Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?

Kuva
Lappeenranta campus.
Toisen asteen opiskelijat ovat suurten päätösten äärellä: mikä minusta tulee isona? Millaiset ovat uratavoitteeni? Minkälaista työtä haluan tehdä tulevaisuudessa? Moni pohtii myös, mitä eroa on ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoilla?

AMK-tutkinto vs. yliopiston kandidaatin tutkinto

Ammattikorkeakoulututkinto (AMK-tutkinto) on alempi korkeakoulututkinto ja se vastaa yliopistossa suoritettua kandidaatin tutkintoa. Ylempi AMK-tutkinto on taas samantasoinen yliopistojen maisteritutkintojen kanssa. AMK-tutkinnon laajuus on koulutusalasta riippuen 210–270 opintopistettä. Opinnot kestävät pääsääntöisesti 3,5–4,5 vuotta.

Yliopiston kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja opintojen oletuskesto kolme vuotta. Käytännössä suuri osa yliopistoon hakeneista opiskelee suoraan kandidaatin ja maisterin tutkinnot, joihin kuluu yhteensä keskimäärin viisi vuotta.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyvät usein suoraan valmistumisensa jälkeen työelämään. Mikäli valmistunut haluaa jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa, tarvitsee hän työkokemusta hakeakseen YAMK-tutkinto-opiskelijaksi. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen vaaditaan nimittäin vähintään kahden vuoden työkokemus.

AMK-tutkinnon suorittanut voi myös jatkaa opintoja yliopistossa ja suorittaa maisterin tutkinnon. Maisteriksi voi hakea myös suoraan ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen, sillä yliopistossa ei vaadita työkokemusta ylemmän korkeakoulututkinnon valintaperusteissa.  

Mitä eroa on yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelulla?

Ammattikorkeakoulussa opiskelussa yhdistyy vahvemmin teoria ja käytäntö. Luennolta opittua teoriaa päästään nopeasti soveltamaan ja toteuttamaan käytännössä erilaisten, usein yritysten kanssa yhteistyössä tehtävien projektien, työharjoitteluiden tai ryhmätyötehtävien muodossa. Ammattikorkeakouluopinnoissa painottuu siis teoreettista tutkimusta enemmän työelämälähtöisyys ja työharjoittelu, vaikka teoriaopinnot kulkevatkin vahvasti käytännön työtehtävien rinnalla.

Opintojen aikana luodut vahvat kontaktit ja työelämäverkostot takaavat sen, että valmistuessaan AMK-tutkintoon monella on jo työsopimus takataskussa tai ainakin potentiaalisia työnantajia tiedossa. Ammattikorkeakoulussa opiskelee laajemmin eri ikäisiä ja taustaisia opiskelijoita, ja tämä johtuu osittain siitä, että monet tutkinnot on mahdollista suorittaa monimuotoisesti tai jopa täysin verkossa. Joustavat opiskelutavat mahdollistavatkin sujuvammin opinnot esimerkiksi päivätyön tai perheen ohessa.

Yliopisto-opinnot painottavat yleisesti ottaen enemmän teoriaa ja tieteellistä tutkimusta. Opinnoissa yhdistellään usein erilaisia oppimisen tapoja: luentoja, harjoituksia sekä opiskeltavasta alasta riippuen esimerkiksi laboratoriossa työskentelyä tai ryhmä- ja paritöitä. Opiskelu on usein täysipäiväistä, eli kokoaikaista päivätyötä voi olla haastavampaa yhdistää esimerkiksi kandivaiheen opintoihin. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. 

Yliopistossa opiskellaan paljon teoriaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että luettavaa ja omaksuttavaa tietoa on usein enemmän kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa. Suuren tietomäärän omaksumisessa auttavat erityisesti hyvät opiskelutaidot sekä itselle sopivat tavat työskennellä ja oppia. Ja luonnollisesti niin yliopistosta kuin ammattikorkeakoulusta löytyy monipuolisesti erilaista tukea ja ohjausta opintojen suorittamiseen, eli yksin ei kenenkään tarvitse painia opintojensa kanssa.

Ammattikorkeakoulusta työllistyy varmemmin

Uraseurantakyselyn mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa: 84 prosenttia viisi vuotta sitten AMK-tutkinnon suorittaneista kertoi olevansa tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tähänastiseen työuraansa tyytyväisiä oli 86 prosenttia vastaajista. 

Vuonna 2019 julkaistun tutkielman mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyysprosentti on hieman korkeampi kuin yliopistoista valmistuneiden. Tämän arvioitiin johtuvan mahdollisesti siitä, että yliopistossa painotetaan tieteellisen tutkimuksen taitoja, kun taas ammattikorkeakoulussa painotetaan enemmän tietyssä ammatissa tarvittavaa osaamista.

Kuva
Lappeenranta campus.
Korkeakouluopintojen aikana moni muodostaa verkostoja ja ihmissuhteita, jotka kestävät läpi elämän.

Korkeakoulututkinto kannattaa – opinahjosta riippumatta

Päätyi sitten kumpaan korkeakoulutuksen tarjoajaan tahansa, tilastojen valossa korkeakoulututkinto on kannattava valinta: Tilastokeskuksen taulukoista ilmenee, että keskimääräisesti korkeakoulutetuilla on parempi palkka ja matalampi työttömyys kuin niillä, joilta korkeakoulututkinto puuttuu. 

Olennaista on myös muistaa, että valitsi sitten yliopiston tai ammattikorkeakoulun, antavat molemmat vaihtoehdot loistavat edellytykset työelämään sekä jatko-opintoihin. Tärkeintä onkin löytää oma juttunsa: ala, joka oikeasti motivoi ja koulutus, jonka takia jaksaa herätä jopa harmaaseen, marraskuiseen aamuun ja tarpoa tihkusateessa luentosaliin.

Opintojen osalta kiistatta tärkeä päämäärä on valmistuminen ja tutkintotodistus, se maaginen paperi, joka avaa ovet unelmien työpaikkaan. Monille kuitenkin vähintään yhtä tärkeäksi pääomaksi muodostuvat opiskeluajalta kertyneet ammatilliset verkostot, ystävät ja jaetut kokemukset.

Sykähdyttävimmät opiskelumuistot luodaan yhdessä: syksyisen ruskan sävyiset fuksiaiset, joiden yhteydessä tavataan osa loppuelämän tärkeimmistä ihmisistä. Tyylikkäät vuosijuhlat tai sitsit, joiden juomalaulujen sanat soivat päässä vielä vuosienkin jälkeen. Se yksi opettaja, joka ei päästänyt ketään läpi kurssista ja se valtava helpotuksen tunne, kun lopputyö on viimein valmis ja hyväksytysti palautettu. 

Kuva
LAB brand image boy mirror reflection

Kevään yhteishaku 13.–27.3.2024

Tutustu LABin koulutustarjontaan ja löydä oma tutkintosi. 💎

Tilaa hakijan uutiskirje

Tilaa hakijan uutiskirje ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset tiedot ja vinkit hakemiseen ja valintaan liittyvissä asioissa.