Projektin julkaisut
 Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa kartoitetaan asukaslähtöisten kiertotalousratkaisujen tarvetta ja mahdollisuuksia Etelä-Karjalan maaseutukunnissa sekä tunnistetaan olemassa olevia paikallisia kiertotalouspalveluita. Yhteiskäyttöisiä välineitä tarjoavat muun muassa paikalliset kirjastot sekä yksityiset toimijat. Sen sijaan erilaisia korjauspalveluita tuottavia toimijoita toivottaisiin maaseutukuntiin enemmän. Lue koko artikkeli. |
 Keväällä 2024 Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Lauritsalan kirjaston kanssa kaksi alueen asukkaiden toivomaa kiertotalousratkaisua: liikuntavälinelainaamo ja palapelien vaihtopiste. Molemmat ratkaisut toteutettiin mahdollisimman pitkälle kiertotalousajattelun mukaisesti esimerkiksi hankkimalla välineet käytettyinä. Lue artikkelista, miten ratkaisut toteutettiin käytännössä asukkaita osallistaen. Artikkeliin pääset tästä. |
 Etelä-Karjalan alueella kotitalouksien biojäte hyödynnetään paikallisesti. Alueen kotitalouksilta erilliskerätyistä biojätteistä ja jätevedenpuhdistamojen lietteistä tehdään biokaasulaitoksella liikennepolttoaineena käytettävää biokaasua sekä kierrätyslannoitteita paikallisille toimijoille. Näin saadaan hyödynnettyä biojätelaitokselle saapuvat biojätteet 100 %:sti. Lue koko artikkeli. |
 Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa pyrittiin keväällä 2024 tehostamaan biojätteen lajittelua Lappeenrannan Lauritsalassa. Kampanjassa kaikille taloille jaettiin postiluukuista tiedotteita kampanjasta, kaksikieliset lajitteluohjeet, biojäteopas sekä biopusseja muiden materiaalien kanssa. Kampanjassa toteutettiin näiden lisäksi eri toimenpiteitä eri taloille. Kahden talon asukkaille jaettiin ilmaisia lajitteluastioita. Kahden talon jätekatoksiin asennettiin postilaatikot, josta sai käydä hakemassa ilmaisia biojätepusseja. Kolmen talon asukkaille järjestettiin asukastilaisuus piha-alueella. Lue koko artikkeli. |
Vuonna 2021 voimaan astunut jätelaki on alkanut vaikuttamaan taajamien asukkaiden elämään viimeistään tänä kesänä, kun biojätteen erilliskeräysvelvoite laajeni koskemaan kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamia. Alueellisesti velvoite voi koskea myös harvemmin asuttuja alueita, kuten Etelä-Karjalassa koko maakuntaa ja sen asukkaita. Kampanjointi biojätteen lajittelun tehostamiseksi on ajankohtaista kaikkialla Suomessa, sillä suuri osa biojätteestä päätyy yhä sekajätteen joukkoon. Tässä artikkelissa nostetaan esimerkkejä vuonna 2024 toteutetuista lajittelun tehostamistoimenpiteistä Suomessa. Lue koko artikkeli. |
![[ALT: Biojäteastia, jossa biojätettä ilman pussia, biohajoavassa pussissa ja muovipussissa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/08/662_2024_Murretaan-biojatteen-lajittelua-haittaavia-myytteja-osa-2-1024x558.jpg) ”Kuulemma kananmunan kuoria ei voi laittaa biojätteeseen.” Näin oli eräs henkilö lukenut verkkolehdestä. Toinen kertoi, että biojätteet voi laittaa muovipussissa keräykseen. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa kananmunan kuoret lajitellaan biojätteeseen, mutta ei missään nimessä muovipussissa. Eri jäteyhtiöiden lajitteluohjeet hämmentävät ja pakottavat asukkaita valppauteen jo pelkän biojätteen lajittelun osalta. Tämä blogi jatkaa biojätteen lajittelua haittaavien myyttien murtamista. Lue koko blogi. |
 Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa toteutetaan erilaisia kiertotalouden ratkaisuja asukaslähtöisesti palvelumuotoilun keinoin. Keväällä ja kesällä 2024 hanke on osallistunut useisiin tapahtumiin, joissa se on osallistanut kävijöitä ajattelemaan eri kiertotalouden osa-alueita. Tapahtumipisteille on haluttu tuoda toiminnallisia, pelillisyyttä hyödyntäviä, osuuksia, jotka olisivat samalla hauskoja ja opettavaisia. Tapahtumakävijöitä on muun muassa laitettu lajittelemaan niin jätteitä kuin paikallisia yrityksiäkin. Lue koko juttu täällä. |
