”Olemme etulinjassa” – Kiertotalousosaaminen ja -teknologia on Suomen vientivaltti

Vuonna 2024 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 12. huhtikuuta. Tuolloin olimme käyttäneet oman osamme sen vuoden luonnonvaroista ja loppuvuoden elimme velaksi. 

”Maapallon kantokyvyn rajat tulevat joka vuosi vastaan hieman aiemmin. Maapallolle ei tule lisää materiaalia, joten meidän pitäisi pystyä kierrättämään ja hyödyntämään nyt käytössä olevat materiaalit entistä paremmin”, LABin johtava asiantuntija Sami Luste sanoo. 

Luste työskentelee asiantuntijana LABin elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Hänellä on kokemusta myös muista bioperäisistä materiaaleista. Näistä molemmat liittyvät LABin strategiseksi vahvuusalueeksi nimettyihin monikäyttöisiin materiaaleihin. 

”Tarkastelen ruokatuotannon kytkeytymistä kiertotalouteen. Rakennamme kiertotalousosaamisen avulla alueellista ekosysteemiä ja edistämme osaltamme ruokajärjestelmän murrosta. Kiertotalous on kokonaisvaltainen ja monitahoinen järjestelmä. Se vaatii kattavan kokonaiskuvan, jotta kehittäminen ei jää pienten osa-alueiden optimoinniksi. Tehtävämme LABilla on huomioida tämä kokonaiskuva työssämme”, Luste kertoo. 

Yhden jäte on toisen arvojae 

Sekä ruokateollisuudessa että muussa tuottavassa teollisuudessa syntyy lähes aina itse tuotteen lisäksi sivuvirtoja eli ylijäämäraaka-aineita ja jätettä. Näistä isolle osalle, jopa jätteelle, voi löytyä uusi, kannattava käyttö- tai jalostuskohde. 

”Esimerkiksi jätevesiliete on hyvin ravinnepitoista ja siinä on paljon arvojakeita, joita voisi hyödyntää esimerkiksi lannoitteissa. Sen hyödyntämisessä on kuitenkin vielä haasteita, kuten lainsäädännöllisiä esteitä ja huoli mahdollisista haitta-aineista”, sanoo johtava asiantuntija Annakaisa Elo, joka vetää LABin bioperäisten materiaalien tutkimusryhmää. 

Tällä hetkellä suurin osa Suomen pelloilla käytettävästä lannoitteesta on fossiilista. Kiertotalous ja erilaisten sivuvirtojen hyödyntäminen kietoutuukin maapallon kantokyvyn parantamiseen ja vihreään siirtymään useammalla kuin yhdellä tavalla. Erilaisilla biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla pyritään korvaamaan esimerkiksi fossiilista alkuperää olevia uusia materiaaleja. 

Lisäksi kiertotaloutta voi katsoa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Mitä enemmän saamme korvattua uusia materiaaleja kierrätetyillä ja oman teollisuutemme sivuvirroista jalostetuilla materiaaleilla, sitä paremmin takaamme omavaraisuutemme.   

”Yrityksille sivuvirtojen ja jätteen hyödyntäminen voi olla myös rahallisesti kannattavaa. Sen lisäksi, että sivuvirrat luovat lisäarvoa niiden hävittäminen on usein kallista”, Elo kertoo. 

Biofine tutkii puun täysimittaista hyödyntämistä 

Elon mukaan yksi esimerkki teollisuuden bioperäisistä sivuvirroista, joita ei vielä hyödynnetä kovin hyvin, on puu. Tällä hetkellä metsäteollisuuden käyttämästä puusta vain pieni osa hyödynnetään itse tuotteessa. Suurin osa puusta menee polttoon. 

”Bioperäisistä materiaaleista iso osa pohjautuu meillä puuhun, ja sitä hyödyntävään teollisuuteen tehdään yhä isompia investointeja. On kuitenkin selvää, ettemme voi hakata metsiä loputtomiin. Siksi käytettävä puu pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.” 

