Asiantuntijaverkosto puursi puhdistaakseen hengityksensuojaimia koronapaineen alla – työ onnistui

Huhti–toukokuun vaihteessa Puolustusvoimien pilottilaitteistolla puhdistettiin suuri määrä sairaalassa käytössä olleita kertakäyttöisiä FFP2- ja FFP3-hengityksensuojaimia. Puhdistuslinja rakennettiin merikontti- ja ilmakaaritelttaratkaisuna Puolustusvoimien parkkipaikalle Ylöjärven Lakialaan.

Puhdistustesti käynnistettiin, kun hengityksensuojaimien saatavuus näytti heikentyvän koronapandemian edetessä. FFP2- ja FFP3-suojaimet suojaavat hoitohenkilöstöä potilaan hengityksen aerosolilta ja ilmateitse tarttuvilta taudeilta.

Puhdistus toteutettiin vetyperoksidihöyrystyksellä. Idea menetelmän käyttämisestä tuli LUT-korkeakoulujen akatemiatutkijalta Katri Laatikaiselta.

"Olin nähnyt Puolustusvoimien käyttävän vetyperoksidihöyrystystä tilojen puhdistamisessa. Se muistui mieleeni, kun juttelin lääkärisiskoni kanssa koronavirukselta suojautumisesta. Sisko kysyi, onko mitään tehtävissä hengityksensuojainten riittävyyden turvaamiseksi", Laatikainen kertoo.

Samana päivänä Laatikainen otti yhteyttä puolustusvoimien tutkimuslaitoksen professoriin Markku Mesilaaksoon. Idea vetyperoksidihöyrystyksen testaamisesta puhdistamisessa sai innokkaan vastaanoton, ja jo seuraavana päivänä koossa oli toimintaa suunnitteleva porukka. Laaditun hankesuunnitelman rahoittajaksi saatiin Puolustusvoimat.

"Poikkeusoloissa saimme muutamassa viikossa aikaan massatuotantoon kykenevän puhdistuslinjaston. Olen kiitollinen siitä, että ihmiset lähtivät projektiin niin antaumuksella", Laatikainen sanoo.

Huippu verkosto muodostui verkostojen avulla

Linjalla puhdistettiin noin kolmetuhatta suojainta päivässä kahden viikon ajan. Käytännössä suojavarusteille tehtiin vetyperoksidikäsittely, jonka jälkeen höyryjäännösten annettiin haihtua pois. Lopuksi tuotteet merkittiin ja uudelleenpakattiin.

Projektin parissa työskenteli noin 50 henkilöä. Teknisen työskentelyn rinnalla selvitettiin lainsäädäntöä, raportoitiin ja hankittiin ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja. Katri Laatikaisen tehtävä oli koordinoida ja koota asiantuntijaverkoston kokonaisuus, liimata ihmiset yhteen.

"Sain nopean asiantuntijaverkoston luomiseen korvaamatonta apua LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvistilta. Myös Centre for Separation Technologyn eli Erotustekniikan keskuksen johtaja Samantha Kiljunen LUTilta ja niin moni muu antoi pyyteettömän apunsa. SARS- ja sikainfluenssaepidemioissa keskeisissä asiantuntijarooleissa toiminut emeritusprofessori Petri Ruutu Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta oli myös iso tuki organisoitumisessa", Laatikainen mainitsee.

LAB-ammattikorkeakoulu tuotti prosessikuvauksen käytettyjen suojainten keräämisestä suomalaisista sairaaloista. Suojaimet merkittiin, säilöttiin ja kuljetettiin Ylöjärvelle tarkan ohjeiston mukaisesti.

"Hygieniahoitajat osallistuivat käytänteiden luomiseen, ja ryhmätyöskentely toimi loistavasti verkossa. Mukana oli viranomaisorganisaatioita ja 9 sairaanhoitopiiriä. Valtavan hienoa, että LAB-ammattikorkeakoulun osaaminen pääsi käyttöön projektissa", LABin lehtori Susanna Tella sanoo.

Tellan mukaan syntyneistä verkostoista on hyötyä jatkossakin, ja uusia projektisuunnitelmia on jo luotu.

