LAB tukee opiskelijoita ja yrityksiä kehittämään innovaatioista liiketoimintaa hyödyttäviä tuotteita ja palveluja

Nykypäivän liike-elämässä tarvitaan koko ajan uusia ratkaisuja ja palveluja, jotka vastaavat jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Matka ideasta käytäntöön on kuitenkin pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka vaatii monenlaista osaamista. LAB-ammattikorkeakoululla onkin panostettu siihen, että innovaatioiden kehittämisen lisäksi opiskelijoille ja yrityksille voidaan tarjota keinoja idean aitoon hyödyntämiseen. Tällöin puhutaan innovaatioiden kaupallistamisesta.

Yksinkertaistettuna innovaation kaupallistaminen merkitsee uusien ideoiden, tuotteiden tai palvelujen muotoilemista kaupalliseksi tuotteeksi ja liiketoiminnaksi. Se voi sisältää esimerkiksi ideoiden kehittämistä ja testaamista sekä niiden viemisen markkinoille tai asiakkaille. Näin innovaatio pystyy tuottamaan arvoa sekä sen kehittäjälle että käyttäjille. 

”Meillä LABissa kaupallistaminen voi lähteä joko puhtaasti innovaatioiden tuottamisesta, tai sitten kumppaniyrityksellä saattaa olla jo jokin tuote tai palvelu, jota lähdemme yhdessä muokkaamaan siten, että sille saadaan lisäarvoa. Arvon lisääminen ei aina merkitse pelkästään liiketaloudellisen arvon kasvattamista, vaan sitä kautta voidaan tuoda esimerkiksi hyvinvointia parantavia innovaatioita laajempaan käyttöön”, Outi-Maaria Palo-oja kertoo. 

Innovaatioista ratkaisut nykypäivän polttaviin haasteisiin

LABissa kehitettävät innovaatiot keskittyvät ratkomaan sekä globaaleja että Suomessa ajankohtaisia haasteita, kuten ilmastonmuutokseen, ruuantuotantoon ja väestön ikääntymisiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi LAB on erikoistunut myös Lappeenrannan ja Lahden alueita koskettaviin ilmiöihin sekä tukemaan paikallista työllisyyttä ja pitovoimaa. 

”Meillä on erilaisia Research to Business (R2B) -projekteja, joissa monialaiset tiimit sekä kaupallistamisasiantuntijat ohjaavat innovaatioiden kehittämistä tuoteaihioista kohti liiketoimintaa. Opiskelijat pääsevät myös opintojen aikana kokeilemaan yrittäjyyttä ja kerryttämään tiimioppimisen kautta yrittäjyystaitoja esimerkiksi liiketalouden opinnoissa”, Palo-oja kertoo.  

LAB ja LUT-yliopisto tekevät yhteistyötä R2B-hankkeissa, ja niissä kehitettyjen innovaatioiden pohjalta syntyy vuosittain yhdestä kolmeen yritystä. Tämä on Palo-ojan mukaan kuitenkin vain jäävuoren huippu. Useassa tapauksessa innovaatio syntyy nimittäin olemassa olevan yrityksen kanssa tehtävän tuotekehityksen tuloksena. 

”Kehitämme koko ajan uusia tapoja, miten innovaatioita voitaisiin tuoda sujuvammin käytäntöön esimerkiksi digitalisaation tai tekoälyn avulla. Olemme kokeilleet vaikkapa rakentaa virtuaalisia ympäristöjä, joissa on mahdollista luoda reaalimaailmaa mukailevia tilanteita innovaatioiden monipuoliseen ja helpompaan testaamiseen kehitystyön tueksi”, hän sanoo.

Kaupallistamisen kautta innovaatio tuodaan aidosti käytäntöön

Palo-ojaa itseään innostaa innovaatioiden kaupallistamisessa sen tarjoamat mahdollisuudet. Kaikki innovaatiot ovat hänen mukaansa toisistaan erilaisia, jolloin myös sama toimintatapa soveltuu harvoin sellaisenaan useampaan tapaukseen. LAB-ammattikorkeakoulussa on haluttu avata opiskelijoille mahdollisimman kattavasti, miten omaa ideaa voi lähteä viemään eteenpäin.

”Paraskaan innovaatio ei tuota arvoa, jos sitä ei pysty tuomaan onnistuneesti käytäntöön. Tässä oikeanlaisen tiimin rakentaminen on yksi keskeisimmistä asioista: ympärillä tulee olla toimiva verkosto, täytyy löytää rahoittajat ja tukijat sekä oikeat kanavat ja markkina-alue, oli se sitten Suomessa tai ulkomailla”, hän täsmentää. 

Yleisesti ottaen suomalaiset ovat Palo-ojan mukaan todella hyviä kehittämään innovaatioita, mutta yrittämiseen kannustavassa kulttuurissa on vielä kehitettävää. Ilmapiiri on kuitenkin hyvää vauhtia muuttumassa. Esimerkiksi nykyisessä hallitusohjelmassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on huomioitu näkyvästi.  

”Meillä voitaisiin olla yrittämisen suhteen vieläkin rohkeampia. Toki se vaatii aina töitä, mutta Suomessa on kuitenkin yrittämiseen paljon edellytyksiä, kuten hyvä kielitaito, korkea koulutustaso ja toimiva logistiikkajärjestelmä. Eli järjestelmät kantavat kyllä eteenpäin, minkä vuoksi ei ole mitään syytä pitää kynttilää vakan alla”, hän kannustaa.