LAB tutkii ja kehittää metsäteollisuuden sivuvirtojen ja muiden kuitupohjaisten materiaalien erottelua ja jalostamista esimerkiksi sidosaineiksi ja vitamiineiksi mittavassa Biofine-hankkeessa, jonka puitteissa Lappeenrantaan avataan vuonna 2026 multioptimoitu biojalostamo. Hanke kytkeytyy Etelä-Karjalassa vahvaan sellu- ja paperiteollisuuteen. 

Lahdessa kauran kuoresta saadaan xylitolia 

LABin Lahden kampuksella keskitytään Päijät-Hämeen alueella vahvaan elintarviketeollisuuteen. Kampuksella toimii kasvipohjaisten tuotteiden kehitysympäristö Food Pilot Plant ja LAB on mukana toimintaansa aloittelevassa Food Campus Finlandissa , josta rakentuu kansallinen ja kansainvälinen ruokavientiä kasvattava yhteistyöalusta. 

”Kaura on tällä alueella tärkeä tuote, joten keskitymme muun muassa sen ominaisuuksien parempaan hyödyntämiseen prosessoinnissa ja lopputuotteissa. Hyvä esimerkki tästä on Fazerin kauran kuoresta tuottama xylitol. Viljan kierrosta on hieno esimerkki myös Hartwallin mäski, jonka avulla se tuottaa energiaa omaan käyttöönsä ja lannoitetta uuden raaka-ainesadon tuottamiseksi. Ja kaikki tämä tapahtuu vain muutaman kilometrin säteellä”, Sami Luste kertoo. 

Luste nostaa esiin myös uuden biomateriaalien ja elintarviketeknologian insinöörikoulutuksen, joka alkaa syksyllä 2025. Sen lisäksi, että LAB pystyy tukemaan yritysten TKI-toimintaa monella tapaa, kouluttaa se tulevaisuudessa myös uusia osaajia yritysten tarpeisiin. 

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman huippua 

Elintarvikealan kiertotalousajattelussa ja hävikin kääntämisessä hyvikiksi on vielä paljon tehtävää. Ihannetilanne olisi, että kaikki sellainen, mikä aiemmin on päätynyt kompostiin, pystyttäisiin hyödyntämään ravintona. 

”Yksittäinen raaka-aine, minkä kanssa olisi vielä paljon kehitettävää, on kala. Kalavirrat sisältävät paljon esimerkiksi arvokasta rasvaa ja ravintona hyödynnettävää materiaalia, jota ei vielä olla saatu tarpeeksi tuotteistettua”, Luste toteaa. 

Hän kuitenkin tiedostaa, että täysin suljettu kiertotalous on alasta riippumatta luultavasti utopiaa. 

”Mutta jos sen pitää tavoitteena, ei ainakaan voi mennä kovin paljon vikaan.” 

Annakaisa Elo nostaa tärkeänä kehitysalueena esiin kiertotalouden, jossa tähdätään hiilidioksidin sidontaan. Hiilidioksidia käytetään raaka-aineena useilla teollisuudenaloilla, joilla sitä voidaan käyttää tuotteisiin sen sijaan, että se varastoitaisiin esimerkiksi merenpohjaan. 

Hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä tutkitaan ja kehitetään LABin koordinoimassa Hiiliketju-hankkeessa. Lahden alueella toimiva Carbonaide -yritys puolestaan tuottaa jo betonia, joka sitoo hiilidioksidia. 

”Suomella on erinomaista osaamista biopohjaisten sivuvirtojen ja jätevesien käsittelyssä sekä hiilensidonnassa. Olemme etulinjassa, ja se pitäisi myös osata hyödyntää niin teknologian kuin osaamisen viennissä. Tässä vihreä siirtymä tarjoaa meille merkittävän mahdollisuuden”, Elo summaa.