Korjausklinikka - Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu
Kuva
Hankkeen tavoitteena on edistää maaseudun ja maaseututaajamien kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivaa korjaus- ja täydennysrakentamista sekä tukea alan elinkeinojen uudistumista. Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja kulttuuriperinnön vaaliminen haastaa maaseutualueiden korjaus- ja täydennysrakentajat. Samalla kierto- ja jakamistaloudessa on monia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kestävä korjaaminen ja hyvin hoidettu rakennusperintö luovat omaleimaista, kerroksellista ja kiinnostavaa asuinympäristöä. Korjaamalla jatketaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten elämää myös tulevien sukupolvien iloksi. Kulttuuriperinnön huomioiva, kestävä korjaaminen on myös arjen ilmastoteko, joka säästää luonnonvaroja ja tarjoaa elinkeinomahdollisuuksia paikallisille osaajille.
Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke on edistänyt reilun kahden vuoden ajan 2019–2021 maaseudun ja taajamien kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivaa korjaus- ja täydennysrakentamista sekä tukenut alan elinkeinojen uudistumista. Hankkeessa on järjestetty tapahtumia, neuvontakäyntejä ja tuotettu tietoa erityisesti Päijät-Hämeen rakennuskannan korjaamisen tueksi.
Hankkeen tuottamat julkaisut, neuvontamateriaalit ja kirjoitukset avaavat kestävää, kulttuuriperinnön huomioivaa korjaamista ja tarjoavat siihen erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia. Tutustu alla olevista linkeistä hankkeen sisältöihin ja tuloksiin ja hyödynnä niitä kestävässä korjaamisessa.
Hankkeen ovat toteuttaneet LAB-ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto vuosina 2019–2021. Hankkeen rahoitus saatiin Maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta.
Kestävän korjaamisen polulla – verkkojulkaisu kestävästä korjaamisesta
Mitä tarkoittaa kestävyys vanhan rakennuskannan korjauksessa? Ja kuinka vanhaa taloa kannattaa lähteä korjaamaan kestävästi? Korjausklinikka-hankkeen verkkojulkaisu Kestävän korjaamisen polulla avaa kestävää korjaamista eri näkökulmista ja esittelee hankkeen oppeja, havaintoja ja kokemuksia aiheen parissa. Artikkeleista koostuvasta verkkojulkaisusta löytyy myös käytännön tukea ja neuvoja kulttuurihistoriallisten rakennusten kestävään korjaamiseen.
Korjausklinikan video kannustaa kestävään korjaamiseen
Lahdessa sijaitsevan Koiskalan kartanon kulttuurihistoriallisia rakennuksia korjataan kestävin, perinteisin menetelmin. Koiskalan kartano on Lahdessa sijaitseva luomutila, jonka mailla on yhteensä 26 eri-ikäistä rakennusta. Korjausklinikan tuoreella videolla kuulet tilan rakennusten kunnostamisesta kestävän korjaamiseen periaatteilla. Video tulee osaksi alkuvuodesta 2022 avautuvaa Museoviraston Korjaustaito-verkkosivustoa.
Ammattitaitoiset korjausrakentamisen osaajat ovat tärkeä tuki ja apu vanhan talon omistajalle oman talon kunnossapidossa ja korjauksessa. Korjausklinikka-hanke on koonnut erityisesti Päijät-Hämeen korjaajien tueksi kestävän, säilyttävän korjaamisen taitajista osaajapankin, josta löytyy tekijöitä vanhojen kiinteistöjen korjaustöihin.
Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille
Tietoa ja vertaistukea kestävään, perinteiseen korjaamistapaan on saatavilla myös verkosta ja sosiaalisen median kautta. Korjausklinikka-hankkeen aikana perustettiin Facebookiin ryhmä Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille. Ryhmässä jaetaan vinkkejä korjausrakentamisen tietolähteistä, tapahtumista ja kursseista. Ryhmää ei suljeta hankkeen päättyessä ja se toimii myös jatkossa kestävän korjaamisen tietoa tarjoavien tahojen yhteisenä sosiaalisen median neuvonta-alustana.