Tuloksena esimerkillinen organisoituminen ja toimiva puhdistusmenetelmä

Normaalityössään metalliselektiivisiä erotusmateriaaleja ja uuden sukupolven biopohjaisia materiaaleja kehittävälle, 42-vuotiaalle akatemiatutkija Katri Laatikaiselle puhdistusprojekti antoi johtamis- ja koordinoimiskokemusta. Laatikainen sanoo oppineensa noin kymmenen vuoden asiat kahdessa kuukaudessa. Niin nopeasti projekti suunniteltiin, rakennettiin ja toteutettiin.

Ihmisten tehokas ja motivoitunut toiminta tärkeän tehtävän äärellä oli vaikuttavaa.

"Jokainen antoi kaikkensa kahden kuukauden ajan. Aina kun kysyttiin, onko vapaaehtoisia, nousi jokaisen käsi pystyyn. Piti jakaa tehtävät ja ihmiset vuoroihin", Laatikainen hymyilee.

Sykähdyttävää oli sekin, että puhdistusmenetelmä toimi. Laatikaisen sanoin järjetön kivireki lähti selästä, kun mikrobiologiset testitulokset olivat puhtaita.

Seuraavaksi raportti Hengityssuojainten puhdistusprojektin pilotointi- ja tuotannon testausvaiheesta halutaan maailmalle. Se on näyttö suomalaisesta sisusta ja yhteistyön voimasta – oli pandemiaa tai ei.

"Maassamme on huippuasiantuntijoita, joilla on kapasiteetti toimia yhdessä ja saada Suomi nousuun koronan laannuttua. Haluan korostaa, että en itse tehnyt tässä projektissa muuta kuin keräsin eri alojen asiantuntijat yhteen. He tekivät tärkeimmän työn", Laatikainen alleviivaa.

Projektissa puhdistettujen suojainten käyttöönotosta tai varastoimisesta päättää maan hallitus. Massamäärille soveltuva, toimiva vetyperoksidihöyrystysmenetelmä jää keinovalikkoon Suomen nykyhetken ja tulevaisuuden huoltovarmuuden turvaamisessa.

"Suomessa koronavirustilanne on saatu tähän mennessä todella hyvin haltuun, eikä virus ole päässyt hallitsemattomasti leviämään tai suojaimet loppumaan. Näiden asioiden uhka on silti edelleen olemassa", Katri Laatikainen muistuttaa.

Puhdistustestaus toteutettiin Ylöjärvellä 23.4. – 8.5.2020.
Lue tästä Raportti hengityssuojainten puhdistusprojektin pilotointi- ja tuotannon testausvaiheesta

Lisätietoja tutkimuksesta ja raportin sisällöstä antavat:

• Hankkeen koordinointi: LUT-yliopisto & LAB-ammattikorkeakoulu, akatemiatutkija Katri Laatikainen, katri [dot] laatikainenlut [dot] fi; puh. 050 5479970
• Tieteellinen tausta, menetelmät ja tulokset: Teknologian Tutkimuskeskus (VTT Oy), FT Ilpo Kulmala, lpo [dot] kulmalavtt [dot] fi, puh. 040 5811310
• Vetyperoksidihöyrytyslaitoksen rakentaminen ja suuren mittakaavan puhdistaminen: Puolustusvoimien tutkimuslaitos, professori Markku Mesilaakso, markku [dot] mesilaaksomil [dot] fi, 0299 550700
• Suojaimiin liittyvät vaatimukset: Työterveyslaitos (TTL), vanhempi tutkija FT Erja Mäkelä, erja [dot] makelattl [dot] fi, puh. 040 8237578
• Terveydenhuollon asiantuntija: Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), emeritusprofessori Petri Ruutu, petri [dot] ruututhl [dot] fi, 0295 248670
• Puolustusvoimien osuus hankkeessa: Puolustusvoimien tutkimuslaitos, kommodori Marko Laaksonen, marko [dot] laaksonenmil [dot] fi puh 0299 550 100
• Ulkopuolisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja: Risto Vuento, risto [dot] vuentofimlab [dot] fi, puh. 050 3065123