuottaa
tietoa ja osaamista sekä alueellisen että valtakunnallisen kehittämisen tarpeisiin.
vaiheissa alkavan, pitkäkestoisen ja kumuloituvan ketjureaktion, jota ihmisen on vaikea katkaista yksin ilman
tukitoimia. Heikko työmarkkinatilanne on itsessään huono-osaisuutta aiheuttava tekijä, mutta sen taustalla voi olla jo muita huono-osaisuuteen vaikuttavia syitä. Huono-osaisuutta lisäävät kouluttautumattomuus tai koulutuksen aikaiset vaikeudet. Erityisen riskialttiina ihminen on silloin, kun joku arjen jatkuvuutta kannatteleva tekijä hajoaa tai putoaa pois. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. työttömyys, vakava sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero, maassa- tai maahanmuutto, ikääntyminen tai leskeytyminen. Näissä tilanteissa sosiaalinen verkosto ja kontaktit voivat kaventua tai kadota, mikä johtaa helposti yksinäisyyteen. Jos ei ole paikkaa, missä jatkaa aiemmin tavanomaista sosiaalista toimintaa, ihminen jää kotiin, sosiaalinen piiri kapenee ja kynnys osallistumiseen ja osallistuuteen nousee liian korkealle. Kumuloitumisen seurauksena voi olla syrjintää ja huono-osaisuutta, mistä aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksiaja riskejä ihmiselle itselleen ja sekä kasvavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Hyvinvoinnin tilat -hankkeella osallistutaan syrjinnän ja huono-osaisuuden kehittymisen ehkäisemiseen sekä syrjintää
ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen tuottamalla avoimesti kaikkien
käytössä olevia Hyvinvoinnin tiloja eri puolille Suomea, kehittämällä niiden toimintaa asiakastarpeita vastaavaksi sekä
nivomalla näin syntyvä toiminta osaksi alueellisten toimijaverkostojen sekä julkisen sektorin palvelujärjestelmän
toimintaa. Syntyvä yhteistyö lisää syrjäytymisen ehkäisyn alueellisia resursseja ja tuo tukea tarvitseville erilaisia
mahdollisuuksia yhteiskunnassa kiinni pysymiseen. Samalla se vahvistaa kokonaiskuvan muodostamista palvelujen
tarpeen ja tarjonnan kohtaamisesta. Yhteiskunnan muuttuessa ja kuntarajojen siirtyessä on Suomeen jäänyt tyhjilleen useita perinteikkäitä rakennuksia sairaaloista, kunnantalojen kautta kirjastoihin. Hyvinvoinnin tilat -hanke tarjoaa ratkaisun yhdistämällä sosiaalisen osallisuuden ulkopuolelle herkästi jäävät ihmiset ja tyhjilleen jääneet rakennukset tavalla, jossa ei investoida seiniin vaan yhteistoiminnan kehittämiseen.
Hankkeen aikana kehitetään Hyvinvoinnin tilat -malli vastaavien konseptien kehittämiseksi uusilla alueilla ja paikkakunnilla. Jokaisella alueella on omanlainen toimija- ja
voimavaraverkosto, johon mallia sovelletaan paikallisten asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Lisäksi hankkeessa
rakennetaan toimijoiden välille verkosto, jossa osaamista ja ideoita voidaan puolin ja toisin jakaa. Verkosto tuottaa
tietoa ja osaamista sekä alueellisen että valtakunnallisen kehittämisen tarpeisiin.
Toteutusaika
-
Projektin tila
Päättynyt
Toteutusalue
Kansallinen
Rahoitus
ESR 2014-2020 Flat Rate
LABin rooli
Osatoteuttaja
Yksikkö
Hyvinvointi
Painoala
Hyvinvoiva ihminen