Digikyvykkyyttä, työhyvinvointia ja tuottavuutta sisälogistiikan pientyöpaikoille, LogDigiS
Kuva
Suomi on Eurostatin (2021) mukaan kärkimaita tarkasteltaessa digitaalista intensiteettiä (DI) eli missä määrin digitaalisia teknologioita on otettu käyttöön yrityksissä. DI:ssä on suuria eroja yritysten kesken. DI on matala pienissä (alle 40 hlön) yrityksissä ja erityisesti matalan koulutustason toimialoilla ja työpaikoilla esim. sisälogistiikan työpaikoilla. Sisälogistiikka on tyypillisesti varastotyötä, jota tehdään eri toimialoilla esim. vähittäiskauppa, teollisuus, terveydenhuolto. Sisälogistiikka toimiala digitalisoituu ja automatisoituu nopealla vauhdilla, jolloin tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle digikyvykkyyden lisäämiseksi.
Digitalisaation kehittyminen sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen ovat Suomen EU-politiikan painopistealueita. Muuttuvassa ja digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan monipuolisia digitaitoja sekä digivälineiden käyttöön liittyvää osaamista. Osaamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä ja koulutus. Tutkimusten mukaan miehet käyttävät digivälineitä naisia enemmän ja korkeammin koulutetut monipuolisemmin kuin matalammin koulutetut. Digikuilu on suuri matalasti ja korkeasti koulutettujen välillä sekä iän mukaan tarkasteltuna. TYÖ2030-ohjelman mukaan eri yritysten ja organisaatioiden välinen digikuilu uhkaa laajentua ja voi siten vahvistaa entisestään työelämässä vallitsevia eriarvoisuuksia.
Sisälogistiikassa toimivat yritykset jakautuvat digitalisaation osalta reaktiivisiksi ja proaktiivisiksi. Erityisesti pienyritykset ovat proaktiivisia eivätkä vielä hyödynnä digitaalisia ja älykkäitä teknologisia ratkaisuja liiketoiminnassaan, vaan ovat vasta ottamassa digitalisaatiota käyttöönsä. Erilaisia digitaalisia välineitä ja teknologisia ratkaisuja hankitaan työpaikoille, mutta niiden käyttöönottoon ja perehdytykseen ei ole osaamista tai resursseja. Digitalisoinnin kehittäminen ei ole pienten yritysten johdon ja henkilöstön ydinosaamista. Yrityksillä on vaikeuksia tietää mistä lähteä liikkeelle digitalisoinnissa ja heidän on vaikea tunnistaa heille sopivia digitaalisia ratkaisuja. Työn muutoksia ja uusia välineitä kohtaan koetaan usein muutosvastarintaa. Digiselvityksen (2019) mukaan pienyritysten yrittäjistä noin puolet arvioi digiosaamisensa huonoksi tai kohtalaiseksi ja henkilöstön osalta tulokset olivat vielä huonommat. Digitaaliset uudistukset tehostavat työtä, mutta samalla ne voivat aiheuttaa henkilöstössä psykososiaalista kuormittumista osaamisen puutteen vuoksi. Niinpä digitaalisten välineiden käyttö ei helpota työtä, vaan aiheuttaa henkistä kuormitusta, stressiä ja lopulta työhyvinvoinnin ja työkyvyn laskua.
Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä selvittää miltä tasolta kehittämistä tehdään esim. laatimalla digimaturiteettitestaus, jolla voidaan tunnistaa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet digitaalisessa osaamisessa, miten tehokkaasti yrityksen teknologisia investointeja hyödynnetään ja tarvitseeko yritys lisäkoulutusta työntekijöilleen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Oulun- ja pääkaupunkiseuduilla toimivien, alle 100 henkilöä työllistävien sisälogistiikan pientyöpaikkojen sekä benchmarkkausyrityksenä toimivan DHL Supply Chain Oy:n esihenkilöt ja henkilöstö.
Digitalisaation kehittyminen sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen ovat Suomen EU-politiikan painopistealueita. Muuttuvassa ja digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan monipuolisia digitaitoja sekä digivälineiden käyttöön liittyvää osaamista. Osaamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä ja koulutus. Tutkimusten mukaan miehet käyttävät digivälineitä naisia enemmän ja korkeammin koulutetut monipuolisemmin kuin matalammin koulutetut. Digikuilu on suuri matalasti ja korkeasti koulutettujen välillä sekä iän mukaan tarkasteltuna. TYÖ2030-ohjelman mukaan eri yritysten ja organisaatioiden välinen digikuilu uhkaa laajentua ja voi siten vahvistaa entisestään työelämässä vallitsevia eriarvoisuuksia.
Sisälogistiikassa toimivat yritykset jakautuvat digitalisaation osalta reaktiivisiksi ja proaktiivisiksi. Erityisesti pienyritykset ovat proaktiivisia eivätkä vielä hyödynnä digitaalisia ja älykkäitä teknologisia ratkaisuja liiketoiminnassaan, vaan ovat vasta ottamassa digitalisaatiota käyttöönsä. Erilaisia digitaalisia välineitä ja teknologisia ratkaisuja hankitaan työpaikoille, mutta niiden käyttöönottoon ja perehdytykseen ei ole osaamista tai resursseja. Digitalisoinnin kehittäminen ei ole pienten yritysten johdon ja henkilöstön ydinosaamista. Yrityksillä on vaikeuksia tietää mistä lähteä liikkeelle digitalisoinnissa ja heidän on vaikea tunnistaa heille sopivia digitaalisia ratkaisuja. Työn muutoksia ja uusia välineitä kohtaan koetaan usein muutosvastarintaa. Digiselvityksen (2019) mukaan pienyritysten yrittäjistä noin puolet arvioi digiosaamisensa huonoksi tai kohtalaiseksi ja henkilöstön osalta tulokset olivat vielä huonommat. Digitaaliset uudistukset tehostavat työtä, mutta samalla ne voivat aiheuttaa henkilöstössä psykososiaalista kuormittumista osaamisen puutteen vuoksi. Niinpä digitaalisten välineiden käyttö ei helpota työtä, vaan aiheuttaa henkistä kuormitusta, stressiä ja lopulta työhyvinvoinnin ja työkyvyn laskua.
Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä selvittää miltä tasolta kehittämistä tehdään esim. laatimalla digimaturiteettitestaus, jolla voidaan tunnistaa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet digitaalisessa osaamisessa, miten tehokkaasti yrityksen teknologisia investointeja hyödynnetään ja tarvitseeko yritys lisäkoulutusta työntekijöilleen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Oulun- ja pääkaupunkiseuduilla toimivien, alle 100 henkilöä työllistävien sisälogistiikan pientyöpaikkojen sekä benchmarkkausyrityksenä toimivan DHL Supply Chain Oy:n esihenkilöt ja henkilöstö.
Toteutusaika
-
Projektin tila
Käynnissä
Toteutusalue
Kansallinen
Rahoitus
ESR 2021-2027
Kuva
LABin rooli
Hallinnoija
Yksikkö
Liiketoiminta
Painoala
Aineeton arvonluonti