Luonnonsuojelu paikallishankkeiden lähtökohtana Etelä-Karjalassa

LAB-ammattikorkeakoulun Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hanke järjesti keväällä 2026 rahoitustyöpajoja kunnille ja yhdistyksille. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Priodiversity LIFE -hankkeen ja Etelä-Karjalan Leadereiden kanssa, ja niiden tavoitteena oli aktivoida kuntia ja yhdistyksiä hakemaan uusia, pieniä ja isoja, rahoituksia paikallisiin luonto- ja ympäristöhankkeisiin. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen tavoitteena on jalkauttaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta, ja käynnistää sopeutumistyötä Etelä-Karjalan kunnissa. Priodiversity LIFE -hanke on Suomen suurin LIFE-rahoitusta saanut hanke, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato Suomessa muun muassa edistämällä luontorahoituksen kasvua ja uusien rahoitusmallien käyttöönottoa Suomessa (Metsähallitus 2026). Paikalliset Leader-yhdistykset Leader Kärki ja Leader Länsi-Saimaa rahoittavat pieniä ja isoja paikallislähtöisiä hankkeita elinvoimaisen maaseudun rakentamiseksi (Leader Kärki 2026). Näiden kolmen toimijan yhteistyössä rakentuivat kunnille ja yhdistyksille suunnatut luonto- ja ympäristötyön rahoitustyöpajat. Monimuotoinen luonto on keino sopeutua ilmastonmuutokseen, ja monimuotoinen ja sopeutunut paikallisympäristö tukee elinvoimaista maaseutua. 

Ilmastonmuutosta ja luontokatoa on syytä tarkastella rinnakkain, sillä molemmat ongelmat johtuvat pitkälti samoista ihmisen aiheuttamista paineista. Etenevä ilmastonmuutos vahvistaa luontokatoa, kun taas luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Oikein suunnitelluilla sopeutumistoimenpiteillä turvataan myös luonnon monimuotoisuutta. Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei ole siis mahdollista ratkaista erillään toisistaan. Ongelmien ratkaisu vaatisi nopeaa, oikeudenmukaista ja koko yhteiskunnan läpileikkaavaa kestävyysmurrosta. Yhtenä oikeudenmukaisuuden kokemusta lisäävänä tekijänä nähdään käytännönläheinen vaikuttaminen lähiluonnon tilaan sekä omaehtoinen toiminta. (Ympäristöministeriö 2022.) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tapahtuu aina paikallisesti, ja monimuotoisuuden turvaamistyössäkin on hyvä lähteä liikkeelle lähiympäristöstä. 

Kohtaamiset synnyttivät uusia mahdollisuuksia ympäristötekoihin

Kevään 2026 aikana toteutettiin yhteensä kolme työpajaa Imatralla, Lemillä ja Rautjärvellä. Työpajoihin osallistumaan kutsuttiin lähialueen kunnat sekä kuntien välityksellä paikalliset yhdistykset. Työpajat käynnistyivät alustuspuheenvuoroilla, joissa käsiteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä luonnon monimuotoisuuden merkitystä. 

Leader-yhdistykset toteuttivat ennakkokyselyn yhdistyksille ja asukkaille ympäristöasioihin ja luonnon monimuotoistamiseen liittyen. Tuloksia esiteltiin rahoitustyöpajoissa. Eniten kiinnostusta vastaajien keskuudessa herättivät vieraslajit ja niiden torjunta, ja enemmistö ilmoitti olevansa halukas osallistumaan torjuntatyöhön. Lisäksi asukkaat olivat kiinnostuneita perustamaan kukkaniittyjä ja ketoja sekä rakentamaan linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja.

Alustuspuheenvuorojen lopuksi työpajassa esiteltiin muualla Suomessa Leader-rahoituksella toteutettuja hankkeita. Näistä osallistujia kiinnosti erityisesti Kukkian luontokeskuksen toteuttama lasikuituveneiden kierrätyskampanja. Moni osallistuja tunnisti hylätyt lasikuituveneet haasteena myös Etelä-Karjalassa. Vanhoista, hylätyistä lasikuituveneistä irtoaa mikromuovia ja lasinsiruja luontoon. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Suomessa poistetaan käytöstä vuosittain 10 000 lasikuituvenettä, joista arviolta vain tuhat kerätään pois ympäristöstä (Matson-Mäkelä 2025). Työpajoissa tuumattiin, että lasikuituveneiden keräystä ja kierrätystä voisi edistää Etelä-Karjalassa osana isompaa vesien hoitoon liittyvää hanketta tai omana hankkeenaan.

Yhteensä rahoitustyöpajoissa kehitettiin kolmea eri hankeideaa, jotka työpajojen päätyttyä jäivät yhdistysaktiivien edistettäviksi. Työpajat toimivat myös yhdistysten, kuntien ja hanketoimijoiden kohtaamispaikkoina, joissa pohdittiin ja vaihdettiin tietoa erilaisista paikallisista luontokohteista ja ympäristöteoista. Myös jo olemassa oleviin hankkeisiin löydettiin yhteyksiä ja pilot-kohteita. Työpajojen aikana tuli myös ilmi, että eri rahoituksista kertominen säännöllisesti olisi tärkeää ja aktivoisi toimijoita hakemaan rahoituksia.