Biokiertotalous on myös huoltovarmuuspolitiikkaa

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n Biotalouspäivät kokosivat Seinäjoelle 15.–16.9.2026 runsaan joukon alan asiantuntijoita. Ensimmäisen päivän teemana oli biokaasun kasvupotentiaali, ja toisena päivänä keskusteltiin kierrätyslannoitteista ja ravinteiden kierrätyksestä, jotka ovat erottamaton osa biokaasun tuotantoa. Tapahtuman keskeinen viesti oli selvä: biokiertotaloudessa ei enää puhuta pelkästään jätteiden käsittelystä, vaan arvokkaiden resurssien hyödyntämisestä. 

Biokaasuyhtiöistä uusiutuvien kaasujen yhtiöiksi

Biokaasuala näyttää siirtyvän uuteen kasvuvaiheeseen. Tuotannon kasvun nähtiin kohdistuvan etenkin keskitettyihin maatalousbiomassalaitoksiin. Toimijat eivät näe itseään enää vain biokaasuyhtiöinä, vaan uusiutuvien kaasujen tuottajina, joiden toiminta yhdistää energia-, maatalous-, elintarvike- ja jätehuoltosektoreita. Samalla alan merkitys huoltovarmuuden, energia- ja lannoiteomavaraisuuden sekä alueellisen resilienssin vahvistajana korostuu. Viime vuosien kriisit ovat nostaneet aiheen yhä näkyvämmin yleiseen keskusteluun. Biogeeninen hiilidioksidi nähdään arvokkaana tuotteena muiden lopputuotteiden rinnalla. Tämä kertoo laajemmasta muutoksesta: sivuvirrat eivät ole enää ongelmia, vaan potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Osallistujia haastettiin pohtimaan biokaasualan tulevaisuutta erilaisten hypoteesien kautta. Keskusteluissa korostui infrastruktuurin merkitys markkinoiden muodostumisessa: nykyinen energiajärjestelmä on rakentunut vuosikymmenten aikana fossiilisten polttoaineiden ympärille, mikä osaltaan selittää niiden vahvan aseman edelleen. Investointituilla kaasun jakelu- ja siirtoverkoston kehittämiseen nähtiin olevan ratkaiseva merkitys uusien biokaasuinvestointien houkuttavuuden lisäämiselle. 

Kohti datalla ohjattavaa liiketoimintaa

Yksi kiinnostavimmista teemoista oli datan hyödyntäminen. Lannoitusta voidaan nyt jo optimoida analysoimalla sekä pellon ravinteiden tarve että lietteen ravinnesisältö reaaliaikaisesti. Tero Liukas (2026) esitteli uutta konseptia, jossa digitaalisen kaksosen avulla voitaisiin mallintaa laajempia kokonaisuuksia, arvioida kuljetusmatkan kannattavuutta ja luoda alusta maaperän hiilivarastojen seurantaan. Kierrätyslannoitteiden kysynnän kasvattaminen edellyttää tehokkaita keinoja loppukäyttäjien motivointiin. Hiilikrediitit nähtiin yhtenä mahdollisuutena luoda viljelijöille uusia tulonlähteitä ja kannustimia kierrätyslannoitteiden käyttöön. Lisäksi tuotteiden turvallisuuden varmistaminen ja laadun kehittäminen nousivat keskeisiksi teemoiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön Sanna Tikander (2026) korosti puheenvuorossaan Suomen vahvaa biotalousosaamista ja esimerkin näyttämistä muille. Sekä biokaasun tuotannon että ravinteiden kierrätyksen edistäminen edellyttää kuitenkin nykyistä sujuvampia lupaprosesseja, ennakoitavaa lainsäädäntöä ja yhteisiä pelisääntöjä koko arvoketjuun. Etenkin lupaprosessien keventäminen pienen mittakaavan laitoksilla nousi toistuvasti esiin keskusteluissa.

Biotalouspäivien keskeinen viesti sivuvirtojen hyödyntämisestä arvokkaina resursseina näkyy konkreettisesti LAB-ammattikorkeakoulun TKI-hankkeissa Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen SivuvirtaSalkku -hankkeessa tuotetaan muun muassa Orimattilaan suunniteltavaa biokaasulaitosta varten tietoa paikallisten biomassojen kaasuntuotosta, ravinneominaisuuksista sekä soveltuvuudesta mädätysprosessiin (LAB 2026a). Tutkimus tukee alueellisen energia- ja ravinneomavaraisuuden sekä huoltovarmuuden vahvistamista paikallisten sivuvirtojen avulla. Waste4Soil-hankkeessa sama näkökulma ulottuu maaperään asti, kun elintarviketeollisuuden sivuvirroista kehitetään ja testataan paikallisia maanparannusaineita ravinteiden ja orgaanisen hiilen palauttamiseksi takaisin ruoantuotantoon (LAB 2026b).

Biotalouspäivien keskusteluista välittyi vahva usko siihen, että kiertotalouden ratkaisut ovat siirtymässä kokeiluista laajempaan käyttöönottoon. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu kyvystä nähdä jätteet, sivuvirrat ja data arvokkaina resursseina. Samat ratkaisut vahvistavat myös huoltovarmuutta, kun arvonluonti perustuu yhä enemmän paikallisiin resursseihin. Kuten tapahtumassa todettiin: tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään.