Monikäyttöiset materiaalit

Ilmastonmuutos on turvallisuusuhka, jolta ei voi välttyä

Ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta puhuttaessa hyvin pian tulevat vastaan myös ilmastoriskit ja ilmastoturvallisuus. Ilmastonmuutoksen onkin tunnistettu aiheuttavan sekä suoria että ketjuuntuvia riskejä yhteiskunnalle ja infrastruktuurille. LAB-ammattikorkeakoulun Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeessa järjestettiin ensimmäinen maakunnallinen ilmastoturvallisuustyöpaja Etelä-Karjalassa lokakuussa 2026.

Ilmastoturvallisuus-termillä viitataan uhkiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa joko suoraan (suorat riskit) tai siihen ja sen hillintään liittyvien poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten prosessien kautta (ketjuuntuvat riskit) (Erkamo 2020). Ilmastonmuutoksen aiheuttamia suoria riskejä ovat esimerkiksi paikalliset (hulevesi)tulvat, helleaalloista johtuvat terveyshaitat ja myrskytuhojen lisääntyminen. Ketjuuntuvat riskit ovat valtioiden rajoja ylittäviä ja kohdistuvat esimerkiksi erilaisiin globaaleihin toimitusketjuihin, resurssien saatavuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen (Hakala 2026). 

Myös ilmastonmuutoksen hillintä voi aiheuttaa välillisiä turvallisuusriskejä. Pyrimme pois fossiilisista polttoaineista sähköistymisellä. Tässä prosessissa akkumateriaaleihin kaivetaan lisää maametalleja, ja kaivaukset voivat esimerkiksi aiheuttaa paikallisia muutoksia vesistöissä ja vaikuttaa paikallisiin elinkeinoihin.

”Miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueelliseen turvallisuuteen?” -ilmastoturvallisuus-työpajan alustuspuheenvuoroissa sekä LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan pelastustoimi että Suomen ulkopoliittinen instituutti nostivat yhdeksi turvallisuusuhaksi myös yhteiskunnallisen vastakkainasettelun. Ilmastoturvallisuus-kysymyksien ratkaisemiseksi tarvitsemme vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä, verkottuneita toimintatapoja ja avarakatseisuutta. Ilmastoriskit kun eivät katso maanomistus- tai toimialarajoja.

Ilmastonmuutoksen eteneminen itsessään lisää eriarvoisuutta: köyhimmät maat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, ja esimerkiksi maatalous on elinkeinona alttiimpi ilmastoriskeille kuin moni muu toimiala (Fingo 2026). Myös Suomessa köyhimmillä ihmisillä on vähiten sopeutumismahdollisuuksia esimerkiksi helteiltä suojautumiseen (Soste 2020). 

Tärkeä avaus maakunnalliselle ilmastoturvallisuustyölle 

Maakunnalliseen ilmastoturvallisuustyöpajaan osallistui reilu parikymmentä viranomaista ja muuta toimihenkilöä muun muassa Etelä-Karjalan kunnista, vesi- ja sähköyhtiöistä, elinvoimakeskuksesta, Etelä-Karjalan liitosta ja MTK:sta. Alustuspuheenvuorojen jälkeen työskentely jatkui sekä omaan toimialaan liittyvien ilmastoriskien tunnistamisen että pienryhmätyöskentelyn parissa. Pienryhmätyöskentelyissä pääpaino oli ilmastoriskien ketjuuntumisen hahmottamisessa: mihin eri organisaatioihin ilmastoriskit toteutuessaan vaikuttaisivat ja miten nämä vaikutukset heijastuvat jälleen eteenpäin?

Pienryhmät käsittelivät maastopaloja, komponenttien saatavuushäiriöitä, talvimyrskyjä, hulevesitulvia sekä pohjaveden saatavuutta ja laatua. Ryhmien keskustelu kävi vilkkaana. Lopuksi ryhmät pohtivat myös nimeämiensä riskien todennäköisyyttä, vahinkojen mittavuutta ja varautumiskeinoja.

Isolla näytöllä teksti ”Kommenttipuheenvuorot ja yhteinen keskustelu”, näytön vieressä harmaapukuinen mies pitää puheenvuoroa istuvalle yleisölle.

Kuva 1. Loppukeskustelussa kuultiin muun muassa, miten kuntalaiset ottavat eri häiriötilanteissa usein ensisijaisesti yhteyttä kuntaan. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Työpaja toimi kaivattuna herättelijänä ilmastoturvallisuuden äärelle. Työpaja konkretisoi monelle ilmastoriskien ketjuuntuvia vaikutuksia alueellisesti ja tuki pelastustoimen korostamaa verkottunutta toimintatapaa. Työpajan loppupuheenvuoroissa tulivat ilmi jo alustuspuheenvuoroissa mainitut asiat: ilmastoturvallisuus koskee kaikki toimialoja, ja kaikki voivat tehdä jotain. Työpajaan osallistuneet kokivat, että heidän ymmärryksensä ilmastoturvallisuudesta oli syventynyt työpajan seurauksena erityisesti ilmastoriskien ketjuuntuvien vaikutusten osalta. Lisäksi työpajan koettiin laajentaneen osallistujien näkökulmaa aiheeseen, ja osallistujat saivat myös konkreettisia kehitysideoita omiin varautumis- ja riskienhallintasuunnitelmiinsa. 

Lähteet

Erkamo, S. 2020. Mitä ilmastoturvallisuus on ja miksi se on tärkeää? Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://tietokayttoon.fi/-/mita-ilmastoturvallisuus-on-ja-miksi-se-on-tarkeaa-

Hakala, E. 2026. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueelliseen turvallisuuteen? Esitys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen työpajassa 14.10.2026.

Fingo. 2026. Ilmasto-oikeudenmukaisuus. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa  https://fingo.fi/vaikuttaminen/ilmasto-oikeudenmukaisuus/

Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry. 2020. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin? Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://www.soste.fi/ilmastonmuutos-ja-hyvinvointi/

Liittyvä projekti

Lue myös