Biomateriaalien ja elintarviketeknologian koulutus avaa ovia ruoka-alalle

Millaista opiskeleminen aikuisena parhaimmillaan sitten on? ”Mahtavia vau-elämyksiä, melkein kuin ilotulitus pään sisällä”, vastaa Lukkarinen. ”Jotain uutta, erilaista ja palkitsevaa”, täydentää Niemi. 

He opiskelevat ensimmäistä vuotta Biomateriaalit ja elintarviketeknologia -insinöörikoulutuksessa, joka toteutetaan lähiopintoina LABin Lahden kampuksella. Uuden oppiminen on tuonut elämään vaihtelua ja iloista itsensä haastamisen tunnetta.

”Minulla on merkonomin tutkinto ja työhistoriaa muun muassa tilitoimistosta ja kaupan alalta, mutta olin jo jonkin aikaa ajatellut, että haluaisin opiskella jotakin aivan muuta. Kiinnostuin tämän koulutuksen matemaattisesta painotuksesta ja lähdin kesähaussa kokeilemaan kepillä jäätä, saisinko opiskelupaikan. Hyvin kävi”, Niemi hymyilee. 

Lukkarinen puolestaan opiskeli yliopistossa kemiaa ja on työskennellyt yli 20 vuotta yläkoulussa kemian ja muiden luonnontieteiden opettajana. Hän ehti harkita esimerkiksi farmasian opintoja ennen kuin sai vihiä biomateriaalikoulutuksen alkamisesta Lahdessa. 

”Oma paikallinen korkeakoulu sopii minulle parhaiten. Ajatus toiselle paikkakunnalle kulkemisesta tai muuttamisesta tuntui tässä elämänvaiheessa liian raskaalta.” 

Niemellekin LABin sijainti riittävän lähellä kotia mahdollistaa perheen, osa-aikatyön ja lähiopintojen yhdistämisen kohtuullisen sujuvasti. Tekemistä on paljon, mutta se ei haittaa, sillä opiskelemaan on tultu tositarkoituksella. Molemmat toteavat, että opiskelu ei ole minkäänlainen sivuprojekti, vaan tavoitteellista toimintaa kohti insinöörintutkintoa.

Opinnot vastaavat muuttuvan maailman tarpeisiin

Biomateriaalit ja elintarviketeknologia -koulutus alkoi LABissa ensimmäistä kertaa syksyllä 2025. Suurin osa opiskelijoista on aloittanut opinnot heti lukion tai ammattikoulun suoritettuaan, mutta koulutuksesta ovat innostuneet myös muutamat Lukkarisen ja Niemen kaltaiset aikuiset alanvaihtajat. 

Opetussuunnitelman kokoamisesta vastasi yliopettaja Antti Knaapila. Hänen mukaansa on ollut mukavaa päästä puhtaalta pöydältä rakentamaan uutta koulutusta. Tukea sisältöjen suunnitteluun on saatu elintarvikealan TKI-toiminnasta, jota LABissa on tehty jo pidempään. Opinnoissa hyödynnetään esimerkiksi Food Pilot Plant -tuotekehitysympäristöä, jossa opiskelijat pääsevät tekemään juomiin ja viljoihin liittyviä harjoitustöitä.

”Opetuksessamme näkyy myös LABin monipuolinen osaaminen esimerkiksi muotoilusta ja kiertotaloudesta. Yhteistyö ensi syksynä alkavan laboratorioanalyytikkokoulutuksen kanssa tulee olemaan vahvassa osassa opetusta puolin ja toisin”, kertoo lehtori Tuula Penate Medina.

Lukkarinen ja Niemi mainitsevatkin jo odottavansa käytännön tekemistä, koska ensimmäisen vuoden opinnot ovat olleet teoriapainotteisia. Opetus on lähtenyt liikkeelle ruokajärjestelmän, ravitsemuksen, kemian ja mikrobiologian perusteista, jotka muodostavat pohjan kaikelle myöhemmin opittavalle. Toisena vuonna on odotettavissa kursseja esimerkiksi juomateknologiasta, elintarvikekemiasta ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä.

”Elintarvikkeiden ja biomateriaalien valmistuksen, tuotekehityksen ja laadun tuntemus on todella tärkeää, ja niihin opiskelijat pääsevätkin syventymään. Maailma muuttuu ja kuluttajien tarpeet muuttuvat sen mukana, ja tarvitsemme uudenlaisia, kestävämmin valmistettuja tuotteita. Siksi tuotekehitysprosessin, laadun ja ympäristövaikutusten ymmärtäminen ovat koulutuksestamme valmistuvan insinöörin olennaisia taitoja”, Knaapila kuvailee.

Elintarvikealalla uramahdollisuudet ovat monipuoliset

Koska biomateriaalien ja elintarviketeknologian koulutus on LABissa uusi, eivät monet Niemen ja Lukkarisen tuttavat tienneet, että alaa voi täällä edes opiskella. ”Moneen kertaan on kysytty, että mihinkäs ammattiin siitä sitten valmistuu. Olen vastannut sellaisella vertauksella, että olen kuin irtokarkkihyllyn äärellä ja voin valita ihan mitä vain, kaikki on mahdollista. En vielä edes tiedä, mitä haluaisin tehdä”, Lukkarinen kertoo.

Niemeä inspiroi viime syksyn kurssi Ruokajärjestelmä toimintaympäristönä, jonne oli kutsuttu vierailevia puhujia ruoka-alan yrityksistä ja muista toimijoista. ”Luennoilta sai hyvin monipuolisen käsityksen tästä alasta. Siellä puhuttiin esimerkiksi luomutuotannosta, kalataloudesta, ruokaviennistä ja tutkimustyöstä.” 

Yliopettaja Knaapila vahvistaa, että kurssin tarkoitus on tutustuttaa opiskelijoita mahdollisimman laajasti alan insinöörin toimintakenttään. Opiskelun ensimetreillä tutuiksi tulleista yrityksistä voi myöhemmin löytyä opiskelijoille esimerkiksi työharjoittelupaikka tai opinnäytetyön aihe. Myös työllistymisnäkymät ovat lupaavat, koska Päijät-Hämeessä toimii useita merkittäviä elintarvikealan yrityksiä, joista monet kuuluvat Päijät-Hämeen Viljaklusteriin. LABin TKI-hankkeissa tehtyjä selvityksiä yritysten osaamistarpeista on hyödynnetty koulutuksen suunnittelussa.

”Opiskelijat voivat työllistyä esimerkiksi elintarvikeinsinööreiksi, laatuasiantuntijoiksi, tuotantopäälliköiksi tai tuotekehityksen pariin. Prosessi-insinööreillekin on kysyntää”, kertoo lehtori Penate Medina.

Opintojen aloittaminen on saanut sekä Lukkarisen että Niemen pohtimaan paitsi omaa ruokasuhdettaan myös ruoka-alan näkyvyyttä ja yhteiskunnallista merkitystä. He kiinnittävät huomiota siihen, mitä ja miten alasta uutisoidaan ja minkälaista keskustelua julkisuudessa käydään. 

”Ruoka ja kestävyysasiat koskettavat meitä kaikkia. Miten tämän planeetan ruokahuolto tullaan tulevaisuudessa järjestämään? Millaisia uusia teknologioita tarvitaan? Tässä koulutuksessa luonnontieteellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma yhdistyvät”, opiskelijat tiivistävät.