Hyvinvointiyksikön asiakkuuspäällikkö Edla Murrosranta yhdistää työelämän tarpeet ja koulutusratkaisut

Osaamisen kehittäminen on keskeinen osa täydennys- ja erikoistumiskoulutusten asiakkuuspäällikkö Edla Murrosrannan työtä. Sen lisäksi hän osallistuu liiketoiminnan kehittämiseen, aluekehityksen tukemiseen sekä ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyöhön. 

”Asiakkuuspäällikkönä pyrin ymmärtämään ja sanoittamaan organisaatioiden ja hyvinvointialueiden tarpeita sekä löytämään niihin koulutusten tai kehittämisprojektien kautta konkreettisia ratkaisuja. Tässä onnistuminen edellyttää ymmärrystä työn ja johtamisen nopeista muutoksista sekä kykyä pysähtyä hetkeen, tunnistaa kuormitustekijöitä ja haasteita", Murrosranta avaa.

”Aiempi työurani sairaanhoitajana antaa tarttumispintaa sosiaali- ja terveysalan arkeen, haasteisiin ja voimavaroihin, minkä vuoksi koen työni todella merkitykselliseksi. Taustani ansiosta voin tarjota lisäarvoa myös muille toimialoille, esimerkiksi aivoterveyden edistämisen näkökulmasta tietotyötä tekeville organisaatioille tai ergonomiaan, palautumiseen, työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvissä teemoissa”, Murrosranta sanoo.

Osaamisen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen

LABin hyvinvointiyksikön palveluilla tuetaan erityisesti yritysten kehittämiskykyä, työhyvinvointia ja uudistumista. Palveluissa korostuvat sote-alan kliinisten taitojen ja asiantuntijuuden syventäminen, erilaisten urapolkujen mahdollistaminen sekä moniammatillisen osaamisen vahvistaminen. Suosittuja täydennyskoulutuksia ovat tällä hetkellä etenkin johtamisen teemat, kuten työkykyjohtaminen, puheeksi ottamisen taito sekä simuloidut asiakastilanteet.

”Nykyisessä taloustilanteessa yritykset ja hyvinvointialueet joutuvat tarkastelemaan toimintaansa ja resurssien käyttöä entistä kriittisemmin. Samalla kuitenkin monissa organisaatioissa nähdään, että henkilöstön ammatillinen kehittyminen, työssä jaksaminen ja osaamisen ajantasaisuus ovat kulujen sijaan investointeja toiminnan jatkuvuuden ja laadun turvaamiseksi”, Murrosranta kertoo ja jatkaa:

”Työn imu ja minäpystyvyyden vahvistuminen nähdään yhä useammin tekijöinä, jotka tukevat tuottavuutta, sitoutumista ja muutoksissa pärjäämistä. Koulutuksemme ovat työelämälähtöisiä ja kytkeytyvät suoraan osallistujien omiin töihin. Näin oppimistehtävät ja kehittämistyöt ovat heti hyödynnettävissä arjessa ja mahdollistavat osaamisen jakamisen myös laajemmin työyhteisössä.”

Murrosrannan mukaan yhteistyöstä on molemmille osapuolille hyötyä silloin, kun se perustuu pitkäjänteiseen ja luottamukselliseen tekemiseen. LABille koulutusten ja palveluiden tuottajana yhteistyö tarjoaa arvokasta tietoa siitä, mikä työelämässä aidosti toimii ja miten palveluita kannattaa kehittää, jotta ne vastaavat myös tulevaisuuden tarpeisiin.

”Organisaatiot hyötyvät täydennyskoulutuksista paitsi suoraan osaamisen vahvistumisen kautta myös laajemmin kehittämistöiden myötä, jolloin voidaan tarttua arjen haasteisiin pidemmällä aikavälillä. Lisäksi koulutus- ja kehittämismahdollisuuksista viestiminen tukee työnantajamielikuvaa sekä vahvistaa asiakkaan profiilia osaavana ja koulutusmyönteisenä toimijana.”

Ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän yhteistyön kautta yritykset ja hyvinvointialueet pääsevät hyödyntämään monialaista asiantuntijajoukkoa, TKI-osaamista sekä saavat ulkopuolisen näkemyksen yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 

”Yhteistyö kanssamme on esimerkiksi vahvistanut yritysten osaamista, poikinut uusia toimintamalleja sekä tukenut työhyvinvointia. Räätälöimme yrityksille koulutuskokonaisuuksia, joiden takana voimme seistä ylpeydellä”, Murrosranta kiteyttää.

Miten yhteistyö aloitetaan?

Uusi yritysyhteistyö käynnistyy usein kartoittavalla keskustelulla, jossa tarkastellaan organisaation nykytilaa, tarpeita ja tulevia muutoksia. Murrosranta on asiakkaiden tukena aina suunnittelusta toteutukseen sekä seuraa koulutusten onnistumista ja vaikuttavuutta.

”Yhteistyön lähtökohtana toimii usein osaamisen johtaminen: millaista osaamista organisaatiosta löytyy, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja miten sitä voidaan kehittää suunnitelmallisesti organisaation tavoitteita tukien. Kanssani voi matalalla kynnyksellä keskustella osaamistarpeista ja siitä, mihin suuntaan osaamista halutaan kehittää koulutusten tai kehittämisyhteistyön kautta”, Murrosranta esittää.

Korkeakouluyhteistyötä voidaan tehdä organisaation rahan lisäksi eri rahoitusmalleilla. LAB-ammattikorkeakoulu tukee yrityksiä myös rahoitusmahdollisuuksien tunnistamisessa ja hankkeiden valmistelussa. 

Koulutusvalikoimaa täydennetään työelämän tarpeiden mukaan

Murrosranta kannustaa organisaatioita olemaan rohkeasti yhteydessä, jos koulutustarpeet ovat ajankohtaisia. LABin täydennys- ja erikoistumiskoulutusvalikoimaa kehitetään jatkuvasti, ja yhteistyö voidaan rakentaa joustavasti organisaation tarpeiden mukaan.

”Olemme hiljattain julkaisseet kolme yhdessä työelämän kanssa rakennettua täydennyskoulutusta, joiden kehittäminen on kummunnut suoraan yritysten tarpeista. Yhteistyömuodoista on mahdollista sopia organisaatiokohtaisesti – olipa kyse valmiista koulutuksista, räätälöidyistä kokonaisuuksista tai erilaisista kehittämisprojekteista.”