Luontomatkailussa kiinnostavat hyvinvointi ja matalan kynnyksen elämykset
Luontomatkailu on ollut nousussa jo vuosikymmeniä, mutta koronapandemian jälkeen ihmisten kiinnostuksessa nähtiin varsinainen hyppäys. Ilmiö tunnistettiin myös kansainvälisesti ja esimerkiksi Suomen kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat selvästi.
”Hyvinvointi ylipäätään on ollut nousussa. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tunnetaan hyvin, mikä toimii vetonaulana myös kansainvälisesti”, LABin johtava asiantuntija, dosentti Riikka Puhakka kertoo.
Suomessa luonto- ja hyvinvointielämyksiin keskittyville matkailupalveluille on paljon potentiaalia. Meiltä löytyy harvaanasuttuja korpimaita ja toisaalta lähiluontoa, jossa metsään, suolle tai järvimaisemiin pääsee kivenheiton päässä palveluista.
”Meille arkiset luontokohteet voivat olla ulkomaalaisen näkökulmasta ainutlaatuisia. Monella tiheämmin asutulla alueella ei esimerkiksi ole sellaista hiljaisuutta, mitä Suomessa on”, Puhakka sanoo.
Matalan kynnyksen luontomatkailulle on kysyntää
Suomessa luonto on lähellä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että luontomatkailu ei edellytä lähtemistä kauas. Se onnistuu yhtä hyvin Etelä-Suomessa kuin pohjoisimmassa Lapissa.
Itse asiassa matkailupalveluiden järjestäminen luontokohteissa, jotka eivät ole koskemattomia, on usein myös kestävämpää luonnon itsensä kannalta. Valmis infrastuktuuri tekee luonnossa liikkumisesta vaivattomampaa ja suojaa luontoa itseään ihmisten jättämiltä jäljiltä.
”Lapissa, missä luontomatkailua on kehitetty paljon, ollaan joillain alueilla jo siinä rajoilla, että voiko turistien määrää enää lisätä. Etelämmässä sen sijaan on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia”, Puhakka sanoo.
Hänen mukaansa monet matkailijat myös arvostavat nimenomaan matalan kynnyksen luontomatkailua; palveluita, joiden käyttäminen ei vaadi pitkiä matkustusaikoja tai mittavaa varustautumista.
”Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että spesialistit eivät käytä niin paljon rahaa luontomatkailun palveluihin kuin generalistit. Monelle keskivertomatkailijalle jo pelkkä metsässä liikkuminen voi olla ihmetyksen aihe, jos kotipuolessa ei juurikaan ole metsiä”, Puhakka kertoo.
Valkovuokkoja. Kuva: Pixabay
LABissa perehdyttiin lähiluonnon hyödyntämiseen matkailussa
LABissa luontomatkailua on tutkittu syksyllä 2026 päättyvässä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa pilotoitiin 15 erilaista palvelua, joihin kuuluivat esimerkiksi mielimaiseman maalausretki, Feeling swamp -suoretki sekä ohjattua avantouinti ja saunominen.
"Ulkomaalaisilta osallistujilta saatu palaute oli positiivista, jopa ylistävää. Osallistujat olivat hyvin kiinnostuneita paikallisesta kulttuurista. Onhan suomalainen saunakulttuuri varsin uniikki ihan maailman mittakaavassakin."
Luontomatkailu tarjoaakin yrityksille mahdollisuuden kehittää palveluita, joissa vain mielikuvitus on rajana. Vapaa-ajanmatkailijoiden joukossa kysyntää voi olla esimerkiksi välinevuokraukselle, lähiluonnon esittelylle, lajitunnistukselle, avantouinnille ja saunomiselle sekä erilaisille ohjatuille retkille metsiin, soille, järville tai saaristoon. Yritysasiakkaita puolestaan voivat kiinnostaa palvelut, joissa yhdistetään luonto ja esimerkiksi strategiapäivä tai palaverit.
Hyvinvointi yhdistettynä luontoon kiinnostaa myös suomalaisia
Luontomatkailussa näkyy myös hyvinvointitrendi, sillä niin suomalaisia kuin ulkomaisia matkailijoita kiinnostavat esimerkiksi mahdollisuus meditoida, joogata tai pitää digipaasto keskellä luontoa. Monet suomalaiset eivät Puhakan mukaan kuitenkaan ole halukkaita maksamaan erikseen luontoelämyksistä.
”Meillä on jokamiehenoikeudet ja suomalaiset ovat tottuneet liikkumaan omassa lähiluonnossaan maksutta ja vapaasti.”
Ylipäätään suomalaisten luontosuhteessa ei näy taantumisen merkkejä. Puhakka kertoo, että tutkimusten mukaan 96 prosenttia suomalaisista ulkoilee luonnossa vähintään kerran vuodessa. Nuorista suurin osa liikkuu etenkin kesäaikaan luonnossa viikoittain.
”Valtaosalla suomalaisista on hyvin arkinen suhde luontoon – töiden jälkeen lähdetään lenkille ja lomalla kesämökille – mutta eri ryhmien välillä näkyy eroja. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset suomalaiset liikkuvat luonnossa keskimääräistä vähemmän, hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut puolestaan enemmän”, Puhakka sanoo.
Moni matkailija on tottumaton liikkumaan luonnossa
Suomalaisten luontosuhde on itse asiassa niin arkinen, että moni ei välttämättä tule ajatelleeksi sen olevan monella ulkomaalaisella hyvin erilainen. Tottumattomia luonnossa liikkujia voi esimerkiksi pelottaa metsään eksyminen tai mahdolliset kohtaamiset eläinten kanssa. Heistä suomalainen luonto voi tuntua villiltä.
Myös talvi on monelle vieras kokemus. Tämän takia pukeutuminen voi olla puutteellista etenkin, jos tarkoitus on viettää ulkona pidempi aika. Talviolosuhteissa on tärkeää huomioida lisäksi turvallinen jäällä liikkuminen. Monella ulkomaalaisella ei ole minkäänlaista kokemusta jäällä kävelemisestä.
”Ainakin Rovaniemellä on ollut ongelmia, koska turistit ovat menneet joen jäällä aivan sulapaikkojen viereen. Toisaalta viime talvena hollantilaisille vieraille oli positiivisen eksoottista, että Helsingin edustalla pystyi liikkumaan meren jäällä”, Puhakka kertoo.
Kysy lisää:
lab [dot] fi
Tilaa LABin uutiskirje
Saat tuoreimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa.