 Sustainable Design Studio, a multidisciplinary course at LAB University of Applied Sciences, empowers students to tackle real-life projects. This spring, students addressed brief from the ASKI project, aiming to enhance biowaste sorting through innovative products, services, and marketing concepts. Their creative solutions promise to improve recycling practices and community engagement. Read the whole article here. |
 Lauritsalan biojätekokeiluissa Lappeenrannassa pyrittiin tehostamaan biojätteen lajittelua asukaslähtöisillä ratkaisuilla. Askukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI)-hankkeen puitteissa kahdeksassa kerrostalossa toteutettiin erilaisia biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseen tähtääviä kampanjoita, kuten biopussien ja lajitteluastioiden jakoa, sekä asukasiltoja. Kokeilujen tulokset osoittavat, että monipuoliset toimenpiteet ja aktiivinen viestintä lisäävät asukkaiden tietoisuutta ja sitoutumista biojätteen lajitteluun. Lue koko artikkeli. |
 Vuoden 2024 alussa käynnistettiin Lauritsalassa, Lappeenrannassa, biojätteen erilliskeräystä tehostava kokeilukampanja. Kampanjan avulla testattiin ja kehitettiin ratkaisuja biojätteen lajitteluun yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Pilottiin valittujen taloyhtiöiden asukkailta kerättiin kokemuksia ja kehitysehdotuksia teemahaastattelujen avulla. Lue koko artikkeli. |
 Asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -projektissa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tavoitteena oli innostaa osallistujia keksimään alueen opiskelijoille tarpeellisia kiertotalousratkaisuja. Työpajan myötä nousi esille useita tarpeita, joista yli muiden nousi kolme tarvetta: tarve vaatteiden korjausmahdollisuudelle, tarve lajitteluosaamisen lisäämiselle sekä tarve helpottaa tavaran kiertoa yhteisön jäsenten välillä. Erityisesti jälkimmäisin tarve nousi esille kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Lue koko artikkeli. |
 Jätehuollon palvelut rahoitetaan kokonaan palveluntuottamisesta perittävillä maksuilla eli kaikki jätehuollon kulut tulevat asukkaiden ja palveluntuottajien maksettavaksi. Jos taloyhtiön asukkaat kierrättävät oikein, niin sekajätteeksi pitäisi päätyä vain pieni osa kaikesta jätteestä. Kierrättämällä oikein taloyhtiöt säästävät pitkän pennin. Lue koko blogi. |
 Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalassa erilliskerätyn biojätteen määrää. Lappeenrannan Lauritsalasta hankkeeseen saatiin mukaan kahdeksan kerrostaloa, joissa tehtiin vuodenvaihteessa 2023-2024 kuivajätteen koostumustutkimuksia lajittelun nykytilanteen selvittämiseksi. Tutkimuksista ilmeni, että lajittelussa on vielä paljon parantamisen varaa. Lue koko blogi. |
 ASKI-hanke haastoi Greenreality-karnevaalin kävijöitä testaamaan lajittelutaitoaan lajittelupelin avulla. Jätetietous oli pääosin hallussa, mutta mm. lasiesineet hämmensivät. Lue koko blogi. |
 "Biojäte maatuu sekajätteen seassa." "Jätteet menevät kuitenkin sekaisin." "Biojätepussit maksavat." Murretaanpa muutama myytti. Lue koko blogi. |
Projektissa tapahtuu
Lauritsalan kirjastoon perustetaan liikuntavälineiden lainauspiste ja palapelien vaihtopiste kävijöiden toiveesta
ASKI-hanke tekee yhteistyötä Lappeenrannan Lauritsalan kirjaston kanssa asukaslähtöisten kiertotalousratkaisujen perustamiseksi. Syksyllä 2023 hanke piti työpajan alueen asukasiltamassa. Työpajan tarkoituksena oli selvittää, millaisille kiertotalouspalveluille alueella olisi tarve. Lähikirjasto innostui työpajassa nousseesta ideasta tuoda liikuntavälineet osaksi kirjaston tarjontaa. Keväällä 2024 alueen asukkaat ja kirjaston käyttäjät saivat vaikuttaa äänestämällä, mitä välineitä kirjaston tarjontaan otetaan mukaan. Lue koko juttu liikuntavälinelainaamosta täällä. Idea palapelien vaihtopisteestä hankkeelle tuli puolestaan kirjaston henkilökunnalta, jolle toive tällaisesta pisteestä oli esitetty. Lauritsalan kirjastossa oli jo aiemmin ollut vastaavaa toimintaa mm. kasvienvaihtopisteen muodossa. Palapelipisteen aloituspalapelit saatiin hankkeen sekä kirjaston työntekijöiltä, minkä jälkeen piste pyöri itsekseen kävijöiden vaihdossa tuomilla palapeleillä. Kävijät ovat pitäneet palapelien vaihtopistettä hyvänä ideana ja eräs haastateltu kävijä kertoi käyneensä vaihtamassa palapelejä pisteellä jo kolme kertaa.
