Päijät-Hämeessä edistetään naisten kotoutumista: ”Äidin ja naisen kotoutuminen vaikuttaa positiivisesti koko perheeseen”

Kuva
Kotoa kotiin -hankkeessa edistetään maahanmuuttajanaisten kotoutumista.
LAB-ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden Diakonialaitoksen yhteisessä Kotoa kotiin -hankkeessa edistetään Päijät-Hämeessä asuvien arabian-, kurdin-, darin- ja thaikielisten naisten kotoutumista. Toiminnalla pyritään ehkäisemään tilanteita, jossa naisen elämä Suomessa vakiintuisi vain kodin sisäpuolelle ilman muita sosiaalisia suhteita, kielitaidon kehittymistä tai maan kulttuuriin tutustumista.

Maahanmuuttajanaisilla on riski jäädä palvelujen ja kotoutumistoimien ulkopuolelle kielitaidottomuuden, koulutuksen puutteen, raskauden, yksinhuoltajuuden tai muiden syiden vuoksi. Kotoa kotiin -hankkeen ryhmätoimintaan on tähän mennessä osallistunut 35 maahanmuuttajanaista. Ryhmätoiminta vahvistaa naisten sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä. Lisäksi hankkeessa on perehdytetty noin 30 naista vapaaehtoisiksi vertaistukijoiksi kohderyhmän naisille. Mukana on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia vapaaehtoisia.

”Tarjoamme naisille matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, vertaistukea ja kielenkäyttötilanteita. Naiset osaavat suomea vain vähän ja harva puhuu englantia. Toimimme siis selkeällä suomen kielellä ja kuvien avulla. Asian tärkeyden ja vakavuuden mukaan käytämme myös tulkkia. Päätavoitteena on kuitenkin saada naiset mukaan johonkin toimintaan ja sitä kautta kiinnittymään alueeseen sekä suomalaiseen yhteiskuntaan”, kertoo projektipäällikkö Maija Eerola LAB-ammattikorkeakoulusta.

Hankkeen aikana naiset ovat päässeet jalkautumaan ja tutustumaan Lahteen sekä alueen monipuoliseen palvelutarjontaan. ”Naiset ovat toivoneet Lahteen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumista. Yhdelle naiselle tuli esimerkiksi täysin uutena tietona yhteisen ulkoilumme yhteydessä, että Suomessa on yleisiä leikkipuistoja, jonne kaikki saavat mennä. Myöskään koulutusjärjestelmä ei ole itsestäänselvyys muista kulttuureista tuleville – se, että täällä naisetkin voivat opiskella ja tehdä töitä”, Eerola korostaa.

Äidin ja naisen hyvinvointi vaikuttaa myös seuraavaan sukupolveen

Kotoa kotiin -hanketta vastaavalle maahanmuuttajanaisille suunnatulle toiminnalle on suuri tarve. Matalan kynnyksen kohtaamispaikan merkitys näkyy Eerolan mukaan niin toiminnassa kuin naisilta saaduissa palautteissakin. Hankkeen tavoitteina ovat sosiaalinen osallistaminen, voimaannuttava kohtaaminen, kosketus suomen kieleen, ystävystyminen toisten naisten kanssa, arjen taitoihin ja tietoihin tutustuminen sekä jatkopolkujen luominen naisille. Jatkopoluilla tarkoitetaan konkreettisten tulevaisuuden suunnitelmien laatimista, kuten osallistumista koulutukseen, vapaaehtoistoimintaan tai työllistymismahdollisuuksien edistämistä.

Hankkeen toiminnalla kannustetaan myös aktiiviseen vanhemmuuteen ja lasten koulunkäynnin tukemiseen. Valtaosalla ryhmätoiminnassa mukana olevilla naisilla on useita lapsia. Eerola painottaa, että äidin ja naisen onnistunut kotoutuminen vaikuttaa näin ollen koko perheeseen ja seuraavaan sukupolveen.

”Monesti lapsilla on perheen paras kielitaito. Tämän vuoksi maahanmuuttajataustaiset lapset päätyvät rooleihin, joihin lapsen ei tarvitsisi joutua. He toimivat esimerkiksi viestinviejänä ja ovat virastoissa vanhemman tukena tulkkaamassa. Se, miten äidit kotiutuvat ja pääsevät kiinni yhteiskuntaan, vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.”

Kotoa kotiin -hanketta rahoittaa EU:n sisäasioiden turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Lisätietoja:

Maija Eerola, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 50 463 5069, maija [dot] eerolaatlab [dot] fi

Tilaa uutiskirje!

» LABin uutiskirje tarjoaa uusimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa. 

» Hakijan uutiskirjeestä saat sähköpostiisi ajankohtaiset tiedot ja vinkit hakemiseen sekä valintaan liittyvissä asioissa.

Sijainti