Yhteistyöllä sujuvampi palvelupolku ja parempi tuottavuus

Yhteistyö Kymenlaakson hyvinvointialueen kanssa on LABin tähän mennessä suurin palvelumyynnin kokonaisuus, joka piti sisällään viiden henkilötyövuoden verran asiantuntijuutta hyvinvointialueen kehitystyön tukemiseen. Kyseessä oli hyvinvointialueen hanke, johon LABilta tilattiin palveluna erikoisosaamista.

Yhteistyön tavoitteena oli kehittää ikääntyneiden asiakaspolkua ja vahvistaa toimintakykyyn liittyvää osaamista, hyvinvointialueen eri palveluyksiköiden välistä yhteistyötä sekä asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi vahvistettiin ikääntyneiden asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja. 

Kehittämistyö toteutettiin osana hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa. Vaikka ikääntyneiden palveluihin liittyviä hankkeita oli tehty aiemmin, ohjelmaa laadittaessa tunnistettiin tarve palvelujen paremmalle yhteensovittamiselle ja sujuvoittamiselle. Ikääntyneen asiakaspolku koettiin epäselväksi, ja sen kehittämisen nähtiin parantavan sekä tuottavuutta että palvelun laatua. Lisäksi havaittiin selkeä tarve muutosjohtamisen ja uusien toimintamallien jalkauttamisen tuelle.

“Yhteistyö LABin kanssa loi meille vakaamman pohjan kehittämistyömme jatkamiselle. Muutosten vaikutukset näkyvät toiminnassamme osittain jo nyt, mutta keskeisimpänä edistysaskeleena näen työotteen ja -kulttuurin muutoksen käynnistymisen. Kulttuurimuutosta pienempiä kokonaisuuksia muokattiin jo yhteistyön aikana, ja koen LABin tarjoaman tuen, kuten vieriohjauksen ja koulutusten myötä muutosten aidosti juurtuneen osaksi päivittäistä työtämme”, Kymenlaakson hyvinvointialueen projektikoordinaattori Laura Ihatsu sanoo.

Vastaavasti ylihoitaja Camilla Seppälä Kymenlaakson hyvinvointialueelta nostaa yhteistyöstä esille positiiviset vaikutukset arjen toimintoihin.

“LABin avulla pääsimme hyvään alkuun yhdessä tekemisessä. Kehittämiseen osallistuneet palvelut eivät enää tarkastele asiakkaan siirtymiä palveluiden välillä vain omasta toiminnastaan käsin, vaan huomioivat palvelupolun kokonaisvaltaisemmin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että omia toimintamalleja arvioidaan myös osana seuraavaa palvelukohtaa, kuten asiakkaan siirtyessä perusterveydenhuollon osastolta kotihoitoon.”

Kehittämistyö vietiin käytäntöön vieriohjauksen avulla

LABin hyvinvointiyksikön asiantuntijat tukivat hyvinvointialuetta muutoksessa ja kehittämistyön eri vaiheissa koulutusten, materiaalien ja työpajojen muodossa. Lisäksi LABin pedagogiset asiantuntijat jalkautuivat hyvinvointialueen valikoituihin palveluihin ja auttoivat arjen moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. 

Yksi keskeinen työskentelytapa yhteistyössä oli vieriohjaus, johon käytettiin suurin osa LABin asiantuntijoiden työajasta. Se tarkoittaa lyhykäisyydessään teorian sisäistämistä käytännön työssä, eli jalkauttamisesta vastaavat henkilöt olivat konkreettisesti läsnä yksiköiden ja työntekijöiden päivittäisessä työssä ohjaten ja tukien heitä toteuttamaan sovittuja toimintamalleja käytännössä. 

Hyvinvointialueen mukaan vierihojaus oli merkittävä tekijä siinä, että uudet toimintamallit saatiin vietyä sujuvasti käytäntöön. Yhteistyöhön tiiviisti osallistunut LABin hyvinvointiyksikön asiantuntija Jaana Valtonen tarkastelee projektin ajalta havainnoitua toimintakykyä tukevan toimintakulttuurin muutosta myös tulevassa väitöskirjassaan.

”Kymenlaakson hyvinvointialue oli valinnut vieriohjauksen kehittämismenetelmäksi jo palvelua tilatessaan. Kun LAB valikoitui palvelun tuottajaksi, vieriohjaus sai pedagogisia elementtejä mukaan. Jalkauduimme palveluiden arkeen tukemaan henkilöstöä ja esihenkilöitä valittujen kehittämiskohteiden parantamisessa ja uudistamisessa. Annoimme pitkäkestoista tukea toimintakulttuurin muutokseen, ensin tunnistamalla kehittämiskohteita ja sittemmin vieriohjauksen muodossa”, Valtonen kuvailee.

“Tulevassa väitöskirjassani tarkastelen pitkäkestoisen tuen merkitystä toimintakulttuurin muutosprosessissa siitä näkökulmasta, miten esihenkilöt ja henkilöstö ovat kokeneet tällaisen pitkäkestoisen tuen.”

Asiantuntijat tukena muutoksessa

LABin ja Kymenlaakson hyvinvointialueen yhteistyön tärkeimpiä onnistumisia ovat työkulttuurin uudistaminen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen. Projektissa työskennelleet Laura Ihatsu ja Camilla Seppälä kertovat, että yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa ylitti odotukset ja asetetut tavoitteet toteutuivat erinomaisesti.

“LABin asiantuntijoiden ammattitaito oli ajantasaista, vahvasti tutkittuun tietoon nojaavaa ja aidosti oivalluttavaa. Asiantuntijuus näkyi kaikissa työtehtävissä, ja kaikki toiminta- ja työtavat, kritiikki sekä ehdotukset olivat huolellisesti perusteltuja. Osaaminen oli laaja-alaista, ja etenkin muutosjohtamisen vahvistamiseen saatu tuki oli meille korvaamatonta”, Ihatsu kiittelee ja jatkaa:

“Suurin konkreettinen hyöty oli ulkopuoliset silmät ja osaaminen – ilman saamaamme tukea näin laajan kokonaisuuden toteuttaminen olisi jäänyt vajaaksi. Työpajat olivat selkeästi meille suunniteltuja ja toteutus muuttui dynaamisesti aina yksiköidemme tarpeiden mukaan. Koulutusten avulla vahvistimme osaamistamme asiakaspolun vaatimilla osa-alueilla. Erityistä kiitosta saimme esihenkilövalmennuksesta, joka oli osa esihenkilöiden vieriohjausta.”

Lisätiedot:

Jaana Valtonen, asiantuntija, +358 50 439 6610, jaana [dot] valtonenlab [dot] fi (jaana[dot]valtonen[at]lab[dot]fi)