Kahdeksan asuintaloa mukaan hankkeeseen Lappeenrannan Lauritsalasta
Vuodenvaihteessa 2023-2024 Lappeenrannan Lauritsalassa toteutetaan kuivajätteen koostumustutkimuksia kahdeksassa asuintalokohteessa, mm. useassa Lappeenrannan Asuntopalvelun kohteessa. Koostumustutkimuksissa selvitetään, mitä lajiteltavia jätejakeita kuivajätteen seassa on. Erityisesti olemme kiinnostuneita tutkimaan, kuinka paljon biojätettä päätyy kuivajätteeseen. Alkuvuonna 2024 mukana olevissa kohteissa aloitetaan kampanjointi, jolla biojätteen lajittelua pyritään lisäämään.
Biojätekysely Etelä-Karjalan asukkaille
Selvitimme kesä-lokakuussa 2023 kyselyn avulla, miten Etelä-Karjalassa lajitellaan biojätettä. Kyselyyn vastasi yhteensä 224 asukasta tai mökinomistajaa Etelä-Karjalasta. Eniten vastauksia saatiin Lappeenrannasta, Luumäeltä, Imatralta ja Taipalsaarelta. Kyselyyn saatiin määrällisesti hyvin vastauksia, mutta tuloksiin erityisesti lajittelemattomuuteen liittyen suhtauduttiin varovasti, sillä kyselyyn vastaaminen kiinnosti selkeästi niitä ihmisiä, jotka kokivat (biojätteen) lajittelemisen tärkeänä.
Kyselyn perusteella voidaan päätellä, että biojätettä lajittelevat erityisen hyvin taajamassa asuvat yli 50-vuotiaat omistusasuntojen asukkaat. Kerros- ja rivitaloasukkaat lajittelevat biojätteensä taloyhtiön biojäteastiaan. Sen sijaan omakotitalo- ja loma-asukkaat lajittelevat biojätteen pääasiassa omaan kompostoriin. Kyselyn mukaan haja-asutusaluiden asukkaiden biojätteen lajittelua haastaa eniten se, että alueella ei kerätä erikseen biojätettä. Viidesosa niistä, jotka lajittelevat biojätettä, kokivat kodin tilanpuutteen haastavimmaksi asiaksi lajittelussa. Muita lajittelua haastavia asioita olivat:
- jäteastioiden sotkuisuus
- kaukana sijaitsevat jätteenkeräyspisteet
- biojätepussien maksullisuus
- tiedonpuute siitä, mikä jäte kuuluu mihinkin astiaan.
Lajittelumotivaatiota laski myös se, että muut lajittelevat vääriin astioihin. Ne, jotka vastasivat etteivät lajittele biojätettä, kertoivat painavimmiksi syiksi lajittelemattomuuteen tilanpuutteen asunnossa ja biojätepussien maksullisuuden. Opiskelijat nostivat tärkeimmiksi biojätteen lajittelua lisääviksi tekijöiksi maksuttomat biojätepussit ja asunnon paremman lajittelujärjestelmän. Myös selkeitä lajitteluohjeita kaivattiin.
Kyselyyn vastanneet lajittelivat hyvin myös muita jätelajeja. Muista jätelajeista heikoiten lajiteltiin muovia ja ongelmajätettä. Avoimessa palautteessa muovin kohdalla nostettiin haastavina seikkoina:
- taloyhtiöiden täynnä olevat muovinkeräysastiat
- muovinkeräyspisteiden kaukainen sijainti
- tiedonpuute liittyen siihen, millainen muovi kuuluu muovinkeräykseen
- tiedonpuute liittyen siihen, miten puhdas pakkauksen pitää olla, jotta sen voi lajitella muovinkeräykseen.
Kyselyn lopussa kysyttiin vielä, tietävätkö vastaajat, mikä on jätekimppa. Yli 40 % vastaajista ei tiennyt, mutta oli kiinnostunut asiasta.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lajitteluastia, jonka voitti asukas Luumäeltä.
