Suomalaisyritykset ovat turvallisuushakuisia – Kasvu ja kansainvälistyminen vaatisivat rohkeutta
Yritysten uudistuminen ja kasvu on yksi LABin keskeisimmistä strategisista tehtävistä. LABin toiminta tähtää etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistämiseen ja kansainvälistämiseen.
LABin liiketalouden yliopettaja Riitta Forsten-Astikaisen mukaan yritysten kasvu ja kansainvälistyminen niputetaan usein yhteen, mutta hän muistuttaa, että ne ovat itse asiassa kaksi eri asiaa.
”Suomalaisesta yrityskannasta yli 90 prosenttia on pieniä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä, yrityksiä ja vain muutama prosentti suuryrityksiä. Kansainvälistymistä ei pienyrityksissä voi ajatella ennen kuin yritys on ylipäätään saatu kasvu-uralle.”
LAB tuottaa yrityksille todellista arvoa
LABin yhteiskunnallinen ja alueellinen tehtävä elinkeinoelämän edistämisessä otetaan korkeakoulussa vakavasti. Yrityksillä on jatkuva mahdollisuus hakeutua kehittämään toimintaansa ja ratkomaan ongelmiaan LABin asiantuntijoiden kanssa.
LABissa tehdään jatkuvasti monikansallisia TKI-hankkeita yhteistyössä eri alojen yritysten kanssa. Hankkeet tarjoavat yrityksille uutta näkökulmaa ja konkreettista hyötyä ja kartuttavat samalla opiskelijoiden kokemusta.
”TKI-toimintamme on erittäin laadukasta. LAB pystyy luomaan yrityksille systeemitasolla isompia mahdollisuuksia kuin esimerkiksi konsultit. Lisäksi meillä on kyky liittää yrityksiä hankerahoitukselle tärkeisiin konsortioihin ja ylipäätään opastaa yrityksiä hyödyntämään hankerahoituksen mahdollisuuksia”, kertoo kehityspäällikkö Antero Kivikoski, joka rakentaa LABin Muotoiluinstituutissa uutta Digital Innovation & Venturing -toimintaa.
”Luulen, että olemme yrityksille edelleen hiukan tuntematon yhteistyötaho, mutta olen myös huomannut, että ne yritykset, jotka meidän kanssamme ovat yhteistyöhön lähteneet, haluavat sitä myös jatkaa. Pystymme tuottamaan heille todellista arvoa”, Forsten-Astikainen lisää.
Innovaatiot edellyttävät hedelmällistä TKI-toimintaa
TKI-toiminta on myös yritysten kasvun ytimessä. Forsten-Astikainen nostaa juuri innovaatiot yritysten varmimmaksi kasvupoluksi. Hän korostaa, että jo itse liikeidean pitäisi olla sen verran hyvä, että sitä voi pitää innovaationa.
”Innovaatio voi olla tietenkin täysin uusi tuote, mutta se voi tarkoittaa myös olemassa olevien tuotteiden kehittämistä. Kun kehittäminen onnistuu ja innovaatio voidaan kaupallistaa, syntyy kasvua lähes väistämättä.”
Innovaatiot eivät kuitenkaan synny itsestään. Hedelmällinen TKI-toiminta vaatii rohkeutta, riskinottoa ja yrittäjähenkisyyttä.
”Usein tämä ei ole edes rahakysymys, vaan kyse on siitä, miten investointeja ohjataan yrityksen sisällä. Ja tässä puolestaan tullaan yrityksen koko kulttuurin kehittämiseen”, Kivikoski toteaa.
Yrityksen kulttuuri luo pohjan myös sen kansainvälistymiselle. Globaalit markkinat vaativat uskottavia tuotteita, mutta myös yrityksen sisäistä ihmisten ja osaamisen moninaisuutta.
”Tästä syystä kansainvälistyminen on usein helpompaa uusille yrityksille, joiden kulttuuri ja toimintamalli voidaan rakentaa lähtökohtaisesti globaaliksi. Kansainvälistä osaamistahan Suomesta löytyy hyvin, ja esimerkiksi meillä LABissa on useita kansainvälisiä koulutuksia, joiden opiskelijoiden diversiteetti on suurta”, Kivikoski sanoo.
Uskalla ajatella isommin
Sekä Kivikoski että Forsten-Astikainen tunnistavat suomalaisissa yrityksissä tiettyä turvallisuushakuisuutta, jolloin kasvua ei uskalleta tavoitella.
”Meillä on näkyvillä ilmiö, että hyvät ja vakavaraiset yritykset eivät halua kasvaa. Olen miettinyt, liittyykö tämä tasapäistämisen kulttuuriin, puuttuvaan motivaatioon vai ehkä siihen, että olemme kansakuntana nuori. Meillähän on yrittäjyyttä huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Keski-Euroopassa”, Forsten-Astikainen sanoo.
Kivikoski lisää, että usein yrityksissä ei uudistuta, ellei ole pakko. Uudistuksille ei tavallaan nähdä oikeutusta, jos nykyinenkin toiminta on ihan kannattavaa. Uudistuminen kuitenkin parantaa yrityksen resilienssiä ja auttaa sitä pysymään kiinni ajassa.
”Kasvu vaatii aina sitä, että uskalletaan ajatella isommin, osataan palkata puuttuvia kyvykkyyksiä ja lähdetään kehittämään yritystä esimerkiksi venture-toiminnan kautta.”
Aloittaa voi myös matalalla kynnyksellä
Aina kasvu tai kansainvälistyminen ei kuitenkaan vaadi heti hyppäämistä suoraan syvään päätyy. Digitalisaatio tarjoaa yritykselle kuin yritykselle oivan väylän globaaleille markkinoille.
Sen lisäksi, että digitaalisissa ratkaisuissa kansainvälisyys on usein sisäänrakennettuna, voivat pienetkin yritykset kokeilla uusia markkinoita matalalla kynnyksellä.
”Hyvin rakennettu verkkokauppa, josta on eri kieliversioita, on kustannustehokas ja matalariskinen tapa laajentaa markkinaansa. Tiedän esimerkiksi pienkoneita myyvän tukkuliikkeen yrittäjän, joka tekee kansainvälisen verkkokauppansa kautta huipputulosta, vaikka hän on itse lähes kielitaidoton”, Forsten-Astikainen kertoo.