Korjausklinikka kerää myös hyviä toimintamalleja ja selvittää Päijät-Hämeeseen soveltuvaa korjausrakentamiskeskuksen tai -verkoston mallia. Erilaiset korjausrakentamisen keskukset ympäri maata tekevät tärkeää työtä ja niiden toiminnasta on saatu hyviä ideoita toimintamallin suunnitteluun. Päijät-Hämeessä on kasvava tarve tällaisen toiminnan käynnistämiselle. Korjauskohteita löytyy monenlaisia ja myös ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita niitä pelastamaan. Vanhojen talojen korjaajien parissa yleinen yhteisöllisyys saa monet lähtemään mukaan myös korjaustapahtumiin ja kursseille oppimaan lisää kestävästä korjaamisesta.
Painovoimaisen ilmanvaihdon tapahtuma oli menestys!
28.1.2021 verkkotapahtuma järjestetty Painovoimaisen ilmanvaihdon tapahtumalla oli kuulijoita yli 200 henkilöä. Aihe on hyvin ajankohtainen ja meillä oli erinomaiset asiantuntijat - Pekka Lehtinen Museovirastosta ja Jari Ketola LVI Kalske Oy:stä. Tässä ajassa on hyvää se, että tämän tyyppiset virtuaaliset tapahtumat tavoittavat yleisöä runsaasti. Toki mekin toivomme ja odotamme jo sitä hetkeä, että pääsisimme hankkeen parissa järjestämään myös ihan oikeita live-tapahtumia ja tapaamaan ihmisiä kasvotusten.
Paakarintupa on kohteena erinomainen; se ei ole liian suuri, mutta siinä on kuitenkin yksityiskohtia ja esimerkkejä paljon. Jatkamme Paakarintuvan tarinaa "Painovoimaiseen ilmanvaihtoon palauttamisen" -teemalla ja uutisoimme siitä, kun korjaussuunnitelma etenee. Tapahtumasta ei ole tallennette, mutta esiintyjien materiaalit löytyvät korjausklinikan Facebook sivuilta.
Kuva: Paakarintupa, Heinola. Jari Ketola (LVI Kalske Oy) kartoittaa vanhan rakennuksen ilmanvaihtoa (valokuva: Minna Hietanen)
MENNEITÄ TAPAHTUMIA JA MIELENKIINTOISTA LUKEMISTA
Joulukuussa Kulttuuriympäristömme.fi-palvelu julkaisi joulukalenteria, jonka luukuista löytyy innostavia tarinoita kulttuuriympäristöistä eri puolelta Suomea. Luukusta 21. löytyi Korjausklinikan tarina!
Korjausklinikka esiintyi Tiedeviikolla. Lahden tiedeviikko (16.-20.11.2020) keräsi livenä noin 800 hengen yleisön ja katselukertoja kertyi noin 2000. Sessioiden tallenteet ovat nyt avoimesti katsottavissa tiedeviikon Youtube-kanavalla.Tiedeviikolla luotiin monipuolinen ja monitieteinen katsaus päijäthämäläiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Eeva Aarrevaaran ja Minna Hietasen esityksen voit katsoa tästä: Korjausklinikka – kestävän rakennuskulttuurin maaseutu
Lahden Museot, Hämeen ELY-keskus ja Korjausklinikka-hanke järjestivät tiistaina 27. lokakuuta 2020 Avustusklinikan, jolla kerrottiin Museoviraston ja ELYn korjausavustuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille ja neuvotaan niiden hakemisessa. Klinikalle sai myös lähettää kysymyksiä etukäteen. Jatkamme Avustusklinikkaa vuoden 2021 puolella, kun selviää mitä avustuksia Päijät-Häme sai.
Korjausklinikka-juttusarjaa ilmestyi Itä-Häme-lehdessä. 10-osainen kirjoitussarjan löydät Kuulumisia Korjausklinikalta -sivuilta. Sarjassa käsiteltiin säilyttävän korjausrakentamisen aiheita eri asiantuntijoiden näkökulmista. Artikkelit herättivät kiinnostusta ja saimme kiitosta Itä-Hämeen lukijoilta. Tällainen palaute kannustaa kirjoittamaan lisää. Kiitos kaikille lukijoille!
