Ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta puhuttaessa hyvin pian tulevat vastaan myös ilmastoriskit ja ilmastoturvallisuus. Ilmastonmuutoksen onkin tunnistettu aiheuttavan sekä suoria että ketjuuntuvia riskejä yhteiskunnalle ja infrastruktuurille. LAB-ammattikorkeakoulun Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeessa järjestettiin ensimmäinen maakunnallinen ilmastoturvallisuustyöpaja Etelä-Karjalassa lokakuussa 2026.
Ilmastoturvallisuus-termillä viitataan uhkiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa joko suoraan (suorat riskit) tai siihen ja sen hillintään liittyvien poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten prosessien kautta (ketjuuntuvat riskit) (Erkamo 2020). Ilmastonmuutoksen aiheuttamia suoria riskejä ovat esimerkiksi paikalliset (hulevesi)tulvat, helleaalloista johtuvat terveyshaitat ja myrskytuhojen lisääntyminen. Ketjuuntuvat riskit ovat valtioiden rajoja ylittäviä ja kohdistuvat esimerkiksi erilaisiin globaaleihin toimitusketjuihin, resurssien saatavuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen (Hakala 2026).
Myös ilmastonmuutoksen hillintä voi aiheuttaa välillisiä turvallisuusriskejä. Pyrimme pois fossiilisista polttoaineista sähköistymisellä. Tässä prosessissa akkumateriaaleihin kaivetaan lisää maametalleja, ja kaivaukset voivat esimerkiksi aiheuttaa paikallisia muutoksia vesistöissä ja vaikuttaa paikallisiin elinkeinoihin.
”Miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueelliseen turvallisuuteen?” -ilmastoturvallisuus-työpajan alustuspuheenvuoroissa sekä LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan pelastustoimi että Suomen ulkopoliittinen instituutti nostivat yhdeksi turvallisuusuhaksi myös yhteiskunnallisen vastakkainasettelun. Ilmastoturvallisuus-kysymyksien ratkaisemiseksi tarvitsemme vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä, verkottuneita toimintatapoja ja avarakatseisuutta. Ilmastoriskit kun eivät katso maanomistus- tai toimialarajoja.
Ilmastonmuutoksen eteneminen itsessään lisää eriarvoisuutta: köyhimmät maat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, ja esimerkiksi maatalous on elinkeinona alttiimpi ilmastoriskeille kuin moni muu toimiala (Fingo 2026). Myös Suomessa köyhimmillä ihmisillä on vähiten sopeutumismahdollisuuksia esimerkiksi helteiltä suojautumiseen (Soste 2020).
Tärkeä avaus maakunnalliselle ilmastoturvallisuustyölle
Maakunnalliseen ilmastoturvallisuustyöpajaan osallistui reilu parikymmentä viranomaista ja muuta toimihenkilöä muun muassa Etelä-Karjalan kunnista, vesi- ja sähköyhtiöistä, elinvoimakeskuksesta, Etelä-Karjalan liitosta ja MTK:sta. Alustuspuheenvuorojen jälkeen työskentely jatkui sekä omaan toimialaan liittyvien ilmastoriskien tunnistamisen että pienryhmätyöskentelyn parissa. Pienryhmätyöskentelyissä pääpaino oli ilmastoriskien ketjuuntumisen hahmottamisessa: mihin eri organisaatioihin ilmastoriskit toteutuessaan vaikuttaisivat ja miten nämä vaikutukset heijastuvat jälleen eteenpäin?
Pienryhmät käsittelivät maastopaloja, komponenttien saatavuushäiriöitä, talvimyrskyjä, hulevesitulvia sekä pohjaveden saatavuutta ja laatua. Ryhmien keskustelu kävi vilkkaana. Lopuksi ryhmät pohtivat myös nimeämiensä riskien todennäköisyyttä, vahinkojen mittavuutta ja varautumiskeinoja.