Liiketoimintamallit murroksessa Päijät-Hämeessä

Eri toimialoilla toimivat yritykset ovat kohdanneet viimeisten vuosien aikana (2020-2022) aikana useita samanaikaisesti omaan toimintaan kohdistuneita muutoksia, joita on voinut olla vaikeaa ennakoida. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siihen liittyvät kansainväliset pakotteet sekä globaalit toimitus- ja kysyntäketjujen häiriöt ovat vaikuttaneet liiketoimintaympäristöihin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Kun muutokset realisoituvat, on selvää, että elinkelpoisuuden säilyttäminen ja vaihtoehtoisten tulovirtojen etsiminen muuttuu kriittiseksi. Liiketoimintamallit ovat suuressa, globaalissa murroksessa.

Avainsanat

Liiketoiminnan kehittäminen

Yritysyhteistyö

Toteutusaika

1.11.2022 - 30.9.2023

Projektin tila

Päättynyt

Toteutusalue

Kansallinen

Rahoitus

AKKE

Lue lisää projektista

Projektin kotisivut

LABin rooli

Hallinnoija

Yksikkö

Liiketoiminta

Painoala

Aineeton arvonluonti

Projektissa tapahtuu

Tulosraportti:

Hankkeen tulosraportti on ladattavissa täältä: https://www.theseus.fi/handle/10024/807121

Tavoitteet

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on hahmottaa ja kuvata ilmiötä, johon Päijät-Hämeessä toimivat yritykset ovat eri toimialoilla joutuneet vuosien 2020-2022 aikana, globaalien kriisien myllerryksessä. Keskeisiä kysymyksiä ovat: voidaanko kriiseistä oppia ja voivatko yritykset oppia toisiltaan jotain, jotta tulevaisuudessa yritykset ja ympäröivä yhteiskunta olisivat paremmin varautuneita kriisien seurauksiin ja vaikutuksiin pidemmällä aikavälillä?

Hankkeen vaikuttavuus

Hanke toteutetaan määrällisenä ja laadullisena tutkimuksena, yhdessä sisarhanke Liiketoimintamallit murroksessa Etelä-Karjalan kanssa. Yhteensä tutkimukseen osallistuu 407 yritystä Etelä-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä.

Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy kokonaiskuva vuosina 2020-2022 läpikäytyjen kriisien aiheuttamista toimiala- ja yritystasoisista liiketoimintamallien muutoksista ja muutostarpeista, onnistuneista selviytymisistä ja epäonnistumisista sekä kehittämistarpeista. Lopputuloksen perusteella ymmärrämme paremmin eri toimialojen tilannetta näkökulmasta, jota ei tyypillisesti tarkastella toimiala- tai kohderyhmäkyselyissä sekä pystymme myös vertaamaan maakuntien välisiä eroja.

Kestävän kehityksen tavoitteet