Laboratorioanalyytikko on käytännön laboratoriotyön huippuosaaja, jota tarvitaan edistämään vihreää siirtymää teollisuuden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä

Laboratoriovälineitä pöydällä
13.11.2025
Monimutkaistuva yhteiskunta ja teknologia vaativat parikseen entistä korkeampaa osaamistasoa. Tähän vastaa osaltaan LAB-ammattikorkeakoulun uusi laboratorioanalyytikkokoulutus. Laboratorioanalyytikot voivat vauhdittaa vihreää siirtymää teollisuudessa esimerkiksi tehostamalla sivuvirtojen kierrätystä ja tutkimalla uusia materiaaleja.

LAB-ammattikorkeakoulun uudesta laboratorioanalyytikkokoulutuksesta valmistuu laboratorioympäristöjen ja analytiikan huippuasiantuntijoita teollisuuden nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Syksyllä 2026 alkava koulutus on Suomen ensimmäinen laboratorioanalyytikkojen monimuotokoulutus. 

Monimuotokoulutuksessa on kyse joustavasta opetusmuodosta, jossa yhdistetään lähiopetusta, verkko-opintoja ja itsenäistä opiskelua. Koulutus on painottunut teollisuuden tarpeisiin, jotka on tunnistettu keskusteluissa alueella toimivien yritysten kanssa.

”Etelä-Karjalassa on kasvavaa biomateriaaleihin liittyvää teollisuutta ja Päijät-Hämeen elintarviketeollisuuteen on tehty viime vuosina merkittäviä investointeja. Molemmat alat tarvitsevat laboratorioanalyytikkojen osaamista etenkin kiertotalouden ja vastuullisuuden merkityksen kasvaessa”, LABin teknologiayksikön johtaja Janne Roslöf kuvaa.

Laboratoriovastaava Mervi Pulkkinen kertoo samanlaista viestiä tulleen myös alueen kaupallisilta laboratorioilta, jotka ovat olleet uudesta koulutuksesta ilahtuneita.

Laboratorioanalyytikot tuovat vihreään siirtymään liittyvää osaamista teollisuuden tutkimusympäristöihin ja tuotekehitykseen

Laboratorioanalyytikot ovat asiantuntijoita, joka työskentelevät vaativan tuotekehityksen ja tutkimusympäristöjen parissa. Heidän työtehtävänsä sijoittuvat tuotekehityksen ja käytännön toteutuksen välimaastoon, eli tutkijoiden ja laboranttien välille.

LABista valmistuvien laboratorioanalyytikkojen osaaminen painottuu etenkin vihreän siirtymän, kiertotalouden ja vastuullisuuden teollisuudelle asettamiin haasteisiin. Heidän osaamiselleen on käyttöä Suomessa esimerkiksi metsä-, elintarvike- ja puutuoteteollisuudessa sekä kaivannaisalalla.

Laboratorioanalyytikot voivat edistää vihreää siirtymää niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla esimerkiksi tehostamalla teollisuuden sivuvirtojen kierrätystä, tutkimalla uusia materiaaleja, parantamalla energiatehokkuutta, kehittämällä kestävän kehityksen innovaatioita ja raportoimalla ympäristövaikutuksista. Myös LABin olemassa olevia osaamisvahvuuksia bioprosesseista ja biomateriaaleista hyödynnetään koulutuksessa.

”Laboratorioanalyytikkojen osaaminen kytkeytyy teollisuuden aloihin, jotka kohtaavat ja ratkaisevat globaaleja haasteita. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden rakennemuutos on osa tätä. Perinteisen metsäteollisuuden eri haaroista nousee jo nyt uutta liiketoimintaa, joka edellyttää materiaalien korkeampaa jalostusastetta. Laboratorioanalyytikot ovat yksi osa ketjua, joka tarvitaan muutoksen onnistumiseksi”, Roslöf kertoo.

Pulkkinen nostaa esiin myös kemikaaliturvallisuuden, jonka toteutuminen teollisuudessa on erittäin tärkeää alasta riippumatta.

”Kun työskennellään kemikaalien kanssa, tulee yrityksissä olla laaja ymmärrys siitä, minkä kanssa työskennellään ja miten työskentely toteutetaan vastuullisesti.”

Laiteosaamista, analytiikkaa ja laboratorioympäristöjen kehitystyötä huippuolosuhteissa

Ammatillisen koulutuksen suorittaneista laboranteista laboratorioanalyytikot erottaa osaamis- ja koulutustaso. Laborantit keskittyvät työssään rutiinimittauksiin ja -analytiikkaan, kuten erilaisten näytteiden esikäsittelyyn laitemäärityksiä varten. Laboratorioanalyytikot sen sijaan ovat laboratorion käytännön asiantuntijoita niin analytiikan, laitteiden kuin laboratorioympäristön näkökulmasta.

”Laboratorioanalyytikot sekoitetaan helposti bioanalyytikoihin, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla. Laboratorioanalyytikko on kuitenkin tekniikan alan koulutus, josta työllistyy eri teollisuuden aloille”, Roslöf huomauttaa.

Laboratorioanalyytikon koulutus on hyvin käytäntöpainotteinen. Monimuotokoulutuksena se sopii suoritettavaksi osittain työn ohessa, sillä opinnot sisältävät myös etänä verkossa suoritettavia opintojaksoja. Käytännön harjoitukset laboratorioympäristössä vaativat kuitenkin monia muita monimuotokoulutuksia pidempiä intensiivijaksoja, jotka edellyttävät läsnäoloa kampuksella.

”LABissa panostetaan ajanmukaisiin ja kehittyviin laboratorioympäristöihin.Koulutuksen vaatimuksia tukee konserniyhteistyö LUT-yliopiston kanssa, sillä tarvittaessa käytössämme ovat myös yliopiston laboratoriotilat”, Roslöf kertoo.

Tietoa LABin laboratorioanalyytikkokoulutuksesta
  • Laboratorioanalyytikko, 210 op.
  • Koulutus on mukana kevään toisessa yhteishaussa 10.–24.3.2026, ja alkaa LABin Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla syksyllä 2026.
  • Keskeisiä osaamisalueita ovat kemian teoria ja käytännön osaaminen, analyysilaitteiden käyttö ja huolto, näytteenotto ja laadunhallinta.
  • Laboratorioanalyytikko työskentelee yleensä erilaisten tutkimuslaitosten ja yritysten laboratorioissa analytiikan, laadunvalvonnan, tuotekehityksen sekä testauksen parissa yhdessä esimerkiksi kemistien, biologien, insinöörien ja laboranttien kanssa.

Tutustu koulutukseen

Voit opiskella laboratorioanalyytikoksi monimuotototeutuksena LABin Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla. Lue lisää koulutuksista:

» Laboratorioanalyytikko (AMK), Lahti
» Laboratorioanalyytikko (AMK), Lappeenranta

Videolla LAB-ammattikorkeakoulun teknologian tuotepäällikkö kertoo laboratorioanalyytikon tutkintokoulutuksesta. Jos video ei toimi, voit katsoa sen LABin YouTube-kanavalta.