Korjausklinikka oli 26.8.2020 mukana Luova urbaani Heinola-tapahtumassa , jossa keskusteltiin tyhjien tilojen käyttöönotosta, kulttuuritoiminnasta ja kulttuuriympäristöstä sekä vanhojen talojen korjaamisesta.Neuvontaklinikkaa olivat pitämässä hienopuuseppä Raimo Kantonen Kantosen Puutyöstä (ikkunoiden kunnostus) ja korjausrakentamisen asiantuntija Anssi Malinen Lahden Museoista. Katso tallenne tapahtuman paneelikeskustelusta.
Korjausklinikka: korjaustarveselvitys ja kestävä korjaaminen
Korjausklinikka-hankkeen tilaisuudessa kuultiin kestävästä korjausrakentamisesta sekä seurattiin Heinolan WPK-talon korjaustarveselvityksen tekemistä 14.2.2020. Heinolan WPK-talo (1891) sijaitsee puutalokorttelissa ruutukaava-alueella Kansallisen kaupunkipuiston kupeessa. 1990-luvun lopussa kauttaaltaan kunnostetun rakennuksen julkisivut on tarkoitus kunnostaa ja huoltomaalata. Sitä ennen tutkittiin, onko runkorakenteissa korjattavaa. Pakkastalvina räystäille muodostuvista jääpuikoista päätellen yläpohjassa on runsasta lämpövuotoa: mistä se johtuu ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää.
Korjausrakentamisen neuvonta Päijät-Hämeen alueellisessa vastuumuseossa: Anssi Malinen, Lahden Museot
• Seurantalot ja niiden kestävä korjaaminen, Lasse Majuri, Suomen Kotiseutuliitto
• WPK-talon korjaustarveselvitys, Niko Palonen, Suomen Rakennuskonservointi
Tavoitteet
Päijät-Hämeessä on niukasti korjausrakentamisen neuvontaosaamista ja -palveluja, joille on yhä enenevässä määrin tarvetta. Tarvittavan tietotaidon jatkuvuus edellyttää rakennus- ja kulttuurialan uudenlaista laajempaa yhteistyötä, rakennusten ja kiinteistöjen omistajien tietoisuuden lisäämistä ja osallistamista sekä osaamisen siirtoa ja kehittämistä sukupolvien välillä. Hankkeessa vanhojen kiinteistöjen omistajille tarjotaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän kehityksen mukaisesta korjausrakentamista. Samalla selvitetään heidän palvelutarpeitaan, joita välitetään alalla toimiville tai sinne laajentaville yrittäjille. Yrittäjiä kannustetaan uudistamaan liiketoimintaansa kestävää kehitystä tukevaan ja ilmastonmuutokseen varautuvaan palvelutarjontaan. Eri aikakausien rakennusten korjaaminen edellyttää erilaista asiantuntemusta, joka alkaa käydä vähiin myös alan ammattilaisten ja yrittäjien keskuudessa.
Hankkeen vaikuttavuus
Päijät-Hämeestä puuttuvan korjausrakentamiskeskuksen ja-verkoston tarpeeseen vastataan kehittämällä osaamispääoman kokoava osaajatietopankki sekä ideoimalla millainen korjausrakentamisen koordinaatiomalli vastaisi alueen tarpeisiin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Tietotaitoa välitetään vanhojen rakennusten omistajille helposti omaksuttavasti, mm. informaatiomuotoilun keinoin. Hankkeen myötä kiinteistöjen omistajien ja ammattilaisten valmiudet kestävän kehityksen mukaiseen korjausrakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon paranevat. Perinteistä korjausrakentamisosaamista siirtyy ja säilyy alan ammattilaisten ja kiinteistöjen omistajien välillä. Alan liiketoiminta uudistuu enemmän kestävää kehitystä tukevaksi ja ilmastonmuutosta hillitseväksi ja alalle voi tulla myös uutta pienyrittäjyyttä. Hanke tukee osaltaan maaseudun ja maaseututaajamien ominaispiirteiden säilymistä, jotka hyvin vaalittuina ovat myös paikan keino erottautua ja lisätä vetovoimaa.
