Tekoäly tehostaa pk-yritysten arkea – LAB auttaa löytämään toimivat käytännöt

Mies kirjoittaa tekoälytyöpajassa post-it -lappuja pöydällä
Päivitetty
7.8.2025
Generatiivinen tekoäly tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille sekä luovan alan toimijoille. Mutta miten tekoälyn potentiaalin voi valjastaa toimivasti ja vastuullisesti? LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijat kertovat, mitä tekoälyn käytössä tulee ottaa huomioon.

Tekoälystä on tullut nopeasti olennainen osa työn ja liiketoiminnan tulevaisuutta. Etenkin generatiivinen tekoäly – kuten tekstin, kuvan tai äänen tuottamiseen kykenevät järjestelmät – ovat keränneet paljon suosiota, mutta herättäneet myös kysymyksiä ja huolta.  

”Moni on innostunut ja rohkaistunut kokeilemaan tekoälyä ja saanut siitä välittömästi hyötyä. Toiset taas suhtautuvat vielä varovaisemmin ja pohtivat esimerkiksi tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä työskentelevä Elsa Melkko

LABissa tekoälyyn liittyviä kysymyksiä käsitellään muun muassa erilaisten hankkeiden kautta. Melkko luotsaa LuovAIn!-hanketta, jonka tavoitteena on tuoda generatiivista tekoälyä luovan ja kulttuurialan toimijoiden arkeen. Pk-yritysten tekoälyosaamista kehitetään puolestaan mAInIO-hankkeessa, jossa pyritään tukemaan Etelä-Karjalan elinkeinoelämän generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää osaamista. 

”Tekoäly pystyy tuomaan konkreettista hyötyä esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin ja markkinointiviestintään. Yrityksissä kuitenkin mietitään tällä hetkellä paljon sitä, mitä tietoa tekoälylle voi syöttää turvallisesti ja miten pääsee sujuvasti alkuun”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Minna Ahlstén

Tekoäly on apuri arjessa ja vapauttaa aikaa luovalle työlle 

Ahlsténin mukaan tekoäly on monelle yritykselle ennen kaikkea käytännön apuväline arjen helpottamiseen. Erityisesti pienissä organisaatioissa, joissa resurssit ovat rajalliset, tekoäly voi osoittautua erittäin hyödylliseksi. 

”Yksinyrittäjille tekoäly voi olla sparrauskumppani, joka auttaa erimerkiksi somesisältöjen ideoinnissa tai tarjouspyyntöjen laatimisessa. Se madaltaa kynnystä aloittaa, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse tyhjästä”, hän avaa.  

Melkko painottaa, että tekoälyn hyödyntäminen voi parhaimmillaan vapauttaa aikaa nimenomaa luovalle ajattelulle ja uusien ideoiden kehittämiselle.  

”Tekoäly ei vie luovuutta, vaan toimii enemmänkin apurina – vähän kuin luonnosvaiheen työkaluna, jonka avulla omaa ideaa voi kehittää pidemmälle.”  

Melkon mukaan moni luovan alan toimija, joka on osallistunut LuovAIn!-hankkeen työpajoihin, on todennut saman: tekoäly ei korvaa tekijää, vaan tukee tekemistä. 

Tekoälyn käyttö vaatii selkeät pelisäännöt 

Vaikka tekoäly tuo tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia, sen käyttöönotto ei ole riskitöntä. Käyttäjien tulee ottaa huomioon ainakin tietoturvaan, vastuullisuuteen ja käytön yhdenmukaisuuteen liittyvät asiat. 

Ahlstén korostaa, että erityisesti suuremmissa organisaatioissa tekoälyn käyttö tulisi perustua selkeisiin käytäntöihin ja henkilöstön koulutukseen. 

”Jos tekoälyn käyttöönotto etenee vain strategiatyöryhmässä ilman, että muu organisaatio saa kunnollista perehdytystä, syntyy helposti hajanaisia ja epäselviä käytäntöjä. Tällöin organisaatio ei onnistu hyödyntämään tekoälyn tarjoamaa täyttä hyötyä laajamittaisesti toiminnassaan”, hän avaa. 

Myös ympäristönäkökulmat nousevat tekoälyn käytössä yhä useammin esiin. Melkko muistuttaa, että tekoälyn käytöllä on hiilijalanjälki, jonka merkitys tulisi ymmärtää osana kestävää kehitystä. 

"Yritysten tulisi huomioida myös se, miten tekoälyn energiankulutus vaikuttaa ympäristöön. Kysymyksiä on paljon, mutta tietoa on vielä rajallisesti. Siksi tutkimusta ja selvityksiä tarvitaan kipeästi lisää", hän painottaa. 

Ihmisen työpanosta tarvitaan yhä – myös tekoälyn aikakaudella 

Vaikka tekoäly voi tukea päätöksentekoa, nopeuttaa työntekoa ja tarjota uusia näkökulmia, jää vastuu lopulta käyttäjälle. Sekä Ahlstén että Melkko muistuttavat, että tekoälyn tuottamaa sisältöä täytyy osata myös arvioida. 

"Tekoäly voi parhaimmillaan tehdä meistä parempia työssämme, mutta sen käyttöön tulee luoda vastuulliset, selkeät käytännöt. Ja edelleen tarvitaan ihmisen asiantuntemusta – erityisesti silloin, kun on kyse sisällöistä, joiden laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen pitää ottaa kantaa", Ahlstén tiivistää. 

Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkea heti. Kokeilut ovat hyvä tapa aloittaa. 

"Yritysten kannattaa lähteä liikkeelle rohkeasti kokeilemalla, missä tekoäly voisi tuoda parhaan hyödyn omassa toiminnassaan. Pienistä askelista voi syntyä suuria vaikutuksia", Melkko kannustaa.